Takaisin Suomalaisen ruoan päivänä on lupa kehua

Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

Suomalaisen ruoan päivänä on lupa kehua

03.09.2020

Suomalaisen ruoan päivänä 4.9. juhlitaan suomalaista, saparollista sikaa, salmonellattomuutta ja hyvinvoivia eläimiä. Aihetta juhlaan antavat myös luonnon monimuotoisuus, elintarviketurvallisuus ja ruuan mahtava maku sekä elinvoimainen maaseutu. Kun valitset lautasellesi suomalaista ruokaa, tiedät taatusti, mitä syöt.

Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa, jossa maatilat ovat ihmisenkokoisia perheviljelmiä. Kasvukausi on lyhyt ja kasvuolot toisinaan karut, mutta valoisa kesä palkitsee maulla ja aromeilla. Talvella pakkanen puhdistaa pellot tuholaisista, ja käytämmekin kasvinsuojeluaineita monia muita maita vähemmän.

Suomalainen ruoka tuotetaan lähellä ja sen tekijät tunnetaan. Mitä globaalimmaksi ruokamaailma muuttuu, sitä oikeutetummalta omassa maassa tuotettu ruoka tuntuu. Ruokatuulia haistelevat tietävätkin, että on trendikästä suosia lähellä tuotettua ruokaa. Suomalainen ruoka säästää luontoa, ja viljelijät ovat mukana ympäristötalkoissa. Turvallinen ruoka on sijoitus. Suomalainen ruoka antaa työtä yli 300 000 suomalaiselle.

Suomalaisen ruuan päivänä nautitaan suomalaisesta ruoasta ja myös kehutaan sitä. Tiesitkö tämän?

  • Suomalainen naudan pihvi on voittanut kaksi viimeisintä Maailman paras pihvi –palkintoa.
  • Suomalaisella sialla on saparo, mutta 90 prosentilla ulkomaisista lajitovereista ei.
  • Suomalaisessa kananmunassa ei ole salmonellaa. Sen ansiosta kakkutaikinaa voi maistaa vaikka raakana.
  • Suomalainen broileri on niin terve, että sen kasvatuksessa ei ole käytetty kymmeneen vuoteen antibiootteja.
  • Suomalaisesta maataloudesta laadittiin tänä vuonna - MTK:n ja ja SLC:n toimeenpanemana - ilmastotiekartta vuoteen 2035 (ja vuoteen 2050). Se on laatuaan aivan ensimmäisiä maailmassa. Tämä ilmastotiekartta on osa Suomen hallituksen ilmastopolitiikan “Hiilineutraali Suomi 2035” valmistelua.
  • Suomalaisen kasvihuonetuotannon hiilijalanjälki on reilun 10 vuoden aikana vähentynyt yli 50 prosenttia.
  • Suomalainen maito on laadultaan maailman huippua.
  • Suomalainen mansikka on erityisen makea valoisien kesäöiden ansiosta.
  • Suomessa tuotetaan yli 60 prosenttia kaikesta maailman ruuasta, joka kasvaa 60. leveyspiirin pohjoispuolella.
  • Suomi tuottaa valtaosan maailmalle myytävästä kuminasta, sillä valoisa kesä tuottaa kuminaan erityisen runsaasti aromia ja makua.
  • Suomalaisen perunan ravintosisältö on erinomainen. Perunassa on vähän kaloreita eikä kolesterolia lainkaan. Se sisältää myös C-vitamiinia, kuituja ja antioksidantteja.
  • Suomalainen osaaminen mallasohran viljelyssä tunnetaan maailmalla ja siksi suomalainen ohra on haluttu oluen raaka-aine.
  • Suomi tuottaa maailman tuoreimman ja makeimman pakasteherneen, kiitos valoisan kesän.
  • Kotimainen kaura on laadultaan maailman huippua.
  • Suomi on maailman pohjoisin viljaa viljelevä maa.
  • Viljoissa olemme omavaraisia myös kriisitilanteen aikana, huoltovarmuus toimii.
  • Kuluttajalla on mahdollisuus valita myös kotimaisia luomutuotteita. Suomen viljelypinta-alasta noin 14 prosenttia on luomua.

--------

Hyvää Suomesta -merkki pakkauksessa kertoo, että elintarvike on alkuperältään suomalainen: raaka-aineet ja työ ovat suomalaisia. Ruokakaupoissa on peräti 12 000 erilaista Hyvää Suomesta -merkittyä tuotetta, yli 300 eri valmistajalta. Tuoteperhe kasvaa koko ajan, kun uusia tuotteita syntyy.

Suomalaisen ruoan päivän kampanjan tunnisteet: #suomalaisenruoanpäivä #hyvääsuomesta

Lisätietoja Suomalaisen ruoan päivän verkkosivuilta: https://www.hyvaasuomesta.fi/suomalaisen-ruoan-paiva

--------
Lue myös: Merkillisen Hyvää Ruokaa Suomesta - mistä tunnistaa kotimaisen tuotteen? https://www.mtk.fi/-/merkillisen_hyvaa_ruokaa_suomesta

Lisätietoja:
Jyrki Wallin, toiminnanjohtaja, MTK, 050 522 5207

Johan Åberg, maatalousjohtaja, MTK, 040 5233 864


Jyrki Wallin

toiminnanjohtaja

+35820 413 2307

+35850 522 5207

Johan Åberg

maatalousjohtaja

+358 20 413 2415

+358 40 523 3864