null Ruokaviennin ajankohtaiset

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

Ruokaviennin ajankohtaiset

23.2.2022

Pandemia on verottanut elintarvikeyritysten pyrkimyksiä tehdä uusia avauksia kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisilla elintarvikeyrityksillä ei pääsääntöisesti ole paikallista läsnäoloa keskeisillä kohdemarkkinoilla, joten matkustamiseen kohdistuvat rajoitukset, erityisesti Aasiassa, muodostavat merkittävän haasteen. Sen sijaan, vakiintuneet asiakkuudet ovat pitäneet ja kauppa on siltä osin sujunut hyvin. Hyvä uutinen oli helmikuun alussa Etelä-Korean myöntämä vientilupa suomalaiselle siipikarjanlihalle, mikä mahdollistaa lisäarvokaupan usealla tuotteella.  

Suomi oli MTK:n toimesta kumppanimaana Vuoden 2019 Grune Woche -ruokamessuilla.
Suomi oli MTK:n toimesta kumppanimaana Vuoden 2019 Grune Woche -ruokamessuilla.

Itse pandemian jälkeen, ruokaviennin suurimmat haasteet liittyvät Kiinaan ja logistiikkaan. Kiina on vuoden vaihteesta edellyttänyt, että kaikki yritykset, jotka tuottavat tai pakkaavat elintarvikkeita Kiinan markkinoille rekisteröityvät Kiinan Tullin CIFER-järjestelmään. Kiina ei ole täsmentänyt kaikkia päätöksensä yksityiskohtia, joten viennissä on usein ollut häiriöitä. Logistiikan haaste on pandemian ja Kiinan rekisteröintivaatimuksen sivuvaikutuksena muodostunut konttipula. Konttipula on vaikuttanut vaihtelevasti suomalaisten yritysten vientiin riippuen siitä, onko yrityksellä sopimus konteista varustamon vai huolitsijan kanssa. Varustamo pystyy yleensä takaamaan suuremmalla varmuudella konttien saatavuuden.

Vuoden 2021 tilastojen (Etl, tammi-marras 2021) perusteella Suomen ruokaviennin arvo ei ole olennaisesti muuttunut edelliseltä vuodelta, mutta siihen on kohdistunut paineita. Erityisesti sianlihan vienti Kiinaan kärsi Kiinan oman tuotannon suuresta kasvusta sekä tuotteen hinnanlaskusta. Tilastoista käy hyvin selvästi ilmi, kuinka keskittynyttä suomalainen ruokavienti on, mikä tekee kansainvälisestä liiketoiminnasta hyvin riskialtista. Viennistä 18,6 % kohdistuu Ruotsiin, 8,4 % Kiinaan ja 7,4 % Viroon. Suurimmat alatuoteryhmät ovat kala 8%, alkoholijuomat 7,1 %, voi ja muut maitorasvat 7 %, maitojauhe 6,8 %.  

MTK:n tavoitteet ruokaviennin kehittämiseksi liittyvät palveluihin, joita yritykset käyttävät kansainvälisessä liiketoiminnassaan sekä yritysten kansainväliseen myyntikykyyn. Tilastojen perusteella suomalaiset yritykset tekevät kauppaa matalan jalostusarvon tuotteilla ja myyvät usein tuotteita halvemmalla kuin kansainväliset kilpailijansa. Kaupan kannattavuuden edellytys on myynti vähintään samalla, ellei korkeammalla hinnalla kuin kilpailijoilla. MTK edistää valtion vientipalveluiden kehitystä vastaamaan muiden EU-jäsenmaiden palvelutuotannon tasoa. Elintarvikeyritysten tulee myös investoida suuremmin markkinointiin ja myyntiin niin, että myyntikykynsä nousee vähintään Euroopan keskitasolle. Myyntityön resurssointiin on mahdollista vaikuttaa myös yritysten omistajaohjauksen kautta. 
 



Thimjos Ninios

vientijohtaja

+358 45 264 7131

aiheet: mtk, ruokavienti