Sisältöjulkaisija

null Ravinteet kiertoon

Blogi - Maankäyttö

Ravinteet kiertoon

8.6.2016

EU pistää silloin tällöin vireille projekteja, joiden on tarkoitus vaikuttaa laajasti yhteiskunnan ja talouden toimintaan. Parhaimmillaan nämä tuottavat työtä ja kasvua. Pahimmillaan – ja liian usein – tulos on valtava sääntely ja ihmisiä vihastuttava byrokratia.

Tuoreimpia hankkeita on kiertotalouspaketti. Sen tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja säilyttää materiaalien kierto sekä arvo mahdollisimman pitkään. Tällä pyritään kestävään ja resurssitehokkaaseen talouteen. Tarkoitus on siis hyvä. Samalla avataan sivujakeiden ja uusiomateriaalien käsittelylle uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Puhtaiden teknologioiden edistäminen on myös Sipilän hallituksen kärkihankkeita. Suomella on hyvät edellytykset tällä sektorilla.

Suomen kannalta on tärkeää, että biomassat otetaan oikealla tavalla huomioon EU:n kiertotaloudessa. Suomi on uusiutuvien luonnonvarojen suurmaa, ja potentiaalia riittää kestävästi hyödynnettäväksi.

Puu- tai peltobiomassa on parasta luonnon kiertotaloutta. Korjattu sato on hiilensä sitonut. Se käytetään korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Vaikkapa muovi voidaan korvata biokuidulla. Uusi kasvu sitoo taas uudestaan hiiltä ilmakehästä.

Piru asuu yleensä yksityiskohdissa, varsinkin EU-politiikassa. Nämä pikkupirut voivat tuhota hyvät tavoitteet.

Kiertotalouden yhteydessä on jälleen putkahtanut esille, että lainsäätäjä ryhtyy asettamaan puun käytölle erilaisia arvojärjestyksiä. Tämä estäisi vaikkapa harvennuspuun käytön energiaksi. Se tekisi järjestelmästä tuskaisen byrokraattisen ja estäisi hienojen tavoitteiden toteutumisen. Puu mätänisi metsään ja metsien kasvu tyrehtyisi.

Veden riittävyys ei ole meillä ongelma toisin kuin monessa muussa EU-maassa. Suomen on pidettävä huoli, että kiertotalouspolitiikka ei aseta meille turhia rajoituksia vesivarojen käytölle.

Maatalous on arvokas osa toimivaa kiertotaloutta. Karjan lanta ei ole oikein käytettynä vaarallista jätettä vaan arvokasta biomateriaalia. Sitä voidaan hyödyntää paitsi lannoitteeksi myös liikennepolttoaineeksi. Tässä Suomella on kovasti kirittävää edistyneisiin EU-maihin.

Kyky kierrättää ravinteita ratkaisee maailman tulevaisuuden. Ruuan kulutus keskittyy suuriin kaupunkeihin. Puhdistamoihin päätyneet ravinteet pitää kyetä palauttamaan takaisin maalle. Nyt tarvitaan rajusti tutkimus- ja kehityspanostuksia, jotta puhtaita peltojamme ei pilata epäpuhtailla ravinteilla. Ratkaisut ovat löydettävissä.

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 4.6.2016

MARTTILA

Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK