null Pohjoismaiden ruuantuottajat kokoontuivat Seinäjoella

Uutinen – Maaseutunuoret

Pohjoismaiden ruuantuottajat kokoontuivat Seinäjoella

17.8.2022

Pohjoismaiden tuottajajärjestöjen ja maatalousosuuskuntien yhteistyöelin NBC:n yleiskokous pidettiin Seinäjoella 17.-19.8.2022. NBC Presidiumiin osallistui Pohjoismaiden tuottajajärjestöjen johto sekä järjestöjen asiantuntijoita. Kokous käsitteli muun muassa pohjoismaisen maatalouden ja ruokaturvan edellytyksiä Venäjän hyökkäyssodan käynnistämän ruoka- ja energiakriisin keskellä. NBC:n kokouksen järjestelyissä tiiviisti mukana ollut MTK:n johtaja Juha Ruipon mukaan tämänkertaiseen kokoukseen kohdistuivat poikkeuksellisen suuret odotukset, sillä maailma ympärillä on muuttunut rajusti. Se asettaa suuret haasteet koko elintarvikesektorille.

Närpiö-ilmiö sekä Maaseutuverkoston ja Ruokaviraston toiminta keskiviikon fokuksessa


Pohjoismaisten viljelijöiden kokous alkoi keskiviikkona, jolloin NBC:n asiantuntijatyöryhmät pitivät kokouksiaan. Myöhemmin illan aikana tutustuttiin Närpiön kunnan ja puutarha-alan yrittäjien yhteistyöhön sekä osuuskunta Närpes Grönsakerin toimintaan. Esille nousivat vahvasti ulkomaisen työvoiman integroiminen osaksi suomalaista yhteisöä sekä vastuullisuusasioiden merkitys puutarha-alan, erityisesti kasvihuonetuotannon tuotteistamisessa ja kehittämisessä.

Illalla tehtiin Seinäjoen kaupunkikierros bussilla tutustuen mm. Alvar Aallon luomuksiin. Kierros päättyi Vanhaan navettaan, jossa kuultiin Ruokaviraston ja Maaseutuverkoston toiminnasta.
 

Maatalous on optimisteille


Torstai käynnistyi seminaariosuudella. SLC:n maatalouspolitiikan asiamies Christoffer Ingo toivotti pohjoismaiset viljelijät tervetulleeksi kokoukseen. Hän kertoi, että suomalaiset haluavat varmistaa, että he selviävät, jos joku menee pieleen.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toivotti kollegansa tervetulleeksi Pohjanmaalle ja korosti erityistä tarvetta kokoontua yhteen juuri tällaisena aikana. Maatalouden talouskriisistä ja Ukrainan sodasta huolimatta Marttila valoi puheenvuorossaan uskoa tulevaan. 

- Maatalous on optimisteille. Se on riskeissä ja epävarmuudessa selviämistä. Sää, muuttuva politiikka ja markkinat aiheuttavat elinkeinollemme jatkuvia haasteita, sanoi Marttila.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut maailmaa. Marttila korosti, että ruuan saatavuus pitää varmistaa kaikissa olosuhteissa. Hän nosti esille sen, että Suomi on pyrkinyt varautumaan kriisitilanteisiin toisen maailmansodan jälkeisenä aikana.


NBC:n tanskalainen puheenjohtaja Søren Søndergaard korosti, että Krimin valtaus ja hyökkäys Ukrainaan nostivat jälleen esille huoltovarmuuden tuotantopanoksissa ja maataloustuotteissa. Ratkaisut kriiseihin eivät ole yksinkertaisia, sillä ongelmat, kuten tuotantopanosten nousevat hinnat tulevat usein rajojemme ulkopuolelta.

Tuomo Mäenpää Huoltovarmuuskeskuksesta kertoi viraston ja Suomen huoltovarmuusorganisaation toiminnasta. Mäenpää korosti, että elintarvikehuolto on keskeinen asia Suomen huoltovarmuudelle. Viljelijät ovat ratkaiseva ruokahuoltoa paitsi päivittäisessä työssään, myös osana huoltovarmuusorganisaation poolitoimintaa, jonka alkutuotantopoolin toiminnasta MTK on päävastuussa.
 

Kuluttajien käyttäytyminen muuttumassa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä


Peter Vesterbeck Tanskann Landbrug of Fødevaretista kertoi markkina- ja kuluttajatrendeistä. Tilanne on nyt ruoka-alalla haastava, koska alan tuotantokustannusten lisäksi myös elinkustannukset ovat nousseet. Merkittävä osa kuluttajista on huolissaan tilanteesta ja reagoi tilanteeseen ostamalla halvempia tuotteita ja ostamalla vähemmän kuin aiemmin.
 

Lyhyellä tähtäimellä kuluttajat säästävät ulkomaanmatkoista, luksustuotteista ja ei-välttämättömistä tuotteista. Kierrätettävät tuotteet, tarjoukset ja kauppojen omat tuotemerkit ovat nyt aiempaa enemmän suosiossa.

Pitkällä tähtäimellä mm. saasteet ja ilmastonmutos aiheuttavat paineita resurssien käyttöön. Kuluttajat ovat huolissan ilmastonmuutoksesta ja ympäristöasioista, joskaan pohjoismaissa eivät aivan niin paljon kuin muualla Euroopassa.

Maapallon 7,7 miljardin ihmisen väestön arvioidaan kasvavan 11,2 miljardiin vuoteen 2100 mennessä, voimakkaimmin Afrikassa. Väestö myös elää pidempään koko maailmassa. Elintason nousu yhdessä väestönkasvun kanssa monessa vähemmän kehittyneessä maassa tarkoittaa YK:n arvion mukaan sitä, että vuoteen 2031 koko maailman lihankulutus kasvaa 15 prosenttia, henkeä kohti 35,6 kiloon vuodessa.

Nyt 54 % maailman ihmisistä asuu kaupungeissa, 2050 jo 66 %. Pienempiä talouksia, yksityistalouksia tulee lisää. Ihmiset eivät enää halua käyttää niin paljon aikaa ruoanlaittoon kuin nyt. Isot kaupungit kohtaavat vesiongelmia. Vähemmän ihmisiä asuu maaseudulla ja siksi ymmärrys siellä toimimisesta vähenee. Vesterbeckin mukaan 40 % tanskalaisista kokee, että maatalous ja luonto ovat toisilleen vastakkaisia asioita.

Hän korosti, että meidän on jatkettava luonnon kunnioittamista ja hyödynnettävä teknologiaa avoimesti. On katsottava uusia ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja.

- Kuluttajat eivät kuitenkaan välttämättä ole valmiita maksamaan kestävämmistä ratkaisuista vaan odottavat, että elinkeinojen on tehtävä muutoksia joka tapauksessa, hän sanoi.
 

Ministeri Blomqvist korosti viljelijöiden uutta, haastavaa roolia


Ministeri Thomas Blomqvist kertoi vastuullensa kuuluvan pohjoismaiset yhteistyöasiat sekä tasa-arvoon ja Ahvenanmaahan liittyvät asiat. Hän korosti, että maatalous on monesti osoittanut kykynsä joustaa ja sopeutua uusiin tilanteisiin. Ukrainan kriisi tulee monella tavalla muuttamaan maailmaa, mutta myöskään ilmastokriisiä ei pidä unohtaa. Väestönkasvun edellyttää 28 % tuotannon nousua maailmassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan tarvitaan tuottavuuden nousua, uusia teknologioita mutta myös ympäristön kunnioittamista.


- Viljelijöiden pitää ruokkia kasvavaa väestöä. Tässä onnistuakseen viljelijöiden pitää saada reilu osuus ruuan hinnasta, harjoittaa kestävää maataloutta, innovoida uutta ja kunnioittaa ympäristöä. Valtiovallan pitää luoda mahdollisuuksia tässä työssä, Blomqvist sanoi.

Thomas Blomqvist kiteytti, että viljelijät voivat informoida, kouluttaa päättäjiä ja kuluttajia. Pohjoismaisessa yhteistyössä parhaiden käytäntöjen siirtäminen ja niistä oppiminen on tärkeää. Uusi aika asettaa paljon haasteita maataloudelle.
 


Paneelikeskustelussa tarkasteltiin viljelijöiden valmiuksia selvitä yhä ennalta-arvaamattomassa maailmassa


Tanskan maatalousnuoria edustava Niels Skøvgaard toi esille, että viljelijöiden on kyettävä tuomaan vahvasti esille maataloustuotannon vastuullisuus. Kiertotalousajattelu ja uudet innovaatiot ovat tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeitä, samoin kuin sukupolvenvaihdoksista huolehtiminen.  Nuorille vahva yhteistyö muun yhteiskunnan kanssa on erityisen tärkeää.

Ilmastomerkinnät nostavat päätään, samoin läpinäkyvyys tuotannossa. Kehitys ja innovaatio ja siihen liittyen vapaa yrittäjyys ovat tärkeitä asioita nuorille yrittäjille. Sääntely ei yleensä ole hyvä ratkaisu uuden innovaation luomiseen. Meillä on oltava muun yhteiskunnan kanssa yhteisymmärrys, jotta voimme varmistaa alan kehittyminen ja innovaatiot.

SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund kertoi, että vain 5 % suomalaisista on ruotsinkielisiä, mutta viljelijöistä 10 %. Markkinat ovat kaksijakoiset. Viljojen tuottajahinnoissa on nähty kohtuullisen hyvää hintakehitystä, mutta eläintuotannossa jääty jälkeen. Ratkaisuja on haettava teollisuuden, kaupan markkinoilta ja lainsäädännön kautta.

Epäterveiden kauppatapojen direktiivi ja kilpailulainsäädännön uudistaminen tarjoavat lainsäädännöllisiä ratkaisuja. Huoltovarmuus on tärkeä viljelijöille. Se rakentuu kannattavalle tuotannolle. Nylund nosti esille, että alaa kohtaan suunniteltu lisäsääntely on uhka yksityiselle omistukselle. 

Ruotsin LRF puheenjohtaja Palle Borgströn kertoi, että Ruotsissa varautuminen on ollut enemmänkin toivotaan parasta kuin varaudutaan pahimpaan -tyyppistä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka tulee vaikuttamaan nykyistäkin enemmän myös vihreisiin elinkeinoihin vapaan kaupan rajoittuessa. Olemme nähneet pitkään, että kulutusmenojen osuudesta ruuan on pienentynyt. Tämä tulee muuttumaan.

- Kriisin aikana on kuitenkin nähtävä myös mahdollisuuksia tulevaisuuden kehittämiseen. Ongelmana on usein kuitenkin se, että toimialaamme kohdistuva politiikka perustuu paljolti tietämättömyyteen ja nopeiden ratkaisujen hakuun. Tässä maataloustuottajajärjestöillä on tärkeä rooli informoida päättäjiä.

Tanskan Landbrug og Fødevaretin  Søren Søndergaard korosti, että viljelijät tuntevat epävarmuutta sään ja markkinahintojen osalta.

- On ehtoja, joita hyväksymme. Olemme optimisteja ja ammattilaisia. Markkinakehitys on hyvin tärkeää. Ukrainan kriisi aiheuttanut energian hintaan. Meidän pitää varmistaa, että saamme kannattavan hinnan. Olemme entistä riippuvaisempia kansainvälisistä asioista mm. miten Ukrainan kriisi kehittyy. Kansainvälinen yhteistyö voi parantaa sopeutumistamme.

Hän korosti, että tärkeää, että pohjoismainen vastuullinen tuotanto ei menetä markkinaosuuttaan kotimarkkinoilla, jotta huoltovarmuudesta voidaan pitää kiinni.

Norjan tuottajajärjestön puheenjohtaja Björn Gimming toi esiin, että norjalaiset kuluttajat haluavat ostaa norjalaisia tuotteita. Tällä hetkellä sodan takia politikoilta saadaan jonkin verran enemmän ymmärrystä. Maatalouden kannattavuus on hyvin tärkeää ja viljelijöille pitää varmistaa tulevaisuuden kilpailukyky ja investoinnit.

Gimming korosti, että vaikka Venäjä aiheuttaa ongelmia energiamarkkinoillemme, sen talous ei ole vahva. Sen sijaan Kiina on vahva talousmahti, joka vaikuttaa myös maailman maatalouteen ja sen tapa ajatella monista asioista on toinen kuin mihin olemme tottuneet. 

Aamupäivän annin veti yhteen Osuustoimintakeskus Pellervon puheenjohtaja Petri Pitkänen.

Iltapäivällä oli vuorossa tutustumisretki Seinäjoen lähiympäristön maatalouteen ja elintarviketeollisuuteen.


Illalla ruokailtiin Koskenkorvan trahteerissa. Ohjelmassa oli saunomista, mölkkyä ja perinteinen laulukilpailu, jonka voiton nappasi Ruotsi uudella NBC-sanoitusversiolla Abban Waterloo-hitistä.

 

Ministeri Kurvinen esiintyi videoyhteydellä 

 

Viimeisen kokouspäivän käynnisti maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, joka piti esityksen ajankohtaista maa- ja metsätalouden asioista. Esille nousivat maatalouden kannattavuus, CAP sekä ilmasto- ja ympäristökysymykset. Kurvinen korosti, että yhteistyö pohjoismaiden välillä on tiivistynyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Yhteistyön tiivistämistä ja työtä tarvitaan lisää ennen kaikkea metsäasioiden hoidossa.

 

Yleiskokouksessa kuultiin ajankohtaiskatsauksia, hyväksyttiin julkilausuma ja perustettiin ruokaturvatyöryhmä


LRF:n Kjell Ivarson piti esityksen Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöfoorumi BFFE:n toiminnasta ja Christina Furustram piti alustuksen kauppapolitiikasta.

MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen esitteli Maailman viljelijäjärjestö (World Farmers`Organisation, WFO) toimintaa. Hänet valittiin hiljattain Euroopan edustajaksi järjestön hallitukseen. WFO:ssa on edustettuna 80 viljelijäjärjestöä yli 50 maasta. WFO haluaa vahvistaa toimintaansa. Talouden ja hallinnon tulee olla vakaata, työryhmiä tulee vahvistaa ja saada lisää jäsenjärjestöjä. Jäsenmaksujen maksaminen on sitoutumista, joten tärkeää, että järjestöt maksavat jäsenmaksunsa itse. Naisten komitean ja luonnon sekä biodiversiteettityöryhmän ehdokkaita kaivataan 5 syyskuuta mennessä. Partanen kertoi, että Saksan maatalousministeriö on pyytänyt 15-20 nuorta viljelijää osallistumaan GFFA-keskusteluihin.

Kokouksessa kuultiin selvitys NBC:n työryhmien tilanteesta ja päätettiin perustaa uusi ruokaturvatyöryhmä. Tällä hetkellä NBC:n puitteissa toimii 13 eri työryhmää, joista kaikki eivät ole säännöllisin väliajoin kokoontuvia.

Kokous hyväksyi myös yhteisen julkilausuman, joka kiteytti kokouksen pääviestin.

 

 

-----

#NBCBondeMöte

Juha Ruippo, johtaja, MTK, +358 40 553 3232
Jonas Laxåback, toiminnanjohtaja, SLC, +358 40 940 2737
Christoffer Ingo, asiantuntija, SLC, +358 40 545 5472 
Meri Remes, nuoret tuottajat, MTK, +358 44 986 1474
Kari Huhtala, vt. toimitusjohtaja, Osuustoimintakeskus Pellervo, +358 40 846 6704
Klaus Hartikainen, jäsenviestintäpäällikkö, MTK +358 40 169 2060



Juha Ruippo

johtaja

kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, kestävä rahoitus, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), World Farmers' Organisation (WFO), FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+35820 413 2341

+35840 55 33 232

Meri Remes

maaseutunuorten asiamies, maaseutunuorten valiokunnan sihteeri

+35840 532 9636

Klaus Hartikainen

Jäsenviestintäpäälikkö

Jäsenviestinnän koordinointi ja toteutus

+35820 413 2316

+35840 169 2060

aiheet: nbc, kansainvälinen yhteistyö, pohjoismaiset ruuantuottajat

Suositellut artikkelit

Pohjoismaiden viljelijät ovat valmiit ruuantuotannon vihreään siirtymään. Tuotantoa on kehitettävä kestävämpään ja ilmastotehokkaampaan suuntaan. Pohjoismaisella maataloudella on suuri innovaatiovoima ja...