Lausunto

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiksi (kestävä rahoitus)

20.02.2019

Eduskunnan talousvaliokunta 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. kiittää mahdollisuudesta lausua U 53/2018 Kestävän rahoituksen käsittelyyn ajankohtaisia näkökulmia. Ohessa liitteenä on 14.1.2019 Marko Mäki-Hakolan lausunto Maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn. 

Ajankohtaisena täydentävänä näkökulmana aikaisempiin lausuntoihimme: 

Arvioitu rahoituksen kohdentamistarve vuositasolla on 180 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että direktiivi ohjaa kaikkea rahoitusalan toimintaa eikä vain isojen toimijoiden tiedonantovelvoitteita. Käytännössä direktiivitasolla kestävyysmäärittely tulee läpileikkaavaksi raportointivelvoitteeksi kaikkien yritysten, myös pk-yritysten, toimintakertomuksiin, jos yritys käyttää ulkoista rahoitusta. Kohtuuttomien raportointivelvoitteiden välttämiseksi etenkin pk-yrityksien tarkastelussa tulisi soveltaa riskiperusteista lähestymistapaa.  

Talousvaliokunnan aikaisemmassa lausunnossa viitattuun ”ruskean” ei-kestävän toiminnan määrittelyyn ei ole MTK:n mielestä tarvetta ja se johtaa vain laillista elinkeinotoimintaa harjoittavat yrittäjät entistä monimutkaisempiin ristiriitatilanteisiin. Ei-kestävän toiminnan määrittely rahoituslainsäädännön kautta kyseenalaistaa myös olemassa olevan lainsäädännön kestävyysajattelun.  

Monien huolena ovat komission delegoidut säännökset. Lähtökohtaisesti delegoidut säädökset eivät ole ongelma, jos alan toimintaa säädellään yhteisellä lainsäädännöllä ja toisaalta komissiossa on selkeä vastuutus myös kyseisen elinkeinon taloudellisesta kestävyydestä.  

Maatalouden osalta kestävyys on sisäänrakennettu toimintatapa.  Yhteinen maatalouspolitiikka luo raamin taloudelliselle toiminnalle, joka on tukijärjestelmien velvoitteiden kautta lähtökohtaisesti kestävää toimintaa. Maatalouspolitiikan uudistuksessa näitä kestävyysvelvoitteita ollaan edelleen selkeyttämässä. 

Metsätalouden osalta yhteistä politiikkaa ei ole eikä silloin elinkeinon taloudellisesta kestävyydestä huolehtivaa tahoa ole yhteä selkeästi määritelty kuin edellä mainitulla maatalouspolitiikalla. Metsätalouden ympäristökestävyydestä on kuitenkin huolehdittu monien toimintojen kautta ja lähtökohtana viimeisissä voimaan tulleissa riskiperusteinen arviointi, jossa kansallisille lainsäädännöille luodaan tilaa ja toisaalta huolehditaan jäsenmaiden kansallisista säädöstämisoikeuksista jäsenmaan toimivallassa oleviin asioihin.   

Kuten olemme todenneet erityisesti metsän osalta: MTK korostaa, että kestävän kasvun rahoitusta koskevan esityksen tulee pohjautua olemassa oleviin kriteereihin, indikaattoreihin ja strategioihin, muun muassa yleisen maatalouspolitiikan, EU:n biotalousstrategian, uusiutuvan energian kestävyyden (REDII) sekä EU:n metsästrategian linjauksiin. Nämä yhdessä takaavat metsätaloudessa kestävän metsänhoidon (sustainable forest management SFM).  

Yksi mahdollisuus taloudellisen kestävyyden parempaan seurantaan on lisätä komissiolle elinkeinopoliittisia velvoitteita osana biotalousstrategiaa ja metsästrategian päivittämistä, jotta kestävyyden kaikki kolme ulottuvuutta otettaisiin huomioon myös kestävän rahoituksen keskustelussa.   

Taksonomian osalta komission julkinen kuuleminen on juuri sulkeutumassa. Kysymyspatterissa viitataan raja-arvona vuoden 1994 tilanteeseen mm. maa- ja metsätalouden osalta. Tässä kohdassa on tärkeä huomata, että suurin osa nykyisistä EU:n jäsenvaltioista ei ollut rajaushetkellä EU:n jäseniä eikä yhdistettävissä olevaa informaatiota maan käytöstä ja alueiden käsittelystä ole olemassa. Toisaalta normaaliin sukupolvenvaihdoskiertoon tämä lähes 25 vuoden takainen informaatio ei ole käyttökelpoinen, vaan erityisesti yksityismetsän omistussuhteet ovat suurella todennäköisyydellä muuttuneet vuoden 1994 jälkeen. Raja-arvojen tiukka tulkinta asettaa myös ne toimijat, joilta on jotain tietoa todennettavissa eriarvoiseen asemaan kuin ne, joilla samaa tietoa ei ole käytettävissä tai muistissa. 

Asia: U 56/2018 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiksi (kestävä rahoitus) 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. kiittää mahdollisuudesta lausuntoon ja kiinnittää huomiota erityisesti U-kirjeen maaseudun elinkeinojen kannalta olennaisiin kohtiin. 

YLEISTÄ 

MTK:n näkemyksen mukaan EU:n komission aloite sisältää paljon mahdollisuuksia suomalaiselle maa- ja metsätaloudelle edistää kestävän kehityksen tavoitteita biokiertotalouden avulla, samalla tuoden lisää pääomaa maaseudulle.  

Nämä mahdollisuudet voidaan kuitenkin hyödyntää vain, jos kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmassa huomioidaan vahvemmin kestävyyden kaikki ulottuvuudet ja varmistetaan sidosryhmien todellinen osallistaminen prosessiin. MTK:n näkemyksen mukaan Suomen tulee olla aktiivisesti mukana prosessissa sekä varmistaa alkutuottajien asema komission asettamassa kestävän rahoituksen korkean tason asiantuntijaryhmässä. 

MTK huomauttaa, että prosessia on joko tarkoituksella tai vahingossa korostettu puhtaasti finanssisektoria koskevana, vaikka vaikutukset näkyvät suoraan esimerkiksi suomalaisen metsäsektorin toimintaedellytyksissä. 

MUUT HAVAINNOT 

Komission esityksen huomataan nopeasti koskevan puhtaasti kestävyyden ympäristöulottuvuutta, koska artikla 5 määrittää 6 ympäristötavoitetta joita kestävällä rahoituksella tulisi tukea. Esityksestä näkyy, että kyseessä on pitkä ja monivaikutteinen prosessi. Delegoiduilla säädöksillä olisi tarkoitus lisätä kriteereitä asteittain lähtien ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta. Säädökset astuisivat voimaan 6kk komission esityksen (ks. alla) jälkeen, jotta yrityksillä olisi aikaa sopeutua muuttuviin tilanteisiin. 

1) ilmastonmuutoksen hillintä; (31.12. 2019) 

2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen; (31.12.2019)  

3) vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu; (01.07.2022)  

4) siirtyminen kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen; (01.07.2021)  

5) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen; (01.07.2021)  

6) terveiden ekosysteemien suojelu. (01.07.2022)  

MTK pitää tervetulleena komission pyrkimyksiä ohjata rahoitussektoria kestävämpään suuntaan, jotta Pariisin ilmastosopimuksen sekä kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Euroopassa on kurottava umpeen vuotuinen lähes 180 miljardin euron investointivaje, jotta EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kehityksen tavoitteita olisi viisasta edistää lisäämällä panostuksia paikallisten uusiutuvien raaka-aineiden kestävään hyödyntämiseen sekä arvoketjujen läpinäkyvyyttä ja tasa-arvoa lisäämällä.  

MTK vaatii, että jatkovalmisteltavissa luokituksissa on varmistettava, että esimerkiksi suomalainen metsätalous ymmärretään kestäväksi. Lisäksi tiedostetaan maa- ja metsätalouden alkutuotannon merkitys ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisijana. Ympäristötavoitteiden kriteerien tulee myös huomioida maakohtaiset erot, sillä muuten luokitusjärjestelmä voi osana EU lainsäädäntöä johtaa ei toivottuihin ilmastovaikutuksiin. Tästä varoittavana esimerkkinä toimii viime vuosien REDII ja Lulucf valmistelut. Prosessi ei myöskään saa lisätä sääntelyä tai muodostaa EU:n yhtenäistä metsäpolitiikka, sillä metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaiden päätettäväksi. Maatalouden valmistelussa tulee huomata, että meneillään oleva CAP uudistus on valmiiksi muuttamassa maatalouden toimintaedellytyksiä myös ilmastonmuutosta hillitsevään suuntaan. 

Maa- ja metsätaloudessa kestävyys huomioidaan säädösperusteisesti jo nyt kaikessa toiminnassa. 

MTK korostaa kestävyyden arviointien pohjana olevien mittareiden merkitystä (indikaattorit). Mittarivalinnalla vaikutetaan ratkaisevasti toiminnan arvioinnin loppupäätelmiin. Käytännössä komission ehdotuksessa on ehdotettu arvioinnin ja mittareiden osalta komissiolla toimivaltaa delegoitujen sääntöjenkautta antaa tarkemmat ohjeet. Yksityiskohtaisen lainsäädännön toimeenpanon ulkoistaminen komissiolle siirtää arveluttavan paljon valtaa pois jäsenmailta, joka voi olla iso riski elinkeinoelämälle. 

Kuten valtionneuvosto kirjelmässään toteaa, kestävyyden tarkastelu voi johtaa kohtuuttomiin raportointivelvoitteisiin pk-yrityksissä. Tämä heikentää etenkin sosiaalisen kestävyyden saavuttamista. Komission toimivalta asettaa delegoituja asetuksia puolen vuoden toimeenpanolla aiheuttaa yrityksille epävarman toimintaympäristön.  

Tulevien kriteerien tulisi hyödyntää olemassa olevia kestävyyden indikaattoreita ja strategioita, kuten muun muassa EU:n metsästrategiaa ja tulevan yleisen maatalouspolitiikan osana muodostettavia indikaattoreita. Vaikutusarviointeja tehtäessä tulee ymmärtää maa- ja metsätalouden erityispiirteet ja mahdollisuudet ympäristö- ja ilmastohaasteiden ratkaisijana. Tästä syystä erityisesti komission asettaman kestävän rahoituksen korkean tason asiantuntijaryhmässä tulee olla vahva edustus uusiutuvia luonnonvaroja tuottavista maa- ja metsätalousyrittäjistä.   

Rahoitusmarkkinoiden tarve olisi eurooppalaisista tai mieluummin globaaleista kestävyyskriteereistä rahoitusmarkkinatuotteille. Tavoite on ymmärrettävä, mutta erityisesti toimittaessa luonnon kanssa tavoite ei tue erilaisten luontoympäristöjen luomia tarpeita ja vaatimuksia kestävyydelle. Esimerkiksi maatalouden tukipolitiikan perusteena oleva laaja täydentävien ehtojen vaatimuslista on jäsenmaakohtainen. Sopeutettu siis kansallisiin ja alueellisiin vaatimuksiin. Tuotannossa käytettävien torjunta-aineiden hyväksyntä on kansallista tai alueellista perustuen aineiden tehokkuuteen ja reagointiin ympäristöoloihin. Lisäksi poikkeamat esimerkiksi eläinten hyvinvointivaatimuksissa tai eläinlääkkeiden käytössä ovat suuria. Lainsäätäjät ja erityisesti Eickhout – Pietikäinen parlamentin raporttiluonnos ei tunnista luonnon elinkeinotoiminnalle asettamia velvoitteita eikä tunnista subsidiariteettia kyseisten lainsäädäntöjen toimeenpanossa.   

MTK korostaa, että kestävän kasvun rahoitusta koskevan esityksen tulee pohjautua olemassa oleviin kriteereihin, indikaattoreihin ja strategioihin, muun muassa yleisen maatalouspolitiikan, EU:n biotalousstrategian, REDII:n sekä EU metsästrategian linjauksiin. Kohtuuttomien raportointivelvoitteiden välttämiseksi etenkin pk-yrityksien tarkastelussa tulisi soveltaa riskiperusteista lähestymistapaa. Komission toimivalta delegoitujen säädösten asettamiseen aiheuttaa merkittävää epävarmuutta politiikan ennakoitavuuden ja markkinoiden toimivuuteen.  

MTK:n esiin tuomien näkökulmien huomioon ottaminen on tärkeää paitsi ilmastohaasteeseen vastaamiseksi, myös kestävien elinkeinojemme harjoittamisen tulevaisuuden puolesta.  

MTK pyytää myös kiinnittämään huomiota siihen, että komission ehdotus ja erityisesti Eickhout – Pietikäinen parlamentin raporttiluonnos monessa kohtaa lisää hallinnollista taakkaa toimijoille ja lisää mittavasti velvoitteita komissiolle sekä elinkeinoelämälle laajasti. Hiilensidonta ja maankäyttösektorin päästövaikutukset tulee ymmärtää ylisukupolvisena toimintana, jolloin suomalainen metsätalous on edelleen maailman paras esimerkki kestävästä metsätaloudesta.  

MTK toteaa lopuksi, että tiedonanto tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta tulevassa valmistelussa Suomen on oltava keskeisesti mukana. Lisäksi Suomen edustajien on omattava vahva osaaminen maa- ja metsätaloudesta sekä sektorin ilmasto- ja ympäristömahdollisuuksista. 

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ry

Marko Mäki-Hakola 
elinkeinojohtaja