Turvemaiden vesiensuojelun tutkimustiedolle on tarvetta maa- ja metsätaloudessa
Tiedote – Metsätalous ja metsänomistaminen
Turvemaiden vesiensuojelun tutkimustiedolle on tarvetta maa- ja metsätaloudessa
29.11.2019
Luonnonvarakeskus ja SYKE julkistivat Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020 – MetsäVesi-hankkeen tulokset perjantaina 29.11. MTK kiittää tutkijoita selvityksestä, jonka perusteella metsätalouden vesiensuojelua on helpompi kehittää ja suunnata oikeisiin kohteisiin.
Tutkimustulokset eivät ole yllättäviä. Merkittävimmät vaikutukset vesistöihin ja vesien tilaan tulevat turvemailta. Turvemaiden osuus puuston kokonaismäärästä, kasvusta sekä teollisuuden puuntarpeesta on noin 20 prosenttia. Turvemaita on eniten Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä. Suuri osa turvemaista on yksityisomistuksessa.
Ojitettujen suometsien metsätaloudessa vesiensuojelutoimet ovat erittäin tärkeitä, jotta haitallisia vesistövaikutuksia voidaan vähentää. Tämä korostuu, koska aiemmin ojitetut suometsät ovat tulossa hakkuuikään.
Tutkimustietoa tarvitaan edelleen lisää metsänkasvatus- ja vesiensuojelumenetelmien kehittämiseksi ja jalkauttamiseksi käytännön toimijoille.
Metsäammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa erilaisten menetelmien soveltumisesta erilaisille kohteille, kustannustehokkaista menetelmistä ja toteutustavoista. Maanomistajille suunnattuun neuvontaan tarvitaan myös lisäresursseja. Tarvitsemme puuntuotantoa, vesiensuojelua, monimuotoisuutta ja ilmastonäkökulmia yhteisesti edistäviä toimintamalleja.
Metsäala on ollut ja tulee olemaan vesiensuojelutoimijana aktiivinen. Suunnitteluvälineet ja tehokkaammat toimet maastossa otetaan käyttöön sitä mukaa, kun niitä tulee. Esimerkiksi valunnan hallintaan liittyviä suunnittelutyökaluja on jo käytössä.
MTK muistuttaa, että metsätaloudessa ovat käytössä kaikki metsälain suomat metsänkasvatuksen mahdollisuudet, ja niitä sovelletaan kohteen mukaan. Lisäksi esimerkiksi turvemaiden tuhkalannoitus on oiva esimerkki vesienhoitoa tehostavasta toiminnasta, joka samalla tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja puuntuotantoa.
Tutkimushanke myös osoittaa, kuinka tärkeitä ovat vedenlaadun seurannan pitkät aikasarjat usealta eri paikalta ja erilaisissa oloissa. Tätä seurantaa ei saa supistaa, kuten nyt on tapahtunut, sillä seuranta on tärkeä osa myös mallien kehittämistä. MTK muistuttaa, että päätökset tulee tehdä mitattuun tietoon perustuen.
Lisätietoja:
asiantuntija Airi Kulmala puh. 0400 755 454
ympäristöasiantuntija Markus Nissinen puh. 040 573 1131
metsäjohtaja Juha Hakkarainen puh. 0400 870 867
aiheet: vesiensuojelu
