null MTK:n valtuuskunta kokoontui - kokousta vauhditti puolueiden aluevaalipaneeli

Uutinen – Kotieläimet ja maito

MTK:n valtuuskunta kokoontui - kokousta vauhditti puolueiden aluevaalipaneeli

25.11.2021

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n valtuuskunta oli koolla 24.-25.11.2021 Espoon Hanasaaressa. Ensimmäistä kokouspäivää vauhditti MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden aluevaalipaneeli viiden kärkipuolueen puheenjohtajille. Mukana olivat keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ja vihreiden vt. puheenjohtaja Iiris Suomela.  *** Katso paneelikeskustelun tallenne täällä. 

Paneelin moderaattoreina toimivat Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen ja toimittaja Eija Mansikkamäki. Paneeli näytettiin suorana MT:n verkkosivuilla. Paneelin tallenne on katsottavissa täällä. 

MTK:n Viljanen esittää ruokapaneelin perustamista 

Avauspuheenvuorossaan MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen ehdotti kestävän ruuantuotannon paneelin perustamista Suomeen ruoka-alan kasvun ja kannattavuuden varmistamiseksi. Paneelin avulla ruoantuotantoamme kehitettäisiin niin talous, ympäristö kuin sosiaalinenkin ulottuvuus huomioiden. Paneeli ottaisi huomioon myös huoltovarmuuden, valkuaisomavaraisuuden, eläinten hyvinvoinnin, antibioottiresistenssin, kustannukset ja tuottajahinnat. 

Kestävän ja kannattavan ruoantuotannon varmistamiseksi pitäisi Viljasen mukaan yksisilmäisten syytösten sijaan arvioida kestävyyden kaikkien kolmen ulottuvuuden toteutumista: sosiaalista, taloudellista ja ympäristöllistä kestävyyttä. Nythän käy usein niin, että kestävyyttä arvioidaan vain yhden ulottuvuuden, usein ympäristön kautta.

- On kaikkien osapuolten etu, jos tavoitteet kestävälle ruoantuotannolle asetetaan faktapohjaisesti yhdessä kokonaiskestävyyden pohjalta ja niihin sitoutuvat kaikki osapuolet, sanoi Viljanen. Lue lisää MTK:n tiedotteesta. 

Yleiskeskustelu

Valtuuskunnan yleiskeskustelussa nousi esille muun muassa taksonomia ja 30 prosentin metsien suojeluvaade. Sille vaadittiin ehdotonta pistettä. Järjestöä muistutettiin myös siitä, että lomituksen ongelmat eivät ole kadonneet mihinkään. Lomitus on vahvassa kytköksessä työssä jaksamiseen. Toivottiin viisautta asiaa hoitaville. 

Kuluttajatyö nousi myös esiin monessa puheenvuorossa. Järjestöltä toivottiin vastavetoa lihansyönnin vastaiselle kampanjoinnille ja materiaaleille, jota tiedotusvälineissä ja somessa levitetään. Kokkaa kotimaista -kampanja pidetään erinomaisena ja se sai runsaasti kiitosta kokousedustajilta. Kampanjalle toivottiin jatkoa myös ensi vuonna. Erilaista oppimateriaalia toivottiin lisää.

Tasapuolisuutta ja vaikuttavuuslaskelmia

Eri tuotantosuuntien välille toivottiin tasapuolisuutta. Esimerkiksi kasvinviljelijät katsovat järjestön edunvalvonnan olevan epätasapainossa ja kasvinviljelijöiden edunvalvonnan jääneen taka-alalle. Siihen toivottiin satsausta jatkossa, sillä kasvinviljelyssä kannattavuus on erittäin huono. Kannattavuus on saatava paremmalle tolalle. 

Palautteesta huolimatta MTK:ta pidettiin parhaana edunvalvojana. "Salissa voimme olla eri mieltä, mutta kun menemme ulos, olemme yhtenäisiä", todettiin.

Tilat toivovat myös apua tilakohtaisten vaikuttavuuslaskelmien tekemiseen. Kun tilat kamppailevat kannattavuusongelmissa, lyhyen aikavälin toimenpiteiksi ehdotettiin esimerkiksi helpotusta kiinteistöveroon. MTK:n tulisi käydä myös pankkikierroksella, kun pankit eivät myönnä lainoja tai myönnä lyhennysvapaita.

Elintarvikemarkkinoiden toiminta on ollut holtitonta jo kauan. Markkinat pitää saada toimimaan. Jos ei muutoin, niin elintarvikelaki pitää avata. Järjestöä kiiteltiin 17.11. tempauksesta ”Miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten?” Turuilla ja toreilla tuli selväksi se, että kuluttajien mielestä viljelijöille kuuluu suurempi siivu ruuan hinnasta. 

Luken pitäisi panostaa tutkimukseen, miten pellot ja metsät sitovat hiiltä.  

Vartiaiselle joulukinkku

Helsingin lihakeissi nousi myös esille. Ehdotettiin Helsingin kaupunginjohtajalle, Juhana Vartiaiselle, joulukinkun viemistä ja muistuttamista siitä, että kotimainen kinkku on joulupöydän kunkku. 

Maatilojen tilanne vakava

Puheenjohtaja Juha Marttila piti tervetulleena kokousedustajien selkeitä viestejä suoraan maatiloilta. Maatiloilla ei voida enää puhua kannattavuuskriisistä, vaan talouskriisistä. Tilanne niin vakava.

-    Jos tilannetta ei kyetä oikaisemaan, suomalaisen ruokajärjestelmän peruspilarit murenevat. Järjestelmän, joka työllistää yli 300 000 ihmistä. Eikä ole olemassa hopeanuolta, joka ratkaisee ongelmat.

Marttilan mukaan ensiapuvaiheessa tarvitaan rahaa, velkajärjestelyjä ja valtion takauksia. Valtiovallalla on tässä oma roolinsa. Viimeviikkoisella kampanjalla (Miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten?) eri puolilla Suomea haettiin painetta ja keskustelua, ja sitä saatiin. 

Lähiaikoina ruokamarkkinoilla on näytön paikka: Kyetäänkö neuvottelemaan sopimuksia, jotka huomioivat kustannusten nousun? Kyetäänkö toimimaan kesken sopimuskauden? 

-    Jos ei muu auta, hallitus on ilmoittanut, että sillä on valmius ryhtyä lainsäädäntötoimiin. Se tarkoittaa sitä, että mennään syvällisempään ohjaukseen eli työkaluun, elintarvikemarkkinalakiin, sanoo Marttila.

Marttilan mielestä pitkällä tähtäimellä olennaista on kakun kasvattaminen. Suomalaiselle ruualle on haettava lisäarvoa ja varmistaa se, että tätä kakkua riittää tuottajalle saakka. 

-    Kun bulkilla ei pärjätä, satsataan laatuun. Nyt on syväanalyysin ja toimenpiteiden paikka, kuten ruokaviennin kasvattaminen. 

Mallia Irlannista

Marttilan mukaan Suomen kannattaa ottaa mallia esimerkiksi Irlannista, jossa koko ruokajärjestelmä on läpivalaistu ja riisuttu alastomaksi. Sen jälkeen on katsottu huippuasiantuntijoiden ohjauksessa, mitä tilanteelle pitää tehdä.

-    Irlanti tekee nyt kaiken paremmin kuin Suomi! Suomella on tässä pohdittavaa ja tekemistä. Suomessa tähän hommaan tarvitaan irlantilaistyyppinen läpivalaisu. Nämä ovat kuitenkin pitkiä prosesseja. Tässä MTK:n rooli on toimia raivaajana. 

Tuottavuuteen kannustavia suoria elementtejä ei ole, vaan on luotava painetta markkinoille ja annettava viljelijälle vaihtoehtoja.   

Maatalouspolitiikan uudistus

Marttilan mukaan EU:n maatalouspolitiikan uudistusta on vielä ennenaikaista arvioida. Onko se edistävä vai kehitystä jarruttava?

-    Kyllä tämä on edistävä, vaikka monet kokevat sen uhkakuvana. Nämä ilmasto- ja ympäristöasiat siinä korostuvat. Niin on ylhäällä päätetty ja siihen suuntaan on Suomikin ohjelmansa rakentanut. Tämä luo kuitenkin painetta, koska se tuo viljelijöille enemmän vaihtoehtoja.  

Aikataulu on kriittinen. Suomen hallituksen on saatava esityksensä valmiiksi jo ennen joulua. Valmista tullee lähempänä vuotta 2023. 

Ruokamarkkinoilla on päästävä oikeudenmukaisempaan taakan jakoon. 

-    Maatalouspolitikan ei pidä tukea sitä kehitystä, että viljelijä on ruokaketjun renki. 

MTK:n asiantuntijoiden puheenvuorot

MTK:n johtokunnan varapuheenjohtaja Mauno Ylisen mukaan lihantuotannon suuri ongelma on kotieläintuotannon vastainen ilmapiiri. Se tekee edunvalvonnasta erittäin haastavaa. Vuoden 2020 ja 2021 lihakampanjat onnistuivat, imago parantui ja hyvää palautetta tuli. Silti kampanjan seurauksena vastapallon heittäjiä tuli kuitenkin entistä enemmän. 

Tuottajahintojen on noustava. Tarve puuttua kilpailulainsäädäntöön on ilmeinen. Edunvalvonnan ongelma on, kun lihantuottajat eivät saa sanoa, paljonko lihan hinnan pitäisi olla. 

Ympäristöjohtaja Liisa Pietola kertoi, että nykyiset hiililaskurit lupaavat paljon, mutta viljelymenetelmien vaikutukset ja päästökertoimet niistä puuttuvat. Muutama vuosi pitää vielä odotella, että laskurit kehittyvät. Pitää muistaa, että 75 prosenttia päästöistä tulee maaperästä. 

Metsäjohtaja Marko Mäki-Hakolan mukaan MTK:n viesti taksonomiasta meni viime viikolla hyvin perille. Järjestö oli käytännössä ensimmäinen, joka toi esille sen, mikä tulevaisuuden pommi taksonomiassa piilee. MTK vaikutti vahvasti ja toi kantansa esille viime viikon tiistaina ja seuraavana päivänä hallitus otti kielteisen kannan taksonomiaan.

Johtaja Juha Ruipon mukaan kestävän rahoituksen taksonomian ilmastokriteereiden osalta tärkein keskustelu julkisuudessa käydään siitä, luokitellaanko ydinvoima ja biokaasu ympäristöystävällisiksi. Suomessa katsotaan, että myös ydinvoima pitää luokitella kestäväksi toiminnaksi. Ilman ydinvoimakeskustelua Suomen kanta ilmastokriteereihin voisi olla toisenlainen. 

Valtuuskunnan yleiskeskustelussa nousi esiin alueellisten riistaneuvostojen toiminta ja siellä edustuksellisuuden epäsuhta. Kenttäjohtaja Timo Leskisen mukaan epäsuhta on nostettu esiin keskusteluissa maa- ja metsätalousministeri Lepän kanssa. MTK:n metsävaltuuskunnassa viime viikolla ministeri lupasikin, että riistahallintolakiin liittyvä evaluointi käynnistetään.

Ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen kertoi, että Kokkaa kotimaista -hanke on saanut paljon positiivista palautetta yhdistyksiltä, opettajilta ja oppilailta. Hankkeen aineisto tullaan päivittämään ja toimintaa jatketaan myös ensi vuonna. Sama koskee päiväkotilasten ja koululaisten tilavierailuja. Toimintaa jatketaan. 

Maatalousjohtaja Johan Åberg muistutti, että maatalousreformeissa on aina menty tiukempaan suuntaan. Samojen rahojen saamiseksi on tehtävä enemmän ja pystyttävä osoittamaan, mitä toimenpiteitä rahan vastineeksi tehdään. Kulloisenkin reformin lähtökohta on erilainen ja painopiste muuttuu, joka vaikuttaa laskentaan, tilamalleihin ja analyyseihin.

Trendi on, että suorista tulotuista siirrytään erilaisiin korvausjärjetelmiin. Sektoreiden ja alueiden välillä ei tehdä enää rahasiirtoja, vaan siirrot tapahtuvat tilojen välillä riippuen siitä, millaisia valintoja tilatasolla  tehdään. Ne määrittelevät tukisumman ja se vaihtelee tiloittain.  Tilamallien heikkous on se, että lopputulos riippuu täysin siitä, mitä malliin syötetään. Keskivertotilaa ei enää ole, vaan kaikki tilat ovat erilaisia ja yrittäjät tekevät erilaisia päätöksiä annettujen mahdollisuuksien puitteissa. Painopiste siirtyy kehittäviin tukiin ja nämä tuet vaativat yhä enemmän vastapalveluita. 

Vilja-asiamies Max Schulmanin mukaan kasvinviljelypuolella harmaita hiuksia ovat aiheuttaneet logistiset ongelmat glyfosaatin saatavuudessa, lannoitteiden hinnat ja epävarmuustekijät tulevalla kasvukaudella, kun päätöksiä ensi kevään osalta pitäisi jo tehdä. Ensi kevään osalta on peittauslupa öljykasveille hyväksytty. 

Kehitysjohtaja Markus Lassheikki kertoi, miten koronapandemiasta on siirrytty pula-aikaan. Arvoitus on, mikä tilanne on ensi keväänä. Lannoitteiden hinnat ovat nousseet huimasti ja rahtikulutkin jopa viisinkertaistuneet. Pohdittava, miten näihin ongelmiin voidaan ennakolta varautua: mitä pelloilla voidaan käyttää lannoitteiden sijaan ja mitä kullakin lohkolla kannattaa viljellä?

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2022 

MTK:n toiminnajohtaja Jyrki Wallin esitteli järjestön toimintasuunnitelman vuodelle 2022.

 

Ensi vuonna MTK muun muassa vahvistaa kotimaisen ruuan, puun ja uusiutuvan energian tunnettuutta sekä maaseudun palveluiden kysyntää. Järjestö tehostaa viestintää kuluttajille maaseudun tuotteista, niiden tuotantotavoista ja elinkeinotoiminnan arjesta. Nostamme aktiivisesti esille jäseniämme ja heidän vastuullista toimintaansa. Lisäksi nostamme julkiseen vastuullisuuskeskusteluun maatilojen hiilensidonnan ja kerromme suomalaisille kotimaisen metsätalouden vastuullisuudesta. 

MTK tulee markkinoimaan kotimaisten maataloustuotteiden lisäarvotekijöistä ja lisäämään MTK:n valiokuntien ja verkostojen toiminnan markkinasuuntautuneisuutta sekä uudistamaan kuluttajavaikuttamisen materiaalit. Järjestö edistää maatilojen riskien hallintaa ja toteuttaa huoltovarmuutta vahvistavia toimia.. Lisäksi se vahvistaa maakuntaedunvalvonnassa metsänomistajien asemaa puukaupassa ja edistää puuta käyttäviä maakunnallisia investointeja. MTK seuraa markkinoita ja varmistaa metsänomistajien tiedonsaannin. 

Seuraava liittokokous

Kehitysjohtaja Markus Lassheikki esitteli askelmerkit seuraavaan liittokokoukseen. MTK:n liittokokous pidetään 15.-16.6.2022 Porissa. Liittokokouksen järjestelyt ovat täydessä vauhdissa. Liittokokous määrittelee järjestön toimintatavoitteet ja periaatteet seuraavaan liittokokoukseen saakka.

Liittokokouksen pohjapaperit on valmisteltu toimihenkilötyöryhmissä. Nyt työ jatkuu pääosin luottamushenkilöistä koostuvissa työryhmissä, joita on kolme: yhteiskunnallisen vaikuttamisen, markkinavaikuttamisen ja järjestön kehittämisen työryhmä. Sen jälkeen keskustelu laajenee järjestön laajuiseksi hyödyntäen vakiintuneita kokouksia ja seminaareja. 

Liittokokousasiakirjan valmistelussa hyödynnetään maaseutunuorten syötteitä ja vuoropuhelua. Lisäksi hyödynnetään MTK-liittojen strategiatyön ja metsänomistajat-strategiatyön tuloksia. Viestinnän rooli on keskeinen jäsenkunnan tavoittamisessa.

Talousasiat ja Oiva

Talousasiat esitteli talousjohtaja Heikki Laurinen. Tilannekatsauksen Oiva-jäsenrekisteristä piti Samuli Sikanen. Tämä osuus ei ollut julkinen.

 

Valtuuskunnan, johtokunnan ja valiokuntien kokoonpanoihin liittyvät valinnat

 

Kukitettiin Kaisa Rantasalo, maaseutunuorten edustaja MTK:n johtokunnassa edellisen kolmivuotiskauden. Kaisa  jätti erovuoroisena MTK:n johtokunnan tehtävät. Lämmin kiitos Kaisalle upeasta työstä. 

Maaseutunuorten edustajaksi MTK:n johtokuntaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2022 – 2024 valittiin Susanna Valtonen Hämeenlinnasta. 

Maidontuottaja Asko Miettinen Joensuusta valittiin uudelleen MTK:n johtokuntaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2022 – 2024.

Sokeriverkoston puheenjohtajaksi valittiin Olli Cavén Hauholta.

Lammasverkoston puheenjohtajaksi valittiin Pia Parikka Heinolasta.

Onnea luottamustehtäviin valituille!

Kotiin lähdön aika. 

-------------------- 

MTK:n valtuuskunnassa on 79 jäsentä. Siinä ovat edustettuina MTK-liitot, metsänhoitoyhdistykset sekä neljä yhteisöjäsentä.
 
 



Kaija Stormbom

viestinnän suunnittelija

maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka

+35820 413 2385

+35840 848 9559

Klaus Hartikainen

viestintäjohtaja

+35820 413 2316

+35840 169 2060

aiheet: politiikka, valtuuskunta, maatalous, metsä, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, vaalit, mtk valtuuskunta, aluevaalipaneeli, vaalipaneeli, paneeli