null Kotimaisilla herkuilla kevään ruokajuhlaan

Tiedote – Kotimainen ruoka

Kotimaisilla herkuilla kevään ruokajuhlaan

7.4.2020

Pääsiäinen katkaisee talven selän, ja silloin nautitaan herkuista perheen kesken. Pitkän paaston jälkeen liha, kerma, rahka, voi sekä munat ovat itseoikeutettuja herkkujen raaka-aineita. Pääsiäisen yhteys venäläiseen ruokakulttuuriin on kiehtova. Ehtisikö kotona kokeilemaan pashaa, babaa ja kulitsaa? Perinteisiä pääsiäisherkkuja ovat karitsa, kananmunat, rahka ja erilaiset leivonnaiset. 

Kuvaaja: Heidi Siivonen
Kuvaaja: Heidi Siivonen

Kotimainen liha on juhlapöydän tähti. Lampaanliha on pääsiäisen herkku, mutta lampaan lisäksi maistuvaa juhlaruokaa syntyy esimerkiksi kotimaisesta naudanpaistista, possun fileistä tai broilerista. 

- Lampaasta saa maistuvaa helposti, mutta jos kokolihan kokkailu jännittää, on myös lampaan jauheliha monipuolinen ja juhlava raaka-aine. Pitkään hautuvat lihapadat ovat huolettomia kokkailtavia, uuni hoitaa kypsennyksen, ja tänä aikana ehtii vaikkapa ulkoilemaan, vinkkaa ruokamarkkina-asiamies Heidi Siivonen.  

Lisukkeiksi uunissa kypsyvät vaivattomasti perunat tai värikkäät uunijuurekset. Sään salliessa pääsiäinen on myös mahtava hetki avata grillikausi. Mureat fileet ja pihvit kypsyvät nopeasti grillissä. 

- Laadukas liha tarvitsee kyytipojaksi vain raikkaat lisukkeet kotimaisista kasviksista. Jälkiruuan valmistaminen hoituu mämmirasian avauksella, kuohukermatilkalla ja sokeritupsauksella. Viitseliäämpi kokki hellii ruokailijoita vielä rahkalla tai leivonnaisilla. 

- Leivonta on mukavaa kotipuuhaa, jonka lopputulos palkitsee. Pääsiäisen perinteiset leivonnaiset rikastuvat rahkalla, tuorejuustolla, voilla, kermalla ja kananmunilla. Juhlapöytään sopii kuitenkin mikä tahansa leivonnainen, joka pöydässä istujille vain maistuu. 

Kotimaisten maitotaloustuotteiden valikoima on valtava, ja erikoisruokavaliotuotteilla valmistuu tarvittaessa kaikille sopivia herkkuja. 

- Leipominen on myös kivaa ja edullista yhteistä tekemistä, lapset osaavat mitata ainesosia, kokeilla kananmunan rikkomista, sekoittaa taikinaa tai asetella koristeita kakun päälle. Leivonnassa pääsee todistamaan monia jännittäviä kemiallisia reaktioita: kananmunan ja sokerin muuttumista vaaleaksi vaahdoksi tai hiivataikinan kohoamista. Itse tehty maistuu aina herkulliselta!

Suomalainen ruokapöytä ja -kulttuuri on rikas. Kotipiiriin keskittynyt elämä tarjoaa nyt mahdollisuuden kokeilla kokkailua, leivontaa ja uusia makuja. Kotimaisia raaka-aineita lihasta kasviksiin ja maitotuotteisiin on hyvin saatavilla kaupoista, Reko-ruokapiireistä tai maatilojen myymälöistä. 

Kotimainen ruoka on maistuva ja turvallinen valinta. Suomen elintarviketurvallisuus on huippuluokkaa: kananmunan tuotantoketju on salmonellavapaa, jolloin kakkutaikinaa voi maistaa myös raakana, ja kotimainen liha on antibiootitonta sekä jäljitettävää. Korkea omavaraisuusaste ja toimiva elintarvikeketju takaavat, että kotimaista ruokaa riittää kaikille, sekä arkeen että kevään juhliin.

Lisätietoja:
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiamies, heidi.siivonen@mtk.fi, 040 5688 802

 

Lampaanlihan tuotanto Suomessa

Lammassektorilla nurmi ja heinä ovat ruokinnan perusta. Viime vuonna lampaanlihaa tuotettiin 1,4 miljoonaa kiloa, josta 1,1 miljoonaa kiloa karitsanlihaa. Suomessa kulutetaan lampaanlihaa enemmän kuin tuotetaan. Karitsanlihan omavaraisuusaste on Suomessa 61 prosenttia. Suomalainen syö keskimäärin vain 700 g lampaanlihaa vuodessa (luullista lihaa).  Suomalaista lammasta ja karitsaa on kuitenkin saatavilla, ja potentiaalia lisätä tuotantoa on paljon.  

Suomessa on noin 600 päätoimista lammastilaa.  Lammastiloja on eniten Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Lapissa ja Ahvenanmaalla. Lammas on monipuolinen eläin, joka tekee arvokasta maisemanhoitotyötä, ja lisäksi siitä saadaan erilaisia villatuotteita. Kotimainen villa onkin tämän hetken kutomisbuumissa kova juttu.  

Lisätietoja: Saara Patama, asiantuntija, MTK, 044 0539 285

Lue lisää lampaanlihan tuotannosta Suomen Lammasyhdistyksen sivuilta, täältä.

Kananmunatuotanto Suomessa 

Suomen kananmunatuotannossa on jo pitkään sitouduttu torjumaan salmonellaa, minkä ansiosta suomalainen muna on turvallista syötävää myös raakana tai mehevänä kolmen minuutin munana. Valtaosa kanoistamme elää virikehäkkikanaloissa, noin kolmannes lattiakanaloissa ja hieman alle 10 % tuotannosta on luomukananmunia. Kuorimunien suhteen olemme varsin omavaraisia ja pääsiäiseksikin riittää munia kaikille. Vuonna 2019 Suomessa tuotettiin kananmunia noin 77 miljoonaa kiloa, joista söimme munina noin 66 miljoonaa kiloa. Tämän ansiosta osa korkealaatuisista munistamme riittää myös vientiin! 

Lisätietoja: Mari Lukkariniemi, liha-asiantuntija, MTK, 040 171 9070

Lue lisää kananmunan tuotannosta Totta munasta -sivuilta, täältä

Maidontuotanto Suomessa

Suomalainen maidontuotanto lähtee liikkeelle nurmen viljelystä. Nurmi kasvaa Suomessa hyvin ja siitä saadaan tehtyä maittavaa säilörehua lehmille syötäväksi. Suomessa tuotettiin maitoa viime vuonna 2 305 miljoonaa litraa, mikä riittäisi kattamaan suomalaisten meijerituotteiden kulutuksen. Maidon kulutus Suomessa on henkeä kohti suurin koko maailmassa. Suomalainen juo maitoa keskimäärin 361 kiloa vuodessa. 

Huoltovarmuutemme on siis maidon osalta kunnossa! Laadukas maito on ollut alan perusperiaate jo pitkään. 5 900 maitotilalla tehdäänkin tarkkaa työtä maidon korkean laadun takaamiseksi. Suomalainen maito on laadultaan huippuluokkaa! 

Lisätietoja: Marjukka Manninen, maitoasiamies, MTK, 050 533 8924

Lue lisää maidontuotannosta Luken sivuilta, täältä.  

Lampaanpaisti

2, 5 kg lampaanpaistia
8 valkosipulin kynttä
Mausteet:
½ rkl suolaa
1 tl mustapippurirouhetta
timjamia ja rosmariinia tuoreena silppuna tai kuivattuna2 dl kahvia
2 dl kuohukermaa
2 rkl hunajaa 

Valmistus:
-    kuori ja halkaise valkosipulinkynnet, tee paistiin pieniä viiltoja, ja työnnä kynnet niihin
-    sekoita mausteet keskenään, ja hiero paistiin
-    paista maustettu paisti paistinpannulla kauttaaltaan kauniin väriseksi
-    siirrä liha uunivuokaan, ja työnnä paistimittari lihan keskiosaan, lisää vuokaan kahvi, kerma ja hunaja
-    kypsennä uunissa 150 asteessa 2-3 tuntia, valele välillä kahvi-kerma-liemellä
-    kun paistimittari näyttää 65-70 astetta, liha on hennon punaista, täysin kypsää paisti on 82-asteisena
-    kääri kypsä paisti folioon, suurusta kastike paistoliemestä, ja tarjoa mieluisten perunoiden ja vihannesten sekä minttuhyytelön kanssa.

Resepti: Heidi Siivonen

Vadelma-valkosuklaarahka (4-6:lle)

Proteiinirikas, raikas rahka on monipuolinen raaka-aine. Perinteisessä pashassa rahka, voi ja kerma yhdistetään täyteläiseksi kokonaisuudeksi, pääsiäisen marjarahka on nopea ja raikas jälkiruoka tai välipala. Ainesosasuhteita muuttamalla, rahkaa lisäämällä, täyteläinen jälkiruoka muuntuu proteiinipitoiseksi välipalaksi. Kotimaiset pakastemarjat maustavat rahkan, ja ne voi syödä huoletta kypsentämättä. Juhlapöydän jälkiruoka maustetaan valkosuklaalla ja koristellaan kotimaisilla yrteillä.

2 dl kuohukermaa
1 prk (200 g) rahkaa
100 g valkosuklaata
3 dl kotimaisia pakastevadelmia (tai muita marjoja)
0,5 dl sokeria
1 tl  vaniljasokeria

Valmistus:
-    raasta jääkaappikylmä valkosuklaa raastinraudalla
-    vaahdota kerma
-    yhdistä rahkaan kermavaahto, marjat, valkosuklaaraaste ja sokerit
-    anna maustua jääkaapissa 30 min ennen tarjoamista
-    koristele marjoilla, tuoreilla yrteillä ja valkosuklaaraasteella.

Resepti: Heidi Siivonen
 
Marttojen lammasreseptejä

Molempiin resepteihin voi käyttää joko lampaan tai naudan lihaa:

Lampaanlihalaatikko tästä.
Punainen lammaspata tästä. 

Heidi Siivonen

ruokamarkkina-asiantuntija

+35820 413 2925

+35840 568 8802

Suositellut artikkelit

Kotimaista uutta perunaa tulee tarjolle toukokuun viimeisestä viikosta alkaen. Kesäkuun alusta lähtien kotimainen varhaisperuna riittää kattamaan kotimaan kysynnän. Ensimmäiset perunat saatiin istutettua maahan...

2

27.04.2020

Vappu avaa grillikauden

27.04.2020

Vappua juhlitaan tänä keväänä kotona, pienessä piirissä perheen tai läheisten kesken. Kevään karnevaali on hyvä syy kaivaa grilli esiin, tehdä vähän parempaa ruokaa ja nostaa malja uudelle kasvukaudelle....

EU-maiden maatalousministerit vierailivat 23.9.2019 Harjulan maitotilalla Vihdissä. Maatilavierailulla ministerit tutustuivat mm. eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, <a...

Suomalainen ruoka on ainutlaatuinen yhdistelmä puhtautta, osaamista ja vastuullisuutta – siksi Suomalaisen ruoan päivä on juhlapäivä! Juhlapäivän resepti on mutkaton: poimi ruokakauppasi hyllyiltä...

Ensi syksynä kuudesluokkalaiset voivat ryhtyä maitotilayrittäjiksi. MTK ja Valio tuovat kolmeen Yrityskylään Valio Maitotilan. Niissä kuudesluokkalaiset pääsevät tutustumaan maataloustyön arkeen. Suomessa...

Uusi pohjoismainen ruokapalkinto Embla kunnioittaa pohjoismaisen keittiön parhaita puolia: upeita raaka-aineita, ruokakulttuuria, kestäviä tuotantotapoja ja kaikkia ruoan tekijöitä. Embla-palkinnon avulla...