Takaisin Suomessa on vesivastuullista syödä kotimaista

Artikkeli – Maatalous ja suomalainen ruoka

Suomessa on vesivastuullista syödä kotimaista

27.12.2018

Lihansyönnin vähentäminen on päivän trendi. Kotimaisen tuotannon vähentäminen ei ole kuitenkaan perusteltua ympäristösyistä, vaan voimme tuottaa lihaa ja kasviksia vientiinkin. Painavana syynä ovat runsaat vesivaramme.

Kotimainen liha tuontilihan tilalle

Maailmanlaajuisesti optimaalisinta olisi tuottaa tiettyjä ruoka-aineita ja kuituja vain niillä alueilla, joilla siihen on parhaat edellytykset. Ruokaturva kuitenkin kannustaa omavaraisuuteen. Suomessa nurmi ja sen käyttöön hyödyntämiseen naudanlihantuotanto on ilmastoystävällistä ja tehokas tapa tuottaa ruokaa maassamme myös vientiin. Pitkät kesäyöt ja yleensä alhainen haihdunta sadantaan nähden kasvattavat nurmea eri tavalla kuin Etelä-Euroopan kuivempi ilmasto. Lisäksi suurin osa lihantuotannon eläimistä syntyy maidontuotannon ohessa. Maitorotuiset sonnit kasvatetaan lihaksi, joten varsinaista lihakarjaa ei tarvita niin paljon. Ei siis liene ihme, että kotimaisen naudanlihan vesijalanjälki on 45 % pienempi kuin USA:ssa tuotetun.

Lihaa vai kasviksia

Lihan korvaaminen kasviproteiineilla on ollut jo jonkin aikaa ravitsemussuosituksissa. Ravitsemus- ja ympäristökysymykset ovat kuitenkin omia kokonaisuuksiaan. Ihannetilanteessa ravitsemuksellisesti hyvä ruoka on myös ympäristöllisesti kestävästi tuotettua. Kotimaiseen lihaan verrattuna esimerkiksi intialaiset linssit kuluttavat 24 % enemmän vettä tuotettua kiloa kohti. Linssin tai soijan sijasta kannattaa käyttää kotimaisia kasviproteiininlähteitä eli herneitä, papuja tai kauraa. Verrattuna linsseihin kotimaiset kasviproteiinit kuluttavat jopa 80 % vähemmän vettä ja ero soijaan on yli 65 % tuotettua kiloa kohti. Esim. nyhtökauran raaka-aineena käytettävä kotimainen kaura on vesijalanjäljeltään myös kotimaisista viljoista alhaisin. Myös maitotuotteita korvataan erilaisilla kasvisvalmisteilla, mutta esimerkiksi soijamaidon on havaittu kuluttavan jopa 85 % enemmän vettä kuin kotimaisen lehmänmaidon.

Valitse kotimainen vihannes ja hedelmä

Kotimaista kurkkua ja tomaattia saa syödä hyvin mielin. Niiden vedenkulutus on yli 7 kertaa alhaisempaa kuin ulkomailla tuotettujen. Esimerkiksi avokadon vedenkulutus on 99 % suurempi kuin kotimaisen tomaatin. Kun otetaan lisäksi huomioon, että avokadoja viljellään alueilla, joilla on pulaa vedestä, ei terveysaallon harjalla ratsastava avokadojen suurkulutus ole kovin ympäristöystävällistä tai eettistä. Kasvihuoneiden energiantuotantoon käytetään nykyisin fossiilisten polttoaineiden sijasta uusuituvia energianlähteitä kuten puuhaketta. Uusiutuvien energianlähteiden käyttöön siirtymisen myötä kasvihuoneiden ilmastokuormitus on vähentynyt jopa 70 - 95 % (Pietiläinen ym. 2014).

Hedelmistä kannattaa suosia kotimaisia omenoita, sillä niiden vesijalanjälki on 17 - 24 % pienempi kuin banaanien, luumujen tai päärynöiden. Sitrushedelmät vastaavasti kuluttavat suurin piirtein saman verran vettä kuin kotimaiset omenat.  

Paras valinta

Vesijalanjäljen, kuten monen muunkin mittarin näkökulmasta, kotimainen ja lähellä tuotettu elintarvike on erinomainen valinta. ”Maailman puhtain on nyt myös maailman paras pihvi”, kuten World Steak Challenge- kilpailussa Lontoossa vähän aikaa sitten todettiin.

Lähteet
  • Maaseudun Tulevaisuus 11.7.2018.   
  • Mekonnen, M.M. and Hoekstra, A.Y. (2010) The green, blue and grey water footprint of crops and derived crop products, Value of Water Research Report Series No. 47, UNESCO-IHE, Delft, the Netherlands. www.waterfootprint.org
  • Mekonnen, M.M. and Hoekstra, A.Y. (2010) The green, blue and grey water footprint of farm animals and animal products, Value of Water Research Report Series No. 48, UNESCO-IHE, Delft, the Netherlands.
  • Pietiläinen, O.-P., Jalkanen, J. & Silvenius, F. 2014. Kasvihuoneviljelyn kestävät energiaratkaisut. KAKE- hankkeen loppuraportti. Julkaistu 28.12.2014, viitattu 26.7.2018

Katso myös


aiheet: vesistöt, vedet, vesivastuullisuus