null Tuontilihalta vaadittava samantasoinen maatalouden salmonellavalvontaohjelma kuin suomalaiselta lihalta

Tiedote – Kotimainen ruoka

Tuontilihalta vaadittava samantasoinen maatalouden salmonellavalvontaohjelma kuin suomalaiselta lihalta

20.8.2020

Kaupan hyllyllä kuluttajien valinnoista kilpailee usein halvempi, mutta elintarviketurvallisuudeltaan kyseenalainen tuontiliha. Viimeisin todiste tästä oli alkuperältään ulkomaisen naudanlihaerän takaisinveto kuluttajamyynnistä tällä viikolla. Kansallisen valvontaohjelman vuoksi Suomella on salmonellan osalta lisävakuudet eli Suomeen tuotavat liha- ja kananmunaerät on tutkittava lähtömaassa salmonellan varalta ja tuloksen on oltava negatiivinen. Käytännössä kuitenkin vain kotimaisen lihan salmonellattomuutta valvotaan koko tuotantoketjun osalta, eläimistä ja rehuista lähtien.

Ulkomaisen lihan osalta on luotettava myyjän todisteluihin puhtaudesta. Tällä viikolla uutisoidun tuontilihan salmonellatapauksen elintarvikevalvonnan näytteenottojen tulokset saatiin lihasta vasta, kun erä oli jo myyty ja todennäköisesti jo syötykin. Tämä on aivan liian hidasta ja epätarkoituksenmukaista, jolloin myös kuluttajaturvallisuus vaarantuu.

Vaikka olemme osa EU:n sisämarkkinaa, tulisi tuontilihalta vaatia vastaava alkutuotannon valvontaohjelma salmonellabakteerin osalta kuin kotimaiseltakin tuotannolta. Kuluttajan tulisi tiedostaa se tosiasia, että ulkomaisen lihan halpuus kytkeytyy myös suurempiin riskeihin. Halvalla ei saa hyvää.


Salmonellabakteerien aiheuttamat infektiot ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma ympäri maailmaa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut salmonellan aiheuttavan kolmen miljardin euron vuosittaiset kustannukset EU:n alueella. Tilanne Suomessa on kuitenkin huomattavasti paremmalla tasolla kuin muualla maailmassa. Suomen kansallinen salmonellavalvontaohjelma varmistaa esiintyvyyden pysymisen erittäin alhaisella tasolla ja se antaa hyvät edellytykset valvoa salmonellatilannetta eläimissä ja eläimistä peräisin olevissa elintarvikkeissa.

Suomalaisen lihan tuotantoketjun puhtaus salmonellabakteerista varmistetaan tuottajan osaamisella ja huolellisuudella, teollisuuden laatujärjestelmillä ja sitä valvotaan viranomaisten toimesta. Tämä työ ei ole ilmaista. Siitä tulee huomattavia kustannuksia sekä kotieläintuottajalla että teollisuudelle. Kustannukset tulisi saada katettua markkinoilta.


Leena Suojala

asiantuntija

tuotantoeläinten terveys ja hyvinvointi, eläinlääkintäasiat, elintarvikehygienia

+35820 413 2377

+35840 779 2945

Mari Lukkariniemi

liha-asiantuntija

lihavaliokunnan, sika-, siipikarjanliha- ja kananmunaverkoston sihteeri

+35840 171 9070

Suositellut artikkelit

Suomalaisen ruoan päivänä 4.9. juhlitaan suomalaista, saparollista sikaa, salmonellattomuutta ja hyvinvoivia eläimiä. Aihetta juhlaan antavat myös luonnon monimuotoisuus, elintarviketurvallisuus ja ruuan...

MTK muistuttaa kuiviketurpeen vahvasta kytköksestä siipikarjanlihantuotantoon. Jos energiaturpeen nosto loppuu, se vaikeuttaa myös maatalousturpeen saatavuutta. Erinomaisen terveystilanteen ylläpitäminen...