MTK:n Viljanen esittää ruokapaneelin perustamista tuotannon kokonaiskestävyyden arvioimiseksi – pärjäämme tulevaisuudessa, kunhan säännöt ovat kaikille samat ja tiedossa

Takaisin MTK:n Viljanen esittää ruokapaneelin perustamista tuotannon kokonaiskestävyyden arvioimiseksi – pärjäämme tulevaisuudessa, kunhan säännöt ovat kaikille samat ja tiedossa

Tiedote

MTK:n Viljanen esittää ruokapaneelin perustamista tuotannon kokonaiskestävyyden arvioimiseksi – pärjäämme tulevaisuudessa, kunhan säännöt ovat kaikille samat ja tiedossa

24.11.2021

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen esittää kestävän ruoantuotannon paneelin perustamista Suomeen ruoka-alan kasvun ja kannattavuuden varmistamiseksi. Paneelin avulla ruoantuotantoamme kehitettäisiin niin talous, ympäristö kuin sosiaalinenkin ulottuvuus huomioiden. Paneeli ottaisi huomioon myös huoltovarmuuden, valkuaisomavaraisuuden, eläinten hyvinvoinnin, antibioottiresistenssin, kustannukset ja tuottajahinnat. Viljanen nosti asian esille MTK:n valtuuskunnan syyskokouksen avauspuheenvuorossaan tänään.

Kokonaiskestävyyttä arvioimalla on aivan selvää, ettei ruokaketjumme ole tasapainossa. Kuivuuden aiheuttamat ongelmat ja kustannusten räjähdysmäinen kasvu on valtaosin jätetty viljelijöiden katettavaksi. Kokonaiskestävyys ei toteudu tilanteessa, jossa jopa alituotantotilanteessa tuotannolle asetettavat kriteerit eivät jousta, kustannukset nousevat eivätkä tuottajahinnat nouse vastaavasti.

- Lyhyellä tähtäimellä tarvitsemme välittömästi nousun tuottajahintoihin ja nousseiden kustannusten kattamiseen valtion takaamien maksuvalmiuslainojen käyttöönottoa, Viljanen vaatii.

Kestävän ja kannattavan ruoantuotannon varmistamiseksi pitäisi Viljasen mukaan yksisilmäisten syytösten sijaan arvioida kestävyyden kaikkien kolmen ulottuvuuden toteutumista: sosiaalista, taloudellista ja ympäristöllistä kestävyyttä. Nythän käy usein niin, että kestävyyttä arvioidaan vain yhden ulottuvuuden, usein ympäristön kautta.

- On kaikkien osapuolten etu, jos tavoitteet kestävälle ruoantuotannolle asetetaan faktapohjaisesti yhdessä kokonaiskestävyyden pohjalta ja niihin sitoutuvat kaikki osapuolet, sanoo Viljanen.

Kestävän ruoantuotannon paneeli on jo toiminut menestyksekkäästi esimerkiksi Irlannissa. Sustainable Food System Ireland (SFSI) nimisessä konsortiossa edustettuina ovat maataloudesta, ruokatuotannosta ja merialueiden hyödyntämisestä vastaava ministeriö, elintarviketurvallisuusvirasto, yritysten kauppaa ja kansainvälistymistä tukeva valtiollinen organisaatio, maatalouden ja elintarviketuotannon kehityksestä vastaava virasto sekä menekinedistämisestä vastaava valtiollinen organisaatio.

SFSI:n tavoitteena on elintarvike- ja maatalousalan kestävä kasvu. Kestävyyttä tarkastellaan ihmisen, eläinten, ympäristön ja talouden näkökulmista. Konsortiotyö varmistaa vakaan vaikuttajapohjan ja osaamisen, joilla tavoitellaan kasvua Irlannin kestävän maatalous- ja elintarviketuotannon kaupallisella hyödyntämisellä.

Suomessa esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen Ruokafakta-sivustolta löytyy paljon faktoja, mutta maastamme puuttuu sellainen vaikuttava asiantuntijafoorumi, missä voitaisiin käsitellä kokonaiskestävän ruoantuotannon tavoitteita, Viljanen sanoi.

Viljanen korostaa, että koronasta huolimatta suomalainen alkutuotanto on pyörinyt pysähdyksittä, kansa on ruokittu ja puutuotteiden vientitulot maailmalta kerätty.

- Tuotantomme ei ole ainoastaan kokonaiskestävää, se on myös kriisinkestävää. Se on niin kriisinkestävää, että sitä taidetaan pitää jo liian itsestään selvänä, Viljanen sanoo.

Kokonaiskestävyyden arviointia tarvitsemme myös metsäkeskustelussa kotimaassa ja kansainvälisillä areenoilla. On kestämätöntä, jos meidän metsiemme tilaa arvioidaan lähinnä hehtaareilla tai vuosirenkailla. Monet ympäristöarvioinnin kannalta kriittiset mittarit kun ovat menneet parempaan suuntaan kuten lahopuun tai uhanalisten lajien määrä metsissämme.

- Tästä huolimatta Suomessa monet fantasioivat EU:n monimuotoisuuden ylläpidon agendasta, jonka pohjalta viidennes maamme metsistä suojeltaisiin suoraan ja seuraava 10 prosenttia sillä, että jokaisen järven ja lammen reunoille pitäisi jättää vähintään 30 metrin koskematon vyöhyke, Viljanen sanoo.

Viljanen korostaa, että valtaosalle suomalaisista metsät ovat tavattoman tärkeitä. Ja vaikka avohakkuu harvan silmiä hivelee, suomalaiseen metsäosaamiseen ja metsien hoitoon luotetaan ja metsien hyödyntämisen eri ulottuvuuksien rinnakkaiseloa pidetään mahdollisena.

- Tolkun ihmiset tämän ymmärtävät, miten tämä saadaan läpi ilmastokeskusteluihin ja metsien hyödyntämistä vastaan kohkaaville, Viljanen kysyy.

- Me tulemme pärjäämään tulevaisuudessa, kunhan säännöt ovat reilut, kaikille samat ja kaikkien tiedossa. Tämä varmistaa sen, että oikeista tuotteista saadaan oikea hinta ja oikeista syistä.

Kokonaiskestävyydellä käännämme alamme kärvistelystä kasvuun kuluttajien tuella, Viljanen summaa.

MTK:n valtuuskunta kokoontuu tänään kaksipäiväiseen kokoukseensa Espoon Hanasaareen. Kokouksen yhteydessä kello 11-12 järjestetään myös viiden kärkipuolueen aluevaalipaneeli.