null Tasa-armoa perheeseen

Artikkeli – Yrittäminen

Tasa-armoa perheeseen

12.5.2020

Pieni kuulovikani teki tepposia. Kauniit sanat – arvo ja armo – sekoittuivat. Kaiken seurauksena kehittyi viisaan viljelijäpariskunnan mielessä uusi sana ”tasa–armo”.  Armolla viittaan tässä myötätuntoiseen ja hyväntahtoiseen käyttäytymiseen. Armollista jo sinänsä, sillä käyttäytyminen on opeteltavissa olevaa toimintaa. Mutta ei ainoastaan toimintaan, sen lisäksi armo on tapa suhtautua ja katsoa asioita. Olisiko sillä käyttöä perheissä tänä erityisenä keväänä?

Viljelijät tarpovat kevättöiden keskellä. Toisilla on vauhti päällä ja toiset vielä odottelevat. Ruuhkahuippu on vasta edessä. Jotkut odottavat kuumeisesti apuvoimia. Toiset ovat saaneet perheen nuoria kotiin avuksi. Osa multitaskaa lastenhoidon ja omien töiden yhteen nivomisen kanssa. Taustapiruna väijyy korona ja sen tuoma uhka. Joku ehti jo huokaista toivon lisääntyneen, kun kuuli rajoitusten asteittaisesta purkamisesta.

Pitkään on painettu poikkeusoloja. Pitkittyessään alun perin hyväkin stressi kääntyy itseään vastaan. Ei ihme, jos tunnelma välillä kiristyy perheissä.

Poikkeusajat kuluttavat voimia normitilannetta salakavalammin, siksi väsymys huomataan helpommin vasta jälkikäteen. Sitä ennen väsymys ja tasa-armo saattavat kulkea päinvastaisiin suuntiin. Perheenjäsenet voivat väsyä moniin eri asioihin samassakin tilanteessa, ja kukin reagoi tähän omalla tavallaan. Mitä sinussa silloin tapahtuu, kun alat väsyä?

On tavallista, että suojatakseen itseään, kuormittunut mieli voi tulkita asioita sumeiden silmälasien läpi. Väsynyt mieli tahtoisi niputtaa vastoinkäymiset samaan kurjaan museo-osaston tarinaan ”aina” tai ”ei koskaan” sitä ja tätä. Vanhemman kyky nähdä lapsen viestejä, ymmärtää niitä oikein tai suhtautua niihin myönteisesti, voi olla haastavaa. Sama tilanne puolisoiden välillä. Lapsen kyky jaksaa poikkeusoloja on riippuvainen aikuisen kyvystä auttaa häntä.  Väsynyt mieli ei aina jaksa antaa itselle tai läheisille heidän tarvitsemaansa tasa-armoa.  Välinpitämättömyys lienee lopunkin armollisuuden finaali.

Tutkimusten mukaan armollinen, joustava ja myötätuntoinen suhtautuminen itseen ja toiseen, edistää terveyttä ja hyvinvointia. Armollista suhtautumista itseen ja läheisiin on mahdollista vahvistaa.  Tasa-armo toteutuu silloin, kun liikutaan yhtä aikaa SEKÄ itseä ETTÄ toisia kohti myötätuntoisuuden vahvistamisessa.

Haluatko perheesi kanssa kokeilla, olisiko seuraavista osa-alueista apua tasa-armon vahvistamiseksi?

  • Itseäsi piiskaavien ja soimaavien ajatusten sijasta, anna lupa väsyä, pitää tauko ja pyytää apua. Ylläpidä ystävällisiä sanoja itseäsi kohtaan. Mihin suuntaan nyt on mahdollista kannustaa itseä?
  • Toistuvan vetäytymisen ja mököttämisen sijasta, anna aikaasi rakentavaan keskusteluun ja reiluun yhdessäoloon perheen kanssa. Mikä nyt olisi mahdollista ja mukavaa yhdessä?
  • Alituisen huomauttelun ja muutosvaatimusten sijasta, ota ystävällisesti puheeksi sinulle tähdelliset asiat. Mistä nyt olisi tärkeä puhua? Huomaa hyvä toisessa. Myönteisen lauseen loppuun laita piste, älä ”mutta”-sanaa. Mistä nyt voisit toista kiittää? Miten tukea jaksamaan?
  • Raivon ja huokailujen sijasta, anna näistä tauko kanssaeläjällesi. Koita, voitko katseellasi kohdata sen lapsen, joka rakkaudesta sydäntäsi liikautti; ja sen puolison, johon joskus paloit halua. Mitä se oli joskus? Olisiko sillä tavalla mahdollista katsoa myös tänään?
  • Kettuilun tai kateellisten sivallusten sijasta, puhu naapurille ainakin ystävällisesti, jos et vielä jaksa kannustaa. Älä vertaile, kenellä täällä on raskaampaa. Mitä näet, kun avaat silmäsi ihan kokonaan?
  • Raivaa perheen kanssa tauko väsymykseen tai lohduttomuuteen. Mikä nyt kuitenkin on hyvin? Mihin voit olla tyytyväinen? Mikä tuo lohtua?

Elämä kohtelee meitä kaikkia eri tavoin – välillä reilusti, välillä epäreilusti. Tasa-arvo ei aina ole omasta toiminnasta kiinni.  Tasa-armo on. Reilua on se, että jos ei voida olla tasa-arvoisessa asemassa, voidaan pyrkiä olemaan tasa-armoisia. Tasa-armoista toukokuuta perheisiin sinne toukotöiden oheen!

Pirjo Latvanen

Psykologi, psykoterapeutti,
Maatilan emäntä Akaasta, joka toteuttaa emännyyttään työskentelemällä tilan ulkopuolella omassa yrityksessään.

Maaseudun tukihenkilöverkon tukihenkilöt ovat valmiina kuuntelemaan ja keskustelemaan, otathan rohkeasti yhteyttä! Meidät löydät www.tukihenkilo.fi -sivustolta – saa soittaa kelle vaan, minne päin Suomea tahansa. Raitti -maaseudun tukipuhelin päivystää joka päivä klo 18-22 maksuttomassa numerossa 0800-92550.


aiheet: hyvinvointi, korona

Suositellut artikkelit

Koronakevät on tuonut mukanaan monenlaisia kysymyksiä perheisiin. Parisuhteen hyvinvointi vaikuttaa sekä henkilökohtaiseen että koko perheen jaksamiseen. Miten voin vahvistaa parisuhdettani ja sitä kautta koko...

2

28.04.2020

Korona koettelee maaseudun nuoria

28.04.2020

Koronakriisin rajoitteet fyysisten sosiaalisten kontaktien suhteen asettuivat toden teolla voimaan noin kuukausi sitten.  Koulut suljettiin, ja ihmisiä kehotettiin välttämään kokoontumisia ja pysymään...

Meillä jokaisella on henkilökohtaiset kokemuksemme ja keinomme siihen, miten suhtaudumme uusiin ja äkillisiin tilanteisiin. Myös tämän kevään poikkeustilanteeseen olemme reagoineet hyvin eri tavoin.

Vatsaa kaihertaa, päätä painaa, unet ovat levottomia. Ajatukset palaavat yhteen ja samaan koronaan. Monen maatalousyrittäjän huulilta kuuluu ”kyllä on kova paine”. Toiselle huoli on pieni huoli, toiselle se on...

Koronaepidemia aiheuttaa ihmisten mielissä monenlaista huolta ja ahdistusta ja epidemialla on vaikutuksia arkeen ja yrittäjyyteen. Maaseudun...