null Ukrainan tilanteen vaikutus elintarvikemarkkinoille ja komission toimet ruokaturvan parantamiseksi

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

Ukrainan tilanteen vaikutus elintarvikemarkkinoille ja komission toimet ruokaturvan parantamiseksi

31.3.2022

Kun Venäjän hyökkäyksen aiheuttamasta ensimmäisestä järkytyksestä selvittiin, on alkanut sodan laajempien vaikutusten ja uhkien kiivas ennakointi ja arviointi. Tiedämme kuinka merkittäviä toimijoita sekä Ukraina että Venäjä ovat kansainvälisillä viljamarkkinoilla olleet. Venäjä on Euroopalle myös suurin energian ja merkittävä lannoiteraaka-aineiden lähde. Valitettava tosiasia taitaa olla, että vaikka sota loppuisi huomenna, sen negatiiviset vaikutukset globaaliin ruuan tuotantoon ja kauppaan jatkuvat vielä pitkän aikaa.

PTT julkisti tällä viikolla maa- ja elintarviketalouden ennusteensa, jossa todetaan, että Ukrainan sodan vuoksi globaali ruokajärjestelmä on koetuksella. Kustannusten nousu jatkuu, ja se koettelee sekä maataloutta että elintarviketeollisuutta. Epävarmuus on erittäin suurta, ja se kohdistuu erityisesti vuoteen 2023. Ruuan hinnannousu kiihtyy jo kevään aikana yleistä inflaatiota nopeammaksi ja on tänä vuonna arviolta 11 prosenttia, PTT arvioi.

Sodan vuoksi myös globaalista ruokaturvasta ollaan nyt aidosti huolissaan. FAO arvioi viljojen ja öljykasvien hintojen nousevan 8-20 prosenttia vuoteen 2026 mennessä, riippuen Ukrainan konfliktin pitkittymisestä. FAO ennustaa myös 7-13 miljoonalle ihmiselle ruokapulaa sodasta johtuen, nykyisen 820 miljoonan nälkäisen lisäksi. Erityisesti Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän maat ovat riippuvaisia viljan tuonnista Ukrainasta ja Venäjältä. Näitä alueita uhkaavat ruokapula ja ruuan hinnan nousun aiheuttamat levottomuudet. EU varmistaa globaalia ruokaturvaa yhteistyössä kansainvälisten ja monenvälisten organisaatioiden (FAO, WTO, G7, G20) kanssa elintarvike-, humanitaarisella- ja kehitysavulla. 
 

EU reagoi yhtenäisesti


EU on reagoinut sotaan nopeasti ja yhtenäisesti. Myös ruokaturvauhkista keskustelu alkoi heti. Euroopan komissio julkaisikin viime viikolla ruokaturvasta tiedonannon, jossa esitellään EU:n toimia maailmanlaajuisen elintarviketurvan parantamiseksi sekä EU:n maanviljelijöiden ja kuluttajien tukemiseksi elintarvikkeiden ja tuotantopanosten, kuten energian ja lannoitteiden, hintojen noustessa. Myös Euroopan parlamentti hyväksyi täysistunnossaan päätöslauselman, jossa vaaditaan Ukrainan sodan vuoksi valmistelemaan välittömästi toimintasuunnitelma ruokaturvan varmistamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella. Maatalousneuvostossa EU-maiden maatalousministerit vaativat toimia komissiolta, jotta ruuan tuotantoa kasvatetaan ja huoltovarmuutta parannetaan EU:ssa.

Komission toteaa tiedonannossaan aluksi, että nykyisessä tilanteessa EU:n ruokaketjun kestävyystyötä tulee jatkaa, jotta olisimme vastustuskykyisempiä tulevissa kriiseissä. Pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategioiden toteuttamisella varmistetaan, ettei EU:n maatalouden yleistä tuottavuutta heikennetä. Tämä tarkoittaa komission mukaan parempaa innovaatioiden käyttöä satotasojen kasvattamiseksi kestävästi, esim. täsmäviljelyllä, uusilla genomitekniikoilla, parannetulla ravinteiden hallinnalla sekä uusilla kasvinsuojeluaineilla.


Ruokaturvan painoarvo kasvanut


Keskustelu Brysselissä käy nyt kiivaana pitäisikö Green Dealin ja Pellolta pöytään -strategian tavoitteita ja vaikutuksia EU:n ruuantuotantopotentiaaliin arvioida uudelleen. Maatalouskomissaari on puheissaan vihjannut, että tällaista arviointia voitaisiin tehdä. Ensimmäinen mahdollisuus uudelleenarviointiin on keväällä, kun jäsenvaltioiden uuden maatalouspolitiikan suunnitelmat arvioidaan ja hyväksytään komissiossa. 

Ruokaturva sodan runtelemassa Ukrainassa on suuri huolenaihe, erityisesti piiritetyissä kaupungeissa, kun Venäjä näyttää tarkoituksellisesti kohdistavan tuhoa elintarvikeketjuun. Tuotantolaitoksia, varastoja ja muuta ruokainfraa on pommitettu. Lisäksi viljalaivoja on takavarikoitu ja Mustanmeren satamat ovat kiinni. Viljaa viedään Ukrainasta junalla Eurooppaan, mutta vientimäärät ovat pieniä aikaisempaan verrattuna. Kevään viljelytöitä uhkaa sotatilan lisäksi pula tuotantopanoksista, kuten lannoitteista, polttoaineista ja siemenistä ja sadon ennustetaan Ukrainassa olevan korkeintaan 1/3 normaalista. Komissio on luvannut Ukrainalle 330 miljoona euroa hätäapuun ja myös jälleenrakennukseen tarvitaan mittavaa tukea. 

EU aikoo myös kasvattaa omaa ruuantuotantoaan sekä vastustaa ruuan vientirajoituksia ja vientikieltoja sekä puolustaa hyvin toimivia sisämarkkinoita. Komissio myöntää 500 miljoonan euron maataloustukipaketin sodan vakavista seurauksista kärsiville tuottajille. Jäsenvaltiot voivat lisäksi myöntää kaksinkertaisen määrän (200 %, 1.000 milj. €) tukea viljelijöille globaalin elintarviketurvan edistämiseksi tai markkinahäiriöihin puuttumiseen. Suomen osuus EU:n tukipaketista on noin 7 miljoonaa euroa. 

 

Maatalouden riippuvuutta tuontienergiasta ja rehuista vähennettävä


Muita komission ehdottamia toimia on kesantomaiden ottaminen viljelyyn, mikä tuo noin 5 prosenttia lisää peltoalaa tuotantoon EU:ssa. Lisäksi EU-tukien ennakkomaksuja voidaan kasvattaa lokakuusta 2022 alkaen. Sianlihan yksityinen varastointi avataan alan erityisen vaikean tilanteen vuoksi. Komissio esittää myös joustoa rehujen nykyisiin tuontivaatimuksiin. Myös maatalouden valtiontukiin saadaan joustoa tuotantokustannusten merkittävän nousun kattamiseksi. Valkuaiskasvien tuotantoon suunnataan tukea CAPissa. Huoltovarmuuden takaamiseksi elintarvike- ja rehuvarastojen tilannetta seurataan jatkossa tarkemmin EU:ssa.

Ruuan hinnan voimakas nousu huolestuttaa myös Euroopassa, vaikka ruoka EU:ssa varmasti riittää. Komissio antoi jäsenvaltioille luvan ottaa käyttöön alennettuja arvonlisäverokantoja ja hillitä vähittäismyyntihintoja. Vähävaraisten ruoka-apua jaetaan lisää. EU:ssa tehdään myös perusteellinen kartoitus elintarvikeketjun riskeistä ja haavoittuvuuksista.

EU:n maatalouden riippuvuutta tuontienergiasta ja -rehuista on vähennettävä. Komissio ehdottaa tuontilähteiden ja markkinoiden monipuolistamista kauppapolitiikan avulla. Tutkimusrahoitusta suunnataan synteettisten lannoitteiden korvaamiseen, typen käytön tehostamiseen ja biomassan monipuoliseen käyttöön. 

Energiasektorilla sota on kärjistänyt tilannetta entisestään aikaisemman hintojen voimakkaan nousun lisäksi. EU pyrkii nyt eroon fossiilisten polttoaineiden tuonnista Venäjältä kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Nopeilla toimilla pyritään vähentämään kaasun tuontia Venäjältä 2/3 jo tämän vuoden loppuun mennessä. Venäjän kaasua korvataan mm. kaksinkertaistamalla biokaasun tuotanto 2 vuodessa. Tällä hetkellä EU tuo 90 % kaasun kulutuksestaan, josta 45 % Venäjältä. 25 % öljyn ja 45 % hiilen tuonnista tulee Venäjältä. Todennäköisesti hintapaine energiasektorilla tulee jatkumaan ja pitää edelleen myös lannoitteiden hinnat korkealla.  



Hanna Leiponen-Syyrakki

johtaja

toimiston yleisjohto, EU-asioiden koordinointi, kauppapolitiikka

+358 (0) 400 947 633 +32 (0) 47 650 2704

aiheet: mtk, maatalous, ukrainan sota