MTK valitti Vantaan kaupungin tekemästä pakkolunastuksesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen

Takaisin MTK valitti Vantaan kaupungin tekemästä pakkolunastuksesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen

Tiedote – Maaseudun edunvalvonta

MTK valitti Vantaan kaupungin tekemästä pakkolunastuksesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen

01.10.2021

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on nyt vienyt Vantaan kaupungin tekemän pakkolunastuksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen perusteenaan muun muassa se, että pakkolunastuksen korvaustaso rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen omaisuudensuoja-artiklaa. Vantaan kaupunki pakkolunasti 300 vuotta saman suvun hallussa olevan Saraksen tilan alueella sijaitsevan maa-alueen hinnalla, joka oli vain noin neljännes siitä mitä rakennusliike olisi maksanut alueesta asemakaavoitettuna.

Pakkolunastettu alue sijaitsee 20 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Kokonaista kaupunginosaa vastaavan yli 40 hehtaarin maa-alueesta saatiin 11,2 miljoonan euron todellinen markkina-arvo rakennusliikkeen ja maanomistajan välisessä kiinteistökaupan esisopimuksessa vuonna 2007. Kaupan toteutuminen tuolloin olisi edellyttänyt kunnan laatimaa asemakaavaa alueelle.

Asemakaavoittamisen sijaan kaupunki asetti alueen tosiasialliseen rakentamiskieltoon tekemällä poliittisen päätöksen olla asemakaavoittamatta muita kuin kaupungin omistamia maita. Lisäksi kaupunki ilmoitti julkisesti tavoitteekseen tonttimarkkinoiden hallinnan ja tulojen keräämisen kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Näin linjattuaan kaupunki tarjoutui ostamaan täsmälleen saman alueen 2,6 miljoonalla eurolla. Koska kauppoja ei syntynyt kaupunki lopulta pakkolunasti alueen ja lunastushinnaksi jäi 3,25 miljoonaa euroa.

MTK näkee, että kyse on isosta periaatteellisesta kysymyksestä, johon halutaan linjaus ihmisoikeustuomioistuimelta. Ongelmana on, että kunnat eivät lähtökohtaisesti halua antaa kaava-alueiden maanomistajien päästä hyötymään suunnitelluista rakennushankkeista vaan hankkivat maa-alueet itselleen ennen kaavoitusta, tarvittaessa lunastamalla. Vapaaehtoiset kauppaneuvottelut eivät ole koskaan tasapuolisia, jos toisella sopimuskumppanilla on mahdollisuus ottaa maat myös väkisin. Kunta voi nykylainsäädännön puitteissa toimia niin, ettei se salli uudisrakentamisen kaavoittamista muulle kuin kunnan omistamalle alueelle.

Muista pohjoismaista Ruotsissa ja Tanskassa on myös herätty siihen, että pakkolunastuksesta on tullut liian helppoa. Molemmissa maissa on lainsäädäntöä viime vuosina kiristetty omaisuuden suojan eduksi. Suomessakin on havaittu maanomistajan saamien korvausten olevan liian alhaisia, koska lunastuslain uudistus on vireillä.

Kunnat ovat viime vuosina alkaneet käyttää pakkolunastusta entistä hanakammin hyödykseen maanhankinnassa erityisesti kasvukeskusten liepeillä. Viime vuosina viljelijöihin kohdistuvia pakkolunastustapauksia on ollut mm. Limingassa, Tuusulassa, Vantaalla ja Riihimäellä.

Haasteena MTK:n Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen viemän valituksen käsittelyssä on, että valtaosa tehdyistä valituksista jää tutkimatta.