MTK:n johtokunta: Hallituksen varauduttava erityistoimiin ruoka- ja energiakriisin edetessä

Takaisin MTK:n johtokunta: Hallituksen varauduttava erityistoimiin ruoka- ja energiakriisin edetessä

Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

MTK:n johtokunta: Hallituksen varauduttava erityistoimiin ruoka- ja energiakriisin edetessä

23.08.2022

Suomen hallitus kokoontuu ensi viikolla päättämään vuoden 2023 valtion budjetista tilanteessa, jossa Venäjän puoli vuotta jatkunut hyökkäyssota Ukrainassa horjuttaa myös EU-maiden talouksia ja markkinoita. MTK edellyttää, että nyt tehtävien budjettipäätösten lisäksi hallitus varautuu reagoimaan nopeasti ruoka- ja energiamarkkinoiden häiriöihin. Poikkeusaika edellyttää valmiutta poikkeustoimiin, MTK:n johtokunta painottaa.

Maatilojen taloustilanne on pysynyt erittäin vaikeana. Tuottajahintojen nousu ei ole edelleenkään vastannut lannoitteiden, polttoaineiden, rehujen ja sähkön rajua kallistumista. Luonnonvarakeskuksen tuoreiden markkinahintamarginaalien perusteella näiden erotus nykyhinnoilla on koko toimialalla yhteensä satoja miljoonia euroja miinuksella.

Hallitus ja eduskunta pystyivät tänä vuonna muun muassa lisätalousarvioiden kautta päättämään kustannuskriisiä helpottavista toimista, ja samaa valmiutta tarvitaan myös vuoden 2023 rahoituspäätöksissä. Nyt käytössä olevien maatalouden energia- ja kiinteistöverohelpotusten jatkamisesta vuonna 2023 on päätettävä jo ensi viikon budjettiriihessä. Samoin on varmistettava viljelijöiden jaksamista tukevan ja hyviä tuloksia tuottaneen Välitä viljelijästä -hankkeen jatkorahoitus.

MTK edellyttää maatalouden osalta budjettiriiheltä seuraavia päätöksiä:
- energiaveron lisäpalautukset maa- ja puutarhataloudelle voimassa myös vuonna 2023 (45 milj. €/v)
- maatilojen talousrakennusten kiinteistövero poistetaan Ruotsin mallin mukaisesti pysyvästi (14 milj. €/v)
- Välitä viljelijästä -projektin jatkorahoitus turvataan ja toiminta vakinaistetaan (2 milj. €/v).

Maatilojen talouskriisin keskeisin syy ovat toimimattomat ruokamarkkinat. Myös kriisin ratkaisussa tärkein rooli on markkinoilla. Markkinoiden toimivuuden turvaamiseksi hallituksen on oltava valmis elintarvikemarkkinalain ja kilpailulain muutoksiin.

Nyt nähtävänä poikkeusaikana talousmetsien kestävä hyödyntäminen on Suomen kansantaloudelle yhä tärkeämpi kivijalka. On myönteistä, että hallitus on VM:n esityksen perusteella edistämässä nuorten metsien hoitoa ja turvaamassa näin metsien nopeampaa kasvua.

Metsäsektorin tuotantoa, työpaikkoja sekä vero- ja vientituloja uhkaavat tällä hetkellä pahiten EU:n lukuisat, osin pahasti todellisuudesta irtaantuneet suojelu- ja ennallistamishankkeet. Hallituksen on huolehdittava, että päätösvalta metsäasioissa pysyy jatkossakin kansallisissa käsissä.

Suomalainen vapaaehtoisuuteen perustuva metsiensuojelumalli on tuottanut hyviä tuloksia. MTK pitää tärkeänä, että metsä- ja suoluontokohteiden suojeluun rakennetut Metso- ja Helmi-ohjelmat saavat budjettiriihessä riittävän rahoituksen.

Nykyinen hallitus ja sitä kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen seuraava hallitus joutuvat lähivuodet ratkomaan poikkeuksellista energiakriisiä. Ongelmana ovat sekä energian korkea hinta että sen saatavuuteen liittyvä epävarmuus. Yritysten kilpailukyvyn ja kotitalouksien ostovoiman turvaaminen vaativat kohtuuhintaista energiaa sekä vakautta energiamarkkinoilla. Näitä hallitusten on puolustettava tarvittaessa nopeillakin toimilla. Jo nykyisen hallituksen johdolla on kuitenkin käynnistettävä kotimaisen, kestävän ja omavaraisen energiajärjestelmän määrätietoinen rakentaminen.

Venäjän eristäminen lähes kaikesta kansainvälisestä toiminnasta vaikuttaa monella tapaa Suomen talouteen. Erityisen koville on joutunut itäinen Suomi, jonka matkailun, kaupan ja teollisuuden yrityksille Venäjä on ollut merkittävä markkina. Hallituksen on erillisellä itäisen Suomen ohjelmalla turvattava alueen elinvoimaa ja investointeja. Ohjelmassa keskeistä ovat myös maaseudun elinkeinot sekä niiden tarpeita palvelevien koulutuspaikkojen lisääminen. MTK kannattaa myös alueellisen opintolainahyvityksen kokeilua itäisessä Suomessa.

Hallitus on VM:n esityksen perusteella leikkaamassa perusväylänpidon määrärahoja 1,4 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. MTK pitää leikkausta huonona päätöksenä. Kotimaisen bioenergian ja puunsaannin turvaaminen edellyttävät laajan ja myös vähemmän liikennöidyn tieverkon pitämistä kunnossa. Samoin kotimainen ruuantuotanto ja elintarvikehuolto ovat riippuvaisia tieverkon kunnosta. Teiden heikentyvä kunto uhkaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä, toimintamahdollisuuksia ja investointihalukkuutta.