Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija maatilaretkellä Pirkanmaalla
Uutinen
Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija maatilaretkellä Pirkanmaalla
05.06.2025
Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kilpailujen voittajat suuntasivat perinteiselle maatilaretkelle Pirkanmaalle. Retken järjestivät MTK ja SLC osana yhteistyötään Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kilpailujen kanssa. Tavoitteena on lisätä huippuravintoloiden ammattilaisten ymmärrystä kotimaisesta ruoan alkutuotannosta ja tuottajien arjesta. Samalla rakennetaan siltaa alan huippujen ja suomalaisen maatalouden välillä. Ruuan alkuperällä on yhä tärkeämpi merkitys ravintolaelämyksessä.
Vuonna 2025 retkikohteeksi valikoitui Sastamala, jonka monipuolinen ja elinvoimainen maaseutu tarjosi kattavan katsauksen suomalaiseen ruuantuotantoon. Mukana matkassa olivat hallitsevat voittajat, Vuoden Kokki Simo Harrivaara ja Vuoden Tarjoilija Janika Tiensuu.
Päivän aikana Harrivaara ja Tiensuu saivat tutustua Kahnu Oy:n lihantuotantoon, Vanhakylä Gårdin omenatilaan ja mehustamoon, Junttilan siementilaan sekä Herkkujuustolan juustonvalmistukseen. Lounas nautittiin historiallisessa Tyrvään pappilassa, joka tarjoaa lähiruokaa ja kotimaisia herkkuja.
Vuoden Kokki -kilpailu viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan. MTK ja SLC ovat olleet kilpailun pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ja tekevät yhä tiiviimpää yhteistyötä suomalaisen ruokakulttuurin puolesta.
Kahnu – perinteitä ja teknologiaa
Sastamalalainen Kahnu Oy on sukutila, jossa perinteet ja teknologia kulkevat käsi kädessä.
Sastamalassa toimiva Kahnu Oy on Juha Sipilän johtama perheyritys, joka on erikoistunut sian- ja naudanlihantuotantoon. Tilalla on pitkät juuret: se on perustettu jo 1700-luvulla ja ollut Sipilän suvun hallussa 1800-luvun lopulta lähtien.
Juha Sipilä aloitti tilanpidon sukupolvenvaihdoksella vuonna 2006. Vaikka tie vei ensin insinööriopintoihin, veri veti lopulta kotitilalle.
"Ajattelin pitkään, että osaan jo tämän homman, joten opiskelen jotain muuta. Mutta ei siitä insinööritaustasta haittaakaan ole ollut. Nykyaikainen maatalous on hyvin teknistä", Sipilä kertoo.
Tilalla tehtiin iso päätös 2010-luvun alussa, kun tuotantoa laajennettiin ja sikala rakennettiin. Tällä hetkellä Kahnu Oy kasvattaa vuosittain noin 5 000 sikaa. Toimintaa on kehitetty määrätietoisesti. Tuotannon lisäksi Sipilä on ollut mukana myös muiden tilojen järjestelyissä ja investoinneissa.
Kuhnu Oy:n toiminta perustuu monipuolisuuteen. Tilan pelloilla kasvaa muun muassa ohraa, heinää, vehnää ja sokerijuurikasta.
"Sokerijuurikkaasta saadaan meillä vuodessa noin 1,5 miljoonaa kiloa sokeria. Siitä riittää makeutta moneen kahvipöytään", Sipilä naurahtaa. Sipilälle tärkeitä asioita ovat myös kiertotalous ja hävikin hallinta. Toimivassa maataloudessa juuri mitään ei mene hukkaan.
Tila ei ole luomussa, vaan harjoittaa tavanomaista viljelyä. Sipilä perustelee valintaa ruokaturvalla ja tehokkuudella.
"Meidän pitää pystyä tuottamaan riittävästi ruokaa. Tavanomainen viljely mahdollistaa sen. Ja ympäristönäkökulmasta tämäkin tapa voi olla kestävä, kun asiat tehdään oikein."
Sipilä on huomannut, että tilanpitoon liittyy edelleen ennakkoluuloja. "Kun jäin pois päivätöistä, joku totesi somessa, että jäit sitten vain maajussiksi. Ei sitä pahalla sanottu. Mutta kyllä tämä homma vaatii kovaa ammattitaitoa, vastuuta ja kehittämistä. Eikä ihan helpoista töistä ole kyse."
Helsingistä Sastamalaan – Vanhakylä Gårdissa syntyy mehua, elämää ja yhteisöllisyyttä
Wilhelm von Nandelstadhin ja Karin Ringbomin tila Sastamalassa on omistautunut herkulliselle omenamehulle. Mehun lisäksi tuoterepertuaariin kuuluvat glögit. Mehupuristamon ja -aseman lisäksi Vanhakylän kartanossa toimii kesäisin kahvila, ja pienimuotoista majoitustoimintaa, ja ennen kaikkea siellä eletään.
Tilalla on pitkä historia, sen juuret ulottuvat kauas 1800-luvulle asti. Kartanon alkuperäinen päärakennus tuhoutui sisällissodan aikaan, mutta tila säilyi suvun hallussa.
"Kun muutimme tänne seitsemän vuotta sitten, ei meillä ollut mitään siteitä Sastamalaan. Olemme molemmat kotoisin Helsingistä ja löysimme tämän paikan kartasta katsomalla", Nandelstadh kertoo.
Talo täyteen elämää – ja mehua
Pariskunta saapui tilalle alun perin kesäpaikka mielessä, mutta viihtyivät niin hyvin, että muuttivat pysyvästi. Vanha väentupa oli ollut tyhjillään vuosia, ja nyt siitä on tullut aktiivisen tilan sydän. Tänä päivänä sen pihapiirissä toimii mehustamo, jossa valmistetaan noin 30 000 pulloa omaa mehua vuodessa. Lisäksi tilalla mehustetaan palveluna kuluttajien omenoita – jopa 80 000 kiloa syksyisin.
"Kun muutimme, emme tienneet juuri mitään omenista. Nyt tiedämme jo vähän enemmän", Nandelstadh naurahtaa.
"Ajatus lähti siitä, että omenoita vain mätäni pihassa. Päätimme rakentaa oman mehustamon, jotta voimme hyödyntää sadon ja ehkä palvella myös naapureita."
Mehut ovat myynnissä ympäri Suomea, muun muassa K-ryhmän kaupoissa ja valikoiduissa ravintoloissa.
"Ravintolamyynti on vielä pieni osa, mutta sitä haluamme kehittää", hän sanoo.
Kahvila ja majatalo tuovat elämää kylään
Kesäisin tila herää eloon myös kahvilan ansiosta.
"Kun sää on hyvä, kahvila täyttyy ihmisistä. Meillä on istumapaikkoja sekä sisällä että ulkona, ja tunnelma on ihana."
Viereisessä rakennuksessa toimii myös pieni majoitustila, joka on vuokrattavissa tarpeen mukaan, myös talvisin.
Nandelstadh korostaa, että tilan elävänä pitäminen on heille tärkeää.
"Tällaiset paikat vaativat ihmisiä ympärilleen. Se ei ole meiltä pois, että täällä käy vierailijoita, päinvastoin. Elämä tuo energiaa myös meille."
Mehuksi ja mullaksi – omenan koko matka hyödynnetään
Nandelstadhin tilalla puristetaan omenoita mehuksi. Omenamehu pastöroidaan eli kuumennetaan, jolloin se säilyy huoneenlämmössä jopa puolitoista vuotta. Mehuun ei lisätä mitään, vaan pullossa on pelkkää omenaa. Yhdestä kilosta omenoita saadaan noin 6 desilitraa mehua, ja loput menevät hyötykäyttöön.
"Meillä on paikallinen multatehdas, joka hakee puristuksesta jäävän mäskin ja tekee siitä multaa. Ehkä se on joskus edessäsi Tokmannin säkissä", Nandelstadh sanoo.
Mehun valmistus ei rajoitu pelkkään puristamiseen. Se on paljon muutakin: pullotus, etiketöinti, pakkaus, logistiikka ja erityisesti hygienia ovat tärkeä osa koko prosessia. Osa tuotannosta tapahtuu Vammalan keskustassa, jossa toimii tilan toinen linjasto ja siellä on myös palkattua henkilökuntaa. Nandelstadhit ovat mukana prosessin kaikissa vaiheissa, mutta nykyään heidän roolinsa painottuu yhä enemmän myyntiin ja kehittämiseen.
Tyrvään Pappila - historiallinen kivirakennus Sastamalassa
Tyrvään Pappila valmistui vuonna 1922 vanhan, tulipalossa tuhoutuneen pappilan tilalle. Se toimi aiemmin kirkkoherran asuntona ja seurakunnan tilana, mutta on nykyisin entisöity tunnelmalliseksi tapahtuma- ja kulttuuritaloksi.
Pappilassa toimii ravintola ja siellä järjestetään myös taidenäyttelyitä, konsertteja ja yksityistilaisuuksia. Sen puutarha on avoinna yleisölle ympäri vuoden, ja alueella on myös veistospuisto. Tyrvään Pappila yhdistää historian, taiteen ja hyvän ruoan elämykselliseksi kokonaisuudeksi.
Tyrvään Pappila on tunnettu elegantista, mutta rennosta tunnelmastaan, jossa paikalliset raaka-aineet ovat ruokalistojen ytimessä.
Junttilan tila - siemenestä se kaikki lähtee
Junttilan tila edustaa nykyaikaista ja monipuolista maataloutta. Se sijaitsee Sastamalassa ja on keskittynyt siementuotantoon. Tilan päätuotantosuunta on sertifioitu siementuotanto, jota tehdään yhteistyössä yli 50 sopimustilan kanssa. Valikoima on laaja: hernettä, härkäpapua, apilaa, nurmikasveja ja kaikki viljalajit syys- ja kevätmuotoisina.
”Meillä viljellään laajaa kirjoa kasveja ja lisäksi pakkaamme myös muiden tilojen siemeniä. Olemme pieni, mutta innokas toimija. Kokeilemme mielellämme uusia lajikkeita ja menetelmiä”, isäntä Teemu Junttila kertoo.
Tilan pelloilla on tänä vuonna useita koeruutuja, joissa testataan sekä uusia lajikkeita että erilaisia siemenkäsittelyjä. Osa lajikkeista ei ole vielä markkinoilla lainkaan. Vaikka osa kokeiluista epäonnistuu tai tuottaa heikosti, se on osa prosessia.
”Koeruutujen kautta pystymme arvioimaan, mitkä lajikkeet kestävät talvea, kuivuutta tai muita ääriolosuhteita parhaiten. On tärkeää nähdä konkreettisesti, miten erilaiset kasvit käyttäytyvät jo kasvukauden aikana.”
Junttilan mukaan nykymaataloudessa korostuvat tekninen osaaminen, erikoistuminen ja paikallinen yhteistyö. Tila sijaitsee logistisesti hyvin yhteyksien varrella ja palvelee laajasti myös muita tuottajia. Tilalla tuotetaan siementä erityisesti syysviljoista, kuten syysvehnästä ja -ohrasta, mutta mukana on myös kevätviljoja ja palkokasveja.
”Olemme viime vuosina pyrkineet profiloitumaan entistä vahvemmin juuri siemenviljan ja uusien viljelymuotojen osaajiksi”, Junttila sanoo.
Hän itse on 29-vuotias ja ollut täysipainoisesti mukana tilan toiminnassa jo vuosikymmenen. Koulutukseltaan hän on agronomi, ja opinnot Viikissä ovat tuoneet vahvan pohjan kehittämistyöhön. Työtä ohjaa kiinnostus uuden oppimiseen ja kotimaisen ruokaketjun vahvistamiseen.
”Tässä työssä yhdistyvät luonto, kasvit, teknologia ja käytännön tekeminen. Se on tosi motivoivaa.”
Sveitsiläismestarin juustounelma kukoistaa Sastamalassa
Sveitsiläislähtöisen Peter Dörigin perustama Herkkujuustola Sastamalan Häijäässä on tarina intohimosta, juustosta ja rohkeasta elämänmuutoksesta. Dörig saapui Suomeen 1990-luvulla. Hän rakastui, jäi ja loi yhdessä vaimonsa Jennin kanssa Herkkujuustolan, joka tunnetaan tinkimättömästä käsityöstä ja laadukkaista, paikallisesta maidosta valmistetuista juustoista.
” Suomeen tullessa kaipasin oikeaa juustoa. Kaupoissa kaikki oli muoviin pakattua ja mautonta. Päätin tehdä itse sellaista, jonka maussa on tunnetta ja tarinaa”, Dörig kertoo.
Juustot valmistetaan käsityönä ja kypsyvät jopa kaksi vuotta. Esimerkiksi Vilho-juusto on ollut Finnairin lennoilla tarjolla ja saanut huomiota myös ulkomailla. Herkkujuustola on ensimmäinen suomalainen pienjuustola, jonka tuotteita on päässyt myyntiin New Yorkin ruokakauppaketjuun.
Kiertotalous on tärkeä osa juustolan toimintaa.
”Meillä mikään ei mene hukkaan. Herasta tehdään muun muassa joulumakeisia”, Dörig sanoo.
Viimeisin tulokas on visuaalisesti näyttävä marmorijuusto, joka on kehitetty herättämään mielenkiintoa ruokakaupan hyllyillä.
”Suomalaiset ovat uteliaita ja rohkeita kokeilemaan uutta, kun maku yllättää positiivisesti”, Dörig kiittelee.
Herkkujuustola toimii myös ravintolana ja tapahtumapaikkana.

Kaija Stormbom
viestinnän asiantuntija
maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka
+358 20 413 2385
+358 40 848 9559

Heidi Siivonen
ruokamarkkina-asiantuntija
kuluttajatyö
+358 20 413 2925
+358 40 568 8802
aiheet: vuoden kokki, vuoden tarjoilija, mtk mobiili