Avauspäivä alkoi viestintäjohtajien kokouksella, jossa keskusteltiin järjestöjen toimista ilmastokeskustelussa ja ilmastotavoitteiden viestinnässä.

​​​​​​​Virallinen osuus alkoi työryhmien työskentelyllä. ​​Iltapäivän seminaariosuuden alustukset käsittelivät maatalouden imagoa, politiikkatoimia nuorille viljelijöille sekä elinvoimaisen koulutuksen merkitystä maataloudelle.

Tanskan Landbrug och Födevarerin viestintäjohtaja ​​​​​​​Christian Huttemeier kehoitti ottamaan mallia Trumpista siinä, miten puhutellaan kohderyhmiä. Tunteisiin vetoaminen ja tarinat ovat elinkeinoillemme entistä tärkeämpiä, joskaan me emme voi valehdella ja tinkiä luotettavuudestamme. 

​​​​​​​​​​​Paneelikeskustelussa syvennyttiin siihen, miten nuoria saataisiin houkuteltuja alalle.

MTK:n johtokunnan jäsen, nuorten viljelijöiden edustaja Kaisa Pihlaja kertoi omasta intohimostaan maatalouteen. Luottamustoimi ja työ tilalla täydentävät toinen toisiaan.

​​​​​​​- Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta, mutta en tiedä parempaa kuin palata takaisin tilalle lehmiä lypsämään hektisten Helsingin päivien jälkeen.

Pellervon Kari Huhtala toi esille, että on tärkeää saada nuoria mukaan osuuskuntien johtoon. Henkikövalintoihin on kiinnitetettävä huolta, samoin johdon yhteistoimintaan.

​​​​​​​Tanskan L & F:n puheenjohtaja Martin Merrild kertoi, että järjestön vastuullisuuteen liittyvä imagokampanjointi on auttanut luomaan positiivista imagoa maanviljelijöille. Järjestö toi MTK:n tavoin oman ilmasto-ohjelmansa esille ennen parlamenttivaaleja ja nyt maatalous nähdään osana ratkaisua.

​​​​​​​Björn Gimming Norjan tuottajaliitosta kertoi, että Norjassa on tarjolla erityistukea nuorille viljelijöille ja naisviljelijöille.

​​​​​​​Ruotsin LRF:n Christina Furustam toi katsauksen kauppapolitiikkaan. Erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota, Brexit ja Mercosur-sopimus tuovat epävarmuutta maatalousmarkkinoille.

​​​​​​​Valion Teresa Laimio kertoi yhtiön kokemuksista Venäjän markkinoilla. Yhtiö joutui reagoimaan nopeasti Venäjän markkinoiden sulkeuduttua ja on sopeutunut uuteen markkinatilanteeseen.

​​​​​​​- Venäjä vahvistaa omaa maataloustuotantoaan ja tuontikiellon poistuminen lähiaikoina ei ole todennäköistä, Laimio arvelee.

​​​​​​​Kristian Eriknauer Arla Foodsilta kertoi yhtiön uusista liiketoimintamahdollisuuksista.

​​​​​​​- Näemme isoja mahdollisuuksia laajentua maailmalla, koska maailman väestö kasvaa ja monessa kehittyvässä maassa on tarvetta maitoproteiinille hyvän ravitsemuksen saavuttamiseksi, hän sanoi.

Ilmasto puhutti toisena kokouspäivänä

​​​​Torstain ohjelma alkoi antibioottiresistenttiteemalla. Norjan Animalian Synnöve Vatn kertoi toimintasuunnitelmasta antibioottiresistenssiä vastaan taistelemiseksi. Islantilainen konsultti Eirikur Mar Gudleifsson taas kertoi siitä, miten kuluttajille puhutaan tuontilihan tuotantoon liittyvästä antibioottien käytöstä. Pohjoismaat ovat esimerkkimaita antibioottiresistenssiä vastaan taistelemisessa. 

​​​​​​​​​​​​​​Islannin ilmastopaneelin puheenjohtaja Halldor Porgeisson antoi yleiskatsauksen ilmastomuutosta hillitsevistä toimista ja niiden tärkeydestä. Islannin ilmastopaneeli ei ole puhtaan akateeminen vaan mukana myös tärkeitä sidosryhmiä, kuten myös Islannin viljelijäjärjestö.

- Mitään ei tapahdu, jos mukana ei ole optimismia, mutta mukana pitää olla terve annos raivoa, koska asioita ei muuten tapahdu, Porgeisson sanoi.

Porgeisson korosti, että ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa vaaditaan järjestelmätason muutoksia energiasektorilla, ruoantuotannossa, kuljetuksessa, jätehuoltossa jne.

Ensimmäisiä vaikutuksia hän arvioi koituvan ruokajärjestelmälle.

- Tekemättä jättäminen kumuloituu tuleville vuosille. Ratkaisuja on olemassa. Niitä ei oteta käyttöön riittävän nopeasti. Toimimattomuus on kalliimpaa kuin toiminta, Porgeisson kiteytti.

​​​​​​​

Ruotsin maaseutunuorten puheenjohtaja Emilia Astrenius Wideström nosti esille, että keskustelua ilmastosta käydään liian kapeasta näkökulmasta huomioimatta mm. ravitsemusnäkökulmaa.

​​​​​​​Ilmastosta keskusteltiin myös järjestöjen yhteisessä paneelikeskustelussa. Järjestöjen edustajat korostivat viljelijöiden tärkeää ratkaisijan roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tuottajajärjestöillä on tärkeä rooli auttaa jäsenistöä osallistumaan ilmastokeskusteluun.

​​​​​​​​​​- Viljelijän ei tarvitse kyetä ratkaisemaan kaikkia ongelmia. Riittää, että pystyy kertomaan omasta työstään, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

​​​​​​​SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund nosti esille Suomessa vastikään julkaistun RuokaMinimi -hankkeen loppuraportin, jonka ehdotukset melko radikaaleista ruokavaliomuutoksista tarkoittaisivat käytännössä ruokatuonnin kasvua yli 80 %:lla. Lisäksi mitään suunnitelmaa ei esitetä siitä, miten kotieläintuotannolta käyttämätä jääneellä maalla tehtäisiin.

​​​​​​​Sidosryhmäyhteistyö mm. ympäristöjärjestöjen kanssa nähtiin tärkeäksi. Norjan Bondelagetin edustaja nosti esille myös yhteistyön matkailu- ja ravintolatoimijoiden kanssa. Nämä tarvitsevat tuotteitamme ja voivat kertoa tarinaa tuotannostamme.

​​​​​​​Marttila korosti tulevaisuuden tarpeina uutta tutkimustietoa, yhteistyötä, viestintää ja maaseudulla elämisen mahdollisuuksien puolustamista.

​​​​​​​

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232