Blogi – Kansainvälinen toiminta

Ranskan uusi elintarvikemarkkinalaki hyväksytty

28.11.2018

Olen mielenkiinnolla seurannut maatalous- ja elintarvikealaan liittyvän lainsäädännön kehitystä Ranskassa viime aikoina. Käsittelin tätä teemaa blogissani myös aiemmin tänä vuonna. Presidentti Macronin kesällä 2017 käynnistämä laaja selvitystyö Ranskan ruokatuotannon ja elintarvikesektorin yleistilanteesta on nyt edennyt lainsäädännöksi. Uusi elintarvikemarkkinalaki hyväksyttiin kansalliskokouksessa lokakuussa ja julkaistiin Ranskan virallisessa lehdessä marraskuun alussa.

Ranskan hallitus antoi laajan valmistelutyön jälkeen alkuvuodesta kyseisen lakiesityksensä. Alkuperäinen 120-sivuinen esitys supistui käsittelyvaiheessa 68-sivuiseksi laiksi. Valmisteluvaiheessa lakiesitykseen jätettiin tuhansia muutosesityksiä ja myös senaatin perustuslakivaliokunta edellytti siihen joitakin muutoksia. Lakiesityksestä keskusteltiin Ranskan kansalliskokouksessa ja senaatissa yli 200 tuntia.

Ranskan uuden elintarvikemarkkinalain tavoitteena on:

1. Parantaa viljelijöiden tulotasoa korkeampien tuottajahintojen muodossa.
2. Parantaa tuotteiden laatua, ravintoarvoa ja ympäristöystävällisyyttä
3. Taata turvallisten, terveellisten ja kestävästi tuotettujen elintarvikkeiden saanti kaikille kuluttajille

Viljelijöiden tulotasoa yritetään parantaa elintarvikeketjun hintaneuvotteluja koskevalla säätelyllä. Laissa määritellyn uuden hintaneuvottelujärjestelmän perustana on se, että aloiteoikeus hintaneuvotteluissa siirtyisi viljelijöille. Tämä tapahtuisi vahvojen sektorikohtaisten tuottajaorganisaatioiden kautta. Tuotantokustannukset on otettava huomioon tuottajahinnoissa. Laissa helpotetaan hintaneuvotteluiden käynnistämistä olosuhteiden ja markkinatilanteen muuttuessa. Uuteen hintaneuvottelujärjestelmään liittyvät yksityiskohtaiset säännöt jäävät tässä vaiheessa vielä tulevien täytäntöönpanosäädösten varaan. Täydentäviä asetuksia on odotettavissa ensi kevään aikana.

Toinen merkittävä asia on se, että laissa yritetään suitsia ruoan myymistä kaupoissa tappiolla. Laki kohottaa ruoan tappiolla myymisen kynnystä kaupoissa kokeiluluontoisesti kahden vuoden ajaksi. Samoin laissa rajoitetaan kauppojen alennuskampanjoita siten, että esimerkiksi puoleen hintaan ”ota 2 maksa 1” -kampanjat ovat kiellettyjä. Ranskassa uskotaan näiden järjestelyjen hyödyntävän viljelijöitä ja elintarvikealan pienyrittäjiä.

Tavoitteeseen kestävämmästä tuotannosta ja terveellisemmistä tuotteista tähdätään muun muassa tiukalla suhtautumisella torjunta-aineiden käyttöön. Laissa kielletään neonikotinoidien käyttö torjunta-aineina. Laki kieltää myös torjunta-aineiden alennusmyynnit ja erottaa torjunta-aineiden myynnin ja niihin liittyvän neuvonnan toisistaan. Myös titaanioksidin käyttö elintarvikkeissa kielletään. Glyfosaatin käyttö ei sisälly kyseiseen lakiin, mutta Ranskassa on parhaillaan vireillä myös glyfosaatin käyttökiellon valmistelu. Ranskan maalousministeri Guillame ja ympäristöministeri de Rugy ilmoittivat äskettäin, että maan hallitus pysyy presidentti Macronin aiemmissa linjauksissa luopua glyfosaatin käytöstä lähivuosina.

Ranskan uudella elintarvikemarkkinalailla tavoitellaan myös parempaa eläinten hyvinvointia. Laki kiristää eläinten hyvinvointirikkomusten rangaistuksia ja antaa mm. eläinsuojeluyhdistyksille mahdollisuuden nostaa siviilikanteita eläinsuojelurikkomuksista. Kaikkien teurastamojen on nimettävä eläinsuojeluvaltuutettu. Lakiin sisältyy myös uusien häkkikanaloiden perustamiskielto.

Ranskan elintarvikemarkkinalakiin sisältyy myös julkisia hankintoja koskevia säädöksiä. Vuodesta 2022 lähtien julkisissa ruokapalveluyrityksissä tarjottavista tuotteista vähintään puolet on oltava luomu- tai lähiruokaa tai EU:n nimisuojatuotteita. Ruokahävikkiä pyritään myös vähentämään monilla eri keinoilla. Niin ikään laissa on säädöksiä, joilla tähdätään muovin käytön vähentämiseen elintarvikealalla.     

Ranskan uusi elintarvikemarkkinalaki herättää monia kysymyksiä. Elintarvikeketjun toimivuuteen ja tuottajahintojen nostoon liittyvän sääntelyn tavoite on kerrassaan upea, mutta miten järjestelmä lopulta kykenee toimimaan EU:n avoimilla sisämarkkinoilla? Mikä on ylipäänsä Ranskan uuden kansallisen lain suhde EU:n lainsäädäntöön ja erityisesti EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan? Voivatko säännöt EU:n suurimmassa maatalousmaassa olla kovin erilaisia kuin koko EU:n tasolla? Millainen vaikutus torjunta-aineisiin liittyvällä sääntelyllä on tuotannon kilpailukykyyn? Maa- ja elintarviketalouden kehittymistä Ranskassa on syytä seurata jatkossakin.

aiheet: ranska, euroopasta ja eusta