null Tuottajan rooli ilmastoratkaisijana kiikarissa – vihdoin

Blogi – Maaseutuympäristö

Tuottajan rooli ilmastoratkaisijana kiikarissa – vihdoin

4.12.2015

Lopultakin viestit menevät oikeille urille, luonnon mukaisina: Ensimmäinen viikko Pariisin COP21:ssa korosti ruokaturvan ja metsien merkitystä. YK:n ilmastosopimuksen osapuolikonferenssi antoi oikeutetusti tilaa maa- ja metsätalouden hyville viesteille. Keskusteluissa viljelymaan rooli hiilinieluna sai tilaa – oikeutetusti ja vihdoin. 

Mutta tulevatko viestit kirjatuksi ilmastosopimukseen? Olemme mennyttä, ellei ruuantuotantoa ja sen merkitystä nähdä CO21:n politiikkaratkaisussa, totesi juuri kanadalainen viljelijä Don McCabe Ranskan viljelijäjärjestön järjestämässä Agriculture & Climate -konferenssissa. Hän sai ansaitut taputukset viljelijäjärjestöiltä ympäri maailmaa.  

On perusbiologiaa todeta, että kasvit varastoivat ilmakehän hiilidioksidia maaperään myös pellolla. Totta kai on tartuttava parhaisiin viljelysmenetelmiin, turvattava uudistuvaan teknologiaan ja osattava mitata ja laskea kaasuvirtoja. Seurantaa on tehtävä pitkällä luonnon aikajänteellä. Vain siten voimme rakentaa luottamusta ja nähdä sektoriemme merkityksen ilmastonmuutoksen hillitsijänä. Valitettavasti mittaus ja seuranta on ollut varsin vaillinaista. 

Onneksi COP21:n tieteellis-tekniset osapuolineuvottelut päättyivät torstaina toiveikkaana maankäytön yhteisistä jatkotoimista mm. riskienhallinnan osalta. Tämä on tärkeää, sillä maa ei pysy tuottavana eikä hiilensidontaa tapahdu, jos tulvat ja tulipalot saavat vallan. Maaperä tarjoaa roolin ratkaisijana, mutta hiilinielun ylläpito vaatii ihmisen toimia: Ei vain biomassan kasvatusta mutta myös sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Maan kasvu kun ei ole itsestään selvyys. On kylvettävä ja istutettava, huolehdittava kasvien hyvinvoinnista ja korjuusta. 

Tutkimusta tarvitaan lisää ja kipeästi, mutta on nähtävä myös perusbiologia ja -kemia. Kaikkeen ei tarvita uutta tutkimusta. On huomattava, että korjuu on osa hiilenkiertoa, jota viljelijät ja puuntuottajat pitävät yllä yhteistyössä luonnon kanssa. On nähtävä aikajänne ja helikopteriperspektiivi, kuten COP21:ssa hyvin todettiin. Syömme elintärkeää hiiltä ruuassamme. Hiili, jota biomassasta on lähes puolet, on myös keskeinen raaka-aine eri tuotteisiin ja rakenteisiin. Mutta uusiutuvaa. Kulutuksemme päästää hiiltä takaisin luontoon, mutta kasvimme sitovat hiilen takaisin – ennemmin tai myöhemmin.

Myös metaani on hiiltä. Vety on kaverina, mutta vedyn ja hiilen tiet erkanevat kun metaani hajoaa ilmakehässä vedeksi ja hiilidioksidiksi. Tähän menee tutkimusten mukaan 12 vuotta, mutta maailmahan on paljon vanhempi. On hypättävä kiertoon ja ymmärrettävä luonnon dynamiikka. 

Kun pohdimme luonnon aika- ja tilaperspektiiviä ja perusbiologiaa, näemme myös moititun märehtijän roolin myönteisemmin. Ilmastoviesteissä märehtijöiden negatiivinen rooli on korostunut yksipuolisesti. On nähtävä kokonaisuus ja märehtijöiden positiivinen rooli hyödyntämässä nurmia, jotka sitovat hiiltä maaperään. Myös metaani tulee sidotuksi, kun otamme huomioon aikajänteen. 

Koska yhteiskunta ei näytä uskovan eikä tutkijat tukevan tätä viestiä, otanpa esimerkin Suomesta: Meillä nurmi kasvattaa helposti kuiva-ainetta hehtaaria kohti 5 tonnia vuodessa. Tästä 45 % eli vajaat 2,5 tonnia on hiiltä. Hiilidioksidina luku on reilu 8 tonnia (hiilidioksidimolekyylissä on hiili ja kaksi happea, hiilen atomipaino on 12 ja kahden hapen 16). Ajatellaanpa 650 000 nurmihehtaariamme. Ne sitovat siten 5,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttia maanpäälliseen kasvuunsa. Juuristoon menee vielä yli puolet. Voimme sanoa, että nurmemme sitovat lähes 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
 
Kaksinkertaistamalla nurmisadot sidontapotentiaali on lähellä 20 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttia. Miljoonan nautamme ruuansulatuksen metaanipäästöt ovat tästä 10 % eli 2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. 

Vaikka metaani on ilmastoa voimakkaasti lämmittävä kaasu, 20 kertaa haitallisempi kuin hiilidioksidi, sen sisältämä hiili on mahdollista sitoa nurmiimme kymmenkertaisesti. Muutakin rehua tarvitaan ja sekin on hiilensä sitonut – ilmakehästä. Kokonaiskuva sulkee kiertoa ja tasaa ilmastovaikutuksia.

MAANRAKENTAJA

Liisa Pietola, MTK


MTK:n ympäristöjohtaja, maatalous- ja metsätieteiden tohtori, dosentti.
MOTTO: Luonto auttaa meitä ja me luontoa, jotta saamme ruokamme ja lämpömme.