Lausunto

Ruokapoliittinen selonteko kansallisesta ruokastrategiasta

08.05.2026

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua ruokapoliittisesta selonteosta kansallisesta  ruokastrategiasta ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Selonteko tunnistaa ruokajärjestelmän strategisen merkityksen sekä keskeiset haasteet,  kuten alkutuotannon heikon kannattavuuden, arvonlisän epätasaisen jakautumisen  ruokaketjussa ja viljelijöiden vaikean aseman kotimarkkinoilla. Nämä havainnot luovat  realistisen lähtökohdan strategiatyölle, ja MTK pitää selonteon yleistä suuntaa oikeana.

MTK korostaa kuitenkin, että selonteon vaikuttavuus ja uskottavuus riippuvat ratkaisevasti  siitä, miten selkeästi ja sitovasti kotimaisen alkutuotannon jatkuvuus ja kannattavuus  asemoidaan ruokaturvan ja koko ruokajärjestelmän perustaksi sekä siitä, millä konkreettisilla 
politiikkavälineillä ja resursseilla tavoitteita viedään käytäntöön.

Alkutuotannon rooli, julkisen vallan vastuu ja kannattavuus strategian perustana

Selonteon johdantoa tulee MTK:n näkemyksen mukaan vahvistaa. Selontekoon on kirjattava  selkeästi, että ilman elinvoimaista ja taloudellisesti kestävää kotimaista alkutuotantoa  kansallista ruokaturvaa ei voida taata. Suomalaisen alkutuotannon jatkuvuus on ruokaturvan  perusedellytys, ei vain yksi tavoite muiden joukossa.

Lisäksi selonteossa tulee tunnistaa julkisen vallan vastuu turvata ruoantuotannon jatkuvuus  tilanteissa, joissa markkinat eivät sitä takaa. Valtiolla tulee olla valmius käyttää  huoltovarmuutta varmistavia välineitä, kuten kriisiluonteisia tukijärjestelmiä ja  markkinahäiriöihin vastaavia instrumentteja.

Erityisen tärkeää on kirjata selontekoon, että alkutuotannon taloudellinen kannattavuus on  kaikkien ruokastrategian tavoitteiden edellytys. Ilman riittävää ja ennustettavaa  tulonmuodostusta viljelijöille ympäristö-, huoltovarmuus- ja ruokakulttuuritavoitteet jäävät  irrallisiksi tavoitteiksi vailla käytännön toteutusedellytyksiä.

Ruoka- ja maatalouspolitiikka Suomessa ja EU:ssa

Selonteko toteaa, että maatalouspolitiikalla on edelleen keskeinen merkitys tuottajien  tulonmuodostukselle, vaikka markkinatulot ovat kasvavassa roolissa. MTK katsoo, että tätä  linjausta tulee vahvistaa. Selonteossa on painotettava selkeästi, että viljelijöiden tulotason  turvaaminen on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan keskeinen tavoite myös jatkossa ja että  CAP-rahoituksen ennakoitavuus ja riittävä taso ovat suomalaisen maatalouden 
toimintaedellytysten kannalta ratkaisevia. Samalla selonteossa tulee todeta Suomen tavoite turvata suorien tukien ja pohjoisten  kansallisten tukien jatkuvuus myös tilanteessa, jossa EU:n järjestelmä muuttuu.

MTK pitää tärkeänä, että selontekoon sisällytetään myös vahvempi kirjaus  oikeudenmukaisista kilpailuolosuhteista. Suomen ja EU:n korkeat ympäristö-, laatu- ja  eläinten hyvinvointivaatimukset eivät saa heikentää kotimaisen tuotannon kilpailuasemaa  suhteessa tuontituotteisiin, vaan vastaavien vaatimusten tulee heijastua myös tuontiin.

Kansallinen ruokastrategia 2040 ja tavoitteiden priorisointi

Selonteko nojaa kansalliseen ruokastrategiaan 2040, jossa on asetettu neljä toisiinsa kytkeytyvää päämäärää. Vaikka päämäärät on esitetty tasaveroisina, MTK katsoo, että  selonteossa tulee tuoda selkeästi esiin niiden välinen riippuvuussuhde. Käytännössä ´taloudellinen kestävyys ja kannattavuus muodostavat perustan, jonka varaan muut tavoitteet rakentuvat. Ilman kannattavaa kotimaista alkutuotantoa ei ole mahdollista saavuttaa  kestävästi ympäristö-, huoltovarmuus- tai ruokakulttuuritavoitteita.

Lisäksi strategian toimeenpanon onnistumista tulee arvioida konkreettisilla mittareilla.  Selontekoon on syytä kirjata, että seurannassa hyödynnetään muun muassa viljelijöiden  tulokehitystä, kotimaisia tuotantomääriä, markkinaosuuksia sekä huoltovarmuutta kuvaavia  indikaattoreita.

Kannattavuus ja reiluus ruokajärjestelmässä

Selonteko kuvaa tavoitetilaa, jossa ruokajärjestelmä on kannattava ja reilu koko arvoketjun osalta. MTK korostaa, että arvonlisän epätasaisen jakautumisen tunnistaminen ei yksin riitä,  vaan selontekoon tulee sisällyttää selkeä sitoutuminen jatkotoimiin elintarvikemarkkinalain ja 
kilpailulainsäädännön kehittämiseksi.

Selonteossa on myös sitouduttava pitkäjänteisesti ruoka-alan kansainvälistymisen ja  ruokaviennin edistämiseen. Vientipalvelujen ja kansainvälistymisen tukirakenteiden tulee olla  pysyviä ja ennustettavia, jotta yritykset ja alkutuotanto uskaltavat investoida kasvuun.

Lisäksi ruoantuotannon kustannuspaineiden keventämiseen on selonteossa etsittävä  aktiivisesti ratkaisuja. Kannattavuus on samalla keskeinen tekijä alan vetovoiman,  investointihalukkuuden ja sukupolvenvaihdosten kannalta.

MTK painottaa, että uudet eläinten hyvinvointiin tai ympäristöön liittyvät vaatimukset on  toteutettava ensisijaisesti kannustimin, ja niistä aiheutuvat kustannukset on kompensoitava  tuottajille täysimääräisesti.

Huoltovarmuus ja ruokaturva

Selonteon tavoite turvallisesta ja iskunkestävästä ruokajärjestelmästä on perusteltu. MTK  esittää, että selonteossa maatalous ja ruoantuotanto tunnistetaan huoltovarmuuskriittiseksi  toimialaksi. Häiriötilanteissa ruoantuotanto on asetettava etusijalle keskeisten tuotantopanosten ja resurssien saatavuudessa.

Investointien mahdollistaminen koko maassa on keskeistä huoltovarmuuden näkökulmasta.  Nuorten viljelijöiden tukeminen ja toimintaedellytysten turvaaminen kaikilla alueilla ovat  suoria investointeja kansalliseen ruokaturvaan.

Lisäksi selontekoon tarvitaan selkeät sitoumukset ravinne-, energia- ja  valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi sekä näitä tukevat käytännön keinot.

Luonnon kantokyky ja reilu siirtymä

MTK katsoo, että ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toimeenpano edellyttää  oikeudenmukaisen siirtymän periaatetta. Kaikki maatalouteen kohdistuvat uudet ilmasto- ja  ympäristötoimet tulee toteuttaa kannustavasti ja vapaaehtoisuuteen perustuen.

Toimenpiteissä on asetettava etusijalle kustannusvaikuttavat ratkaisut sekä tutkimukseen ja  pilotointiin perustuvat lähestymistavat. Toimet on tärkeää integroida osaksi tilojen normaalia  toimintaa ja tuotantoprosesseja. Taloudellinen kannattavuus on edellytys toimien 
laajamittaiselle käyttöönotolle.

Ruokakulttuuri ja hyvinvointi

Selonteon tavoite ruuan merkityksen vahvistamisesta osana kulttuuria ja hyvinvointia on  tärkeä. MTK painottaa, että kotimaisuuden merkitystä on tuotava vahvemmin esiin  ruokakasvatuksessa, jotta lasten ja nuorten ymmärrys kotimaisesta ruuantuotannosta 
lisääntyy.

Alkutuotannon rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa tulee tehdä näkyväksi. Moderni  suomalainen maanviljely ja karjatalous ovat ylpeyden aiheita, ja kotimainen maatalous ja  kotieläintuotanto tulee nostaa keskeiseksi osaksi Suomen ruoka- ja matkailubrändiä. Reiluus koskee myös kulttuurista arvostusta ja vuoropuhelua. Yhteisöllisyys ja viljelijän  aseman arvostus ovat osa ruokajärjestelmän sosiaalista kestävyyttä ja huoltovarmuutta. 
Ruokaturvan kytkös sosiaalipolitiikkaan sekä kriisi- ja turvallisuusnäkökulmaan tulee tehdä  selonteossa nykyistä konkreettisemmaksi.

Strategian toimeenpano ja ruokaneuvosto

Selonteossa esitetään, että strategia toimeenpannaan nelivuotisilla  toimeenpanosuunnitelmilla. MTK pitää tätä kannatettavana, mutta korostaa selkeän  vastuunjaon ja poliittisen sitoutumisen merkitystä. Selontekoon tulee kirjata säännöllinen  raportointi eduskunnalle strategian etenemisestä.

Toimenpiteet on priorisoitava ja niiden rahoituksesta on päätettävä. Ilman riittäviä resursseja  strategia uhkaa jäädä pelkäksi tavoiteasiakirjaksi. Toimeenpanon onnistumista tulee arvioida  tulosten, ei pelkästään toimenpidelistojen, perusteella.

MTK katsoo myös, että ruokaneuvoston kokoonpanoa on laajennettava. Vaikka  valtionhallinto luo puitteet, ruokajärjestelmän lopullinen toteutus tapahtuu elinkeinon ja  yritysten kautta. Ruokaneuvostoon on siten tärkeää osallistua myös keskeiset ruokaketjun 
etujärjestöt.

Yhteenveto

MTK pitää ruokapoliittista selontekoa tärkeänä strategisena asiakirjana. Jotta selonteko  ohjaa aidosti kohti kestävää, turvallista ja reilua ruokajärjestelmää, tulee sen kuitenkin  nykyistä selkeämmin ankkuroida kotimaisen alkutuotannon kannattavuus ja jatkuvuus  ruokaturvan ja koko strategian perustaksi, vahvistaa toimeenpanon konkreettisuutta ja  sitovuutta sekä varmistaa riittävät resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi.

Helsingissä 8.5.2026

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY

Johan Åberg
Maatalousjohtaja

aiheet: lausunto, selonteko, ruokastrtategia