Ravinteet kiertoon
Blogi – Maaseudun edunvalvonta
Ravinteet kiertoon
08.06.2016
EU pistää silloin tällöin vireille projekteja, joiden on tarkoitus vaikuttaa laajasti yhteiskunnan ja talouden toimintaan. Parhaimmillaan nämä tuottavat työtä ja kasvua. Pahimmillaan – ja liian usein – tulos on valtava sääntely ja ihmisiä vihastuttava byrokratia.
Tuoreimpia hankkeita on kiertotalouspaketti. Sen tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja säilyttää materiaalien kierto sekä arvo mahdollisimman pitkään. Tällä pyritään kestävään ja resurssitehokkaaseen talouteen. Tarkoitus on siis hyvä. Samalla avataan sivujakeiden ja uusiomateriaalien käsittelylle uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia.
Puhtaiden teknologioiden edistäminen on myös Sipilän hallituksen kärkihankkeita. Suomella on hyvät edellytykset tällä sektorilla.
Suomen kannalta on tärkeää, että biomassat otetaan oikealla tavalla huomioon EU:n kiertotaloudessa. Suomi on uusiutuvien luonnonvarojen suurmaa, ja potentiaalia riittää kestävästi hyödynnettäväksi.
Puu- tai peltobiomassa on parasta luonnon kiertotaloutta. Korjattu sato on hiilensä sitonut. Se käytetään korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Vaikkapa muovi voidaan korvata biokuidulla. Uusi kasvu sitoo taas uudestaan hiiltä ilmakehästä.
Piru asuu yleensä yksityiskohdissa, varsinkin EU-politiikassa. Nämä pikkupirut voivat tuhota hyvät tavoitteet.
Kiertotalouden yhteydessä on jälleen putkahtanut esille, että lainsäätäjä ryhtyy asettamaan puun käytölle erilaisia arvojärjestyksiä. Tämä estäisi vaikkapa harvennuspuun käytön energiaksi. Se tekisi järjestelmästä tuskaisen byrokraattisen ja estäisi hienojen tavoitteiden toteutumisen. Puu mätänisi metsään ja metsien kasvu tyrehtyisi.
Veden riittävyys ei ole meillä ongelma toisin kuin monessa muussa EU-maassa. Suomen on pidettävä huoli, että kiertotalouspolitiikka ei aseta meille turhia rajoituksia vesivarojen käytölle.
Maatalous on arvokas osa toimivaa kiertotaloutta. Karjan lanta ei ole oikein käytettynä vaarallista jätettä vaan arvokasta biomateriaalia. Sitä voidaan hyödyntää paitsi lannoitteeksi myös liikennepolttoaineeksi. Tässä Suomella on kovasti kirittävää edistyneisiin EU-maihin.
Kyky kierrättää ravinteita ratkaisee maailman tulevaisuuden. Ruuan kulutus keskittyy suuriin kaupunkeihin. Puhdistamoihin päätyneet ravinteet pitää kyetä palauttamaan takaisin maalle. Nyt tarvitaan rajusti tutkimus- ja kehityspanostuksia, jotta puhtaita peltojamme ei pilata epäpuhtailla ravinteilla. Ratkaisut ovat löydettävissä.
Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 4.6.2016
aiheet: kiertotalous, marttila, biomassa
MARTTILA
Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK
Olen toiminut MTK:n puheenjohtajana vuodesta 2009. Sitä ennen vaikutin järjestön johtokunnan 2. puheenjohtajana reilun neljän vuoden ajan.
Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta. Koti ja maidontuotantoon erikoistunut maatila ovat Simossa, Lapin maakunnan eteläisimmässä kunnassa.
Taustani on maatalousekonomian tutkimuksessa, mikä varmaan tunkee vielä läpi kirjoituksissani.
Usko suomalaisen maatalouden, metsätalouden ja koko maaseudun parempaan tulevaisuuteen ei ole horjunut missään vaiheessa – eikä horju jatkossakaan. Ilman kovaa työtä ja yhteiskunnallista vaikuttamista tavoitteet eivät kuitenkaan tule toteutumaan. Maaseudun etu on koko Suomen etu.
