Takaisin Lausunto luonnoksesta MMM:n asetuksiksi koskien hallin, itämeren norpan, saukon ja euroopanmajavan metsästystä metsästysvuonna 2016-2017

Lausunto

Lausunto luonnoksesta MMM:n asetuksiksi koskien hallin, itämeren norpan, saukon ja euroopanmajavan metsästystä metsästysvuonna 2016-2017

08.07.2016

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta esittää lausunto em. asetusluonnoksia koskien ja lausuu seuraavaa:

1.    Asetusluonnos hallin metsästyksestä alueellisen kiintiön nojalla 2016-17

Itämeren alueen hallikannan arvioidaan olevan noin 40 000- 54 000 yksilöä. Kanta on yli kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana ja kannan kasvu jatkuu edelleen nopeana.

Metsästykseen liittyvää lupakäytäntöä helpotettiin vuonna 2014 siten, että hallin metsästykseen ei tarvita Suomen riistakeskuksen myöntämä pyyntilupaa, vaan metsästys tapahtuu metsästysaikana alueellisiin kiintiöihin perustuen. Kiintiön täyttymistä seurataan ilmoitusmenettelyn kautta.

Hylje on lajina vaikeasti metsästettävä ja metsästys vaatii erityisosaamista ja -kalustoa. Haasteellisuutta lisää se, että hylkeenmetsästys on usein kuluiltaan kallista eikä hyljetuotteita saa kauppakiellon vuoksi myydä. Metsästysvuonna 2015-16 alueelliseen kiintiöön perustuvassa metsästyksessä suurimmasta sallitusta 1050 yksilön kiintiöstä on saatu saaliiksi (21.6 tilanne) vain 179 hallia eli 17 %. 

Hylkeet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja kalastajien ja kalankasvattajien elinkeinotoiminnalle. Esimerkiksi kalanviljelylle aiheutuneet vahingot vuonna 2014 olivat yli 1,385 milj. euroa. Näiden vahinkojen määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. Vahinkomäärien kasvu jatkui myös viime vuonna. Suorien saalis- ja pyydysvahinkojen lisäksi hylkeet ovat paikallisesti tehneet perinteisen verkkokalastuksen kannattamattomaksi ja ammattikalastajat ovat joutuneet investoimaan kalliisiin hylkeen kestäviin pyydysmalleihin. Kalastuselinkeinojen kannattavuus on heikentynyt hylkeistä aiheutuvien haittojen vuoksi merkittävästi.

Asetusluonnoksessa esitetään yhteensä enintään 1050 hallin metsästyskiintiötä kaikkien mereen rajoittuvien maakuntien alueella. Määrä on sama kuin edellisvuonna. 

MTK kannattaa esitettyä metsästyskiintiötä. Lisäksi tarvitaan kuitenkin uusia kannustimia ja lisätoimenpiteitä, joilla edistetään hallin metsästystä ja saaliskiintiöiden täyttymistä. Hallikantojen kasvu on välttämätöntä saada pysähtymään.     

2.    Asetusluonnos pyyntiluvalla sallittavasta Itämeren norpan metsästyksestä metsästysvuonna 2016-17

Itämeren norpan kanta Perämerellä on vahvistunut tasaisesti 1980-luvun lopulta alkaen. Itämeren norppia arvioidaan olevan nyt yli 20 000 yksilöä. Tuoreimmat lentolaskentatulokset osoittavat, että aiemmat kanta-arviot ovat olleet aliarvioita ja kokonaiskannan ylärajaa ei tiedetä.

Hylkeet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja kalastajien ja kalankasvattajien elinkeinotoiminnalle. Suorien saalis- ja pyydysvahinkojen lisäksi hylkeet ovat paikallisesti tehneet perinteisen verkkokalastuksen kannattamattomaksi ja ammattikalastajat ovat joutuneet investoimaan kalliisiin hylkeen kestäviin pyydysmalleihin. Kalastuselinkeinojen kannattavuus on heikentynyt hylkeistä aiheutuvien haittojen vuoksi merkittävästi.

Kalataloudelle haittaa aiheuttavien Itämeren norppien metsästys on tehostunut viime aikoina merkittävästi. Kuluvalla metsästyskaudella Perämeren-Merenkurkun alueelle kohdistetusta 100 pyydysluvan kiintiöstä oli 10.6. mennessä käytetty jo 95 %.

Asetusluonnoksen mukaan pyyntilupien perusteella metsästettyjen Itämeren norppien määrä saa olla enintään 200 yksilöä.

Esitys merkitsee määrän kaksinkertaistamista edellisvuoteen verrattuna. On kuitenkin huomattava, että lupien määrä on edelleen alle 1 % arvioidusta norppakannasta. 
MTK kannattaa tehtyä esitystä.  

3.    Asetusluonnos poikkeusluvalla sallittavasta saukon metsästyksestä metsästysvuonna 2016-17

Saukko kuuluu luontodirektiivin liitteen IV ns. tiukasti suojeltuihin lajeihin. Suomi on rauhoittanut metsästyslain perusteella saukon ympäri vuoden. Suomen saukkokanta on kuluneiden 25 vuoden aikana kaksinkertaistunut.

Saukot voivat aiheuttaa paikallisesti merkittäviä taloudellisia menetyksiä mm. kalan- ja ravunkasvattamoille. Muutamien vahinkoa aiheuttavien yksilöiden poistamisella voidaan vaikuttaa ratkaisevasti vahinkomääriin.  

Suurin sallittu saalismäärä on ollut 55 yksilöä jo useiden vuosien ajan. Määrä on riittänyt ongelmatilanteiden hoitamiseen. Metsästysvuonna 2015/16 poikkeuslupien perusteella on saatu 
saaliiksi 13 yksilöä (tilanne 23.6.).

Asetusluonnoksessa esitetään, että metsästyslakiin perustuvan poikkeusluvan perusteella saaliiksi saatujen saukkojen määrä saa olla enintään 55 yksilöä.  

MTK kannattaa suurimman sallitun saalismäärän pitämistä ennallaan esityksen mukaisesti.

4.    Asetusluonnos pyyntiluvalla sallittavasta euroopanmajavan metsästyksestä metsästysvuonna 2016-17

Euroopanmajavien kanta on tihein Satakunnan länsiosissa. Vuonna 2014 laaditussa arviossa Satakunnan majavakannaksi on arvioitu 2100-2800 yksilöä ja koko Suomen euroopanmajavien kannaksi 2200-2900. Kanta on hienoisessa kasvussa. 

Majavat aiheuttavat merkittäviä maa- ja metsätalouden vahinkoja. Vuonna 2013 euroopanmajavat patosivat vettä yli 900 hehtaarin alueelle ja tuhoja aiheutui yli 700 ha. Tuhoalueiden pinta-ala on kasvussa.  

Europanmajavan pyyntilupia on myönnetty viime vuosina keskimäärin 270 ja saalismäärä on ollut noin 190 yksilöä. Metsästyspaineessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Asetusluonnoksen mukaan pyyntilupa-alue säilyisi nykyisellään käsittäen Satakunnan maakunnan, Pirkanmaan maakunnasta Kihniön, Parkanon, Ikaalisten, Hämeenkyrön ja Sastamalan kunnat Etelä-Pohjanmaalta Kauhajoen, Isojoen, Karijoen kunnat sekä Pohjanmaan maakunnasta Kristiinankaupungin alueet.

Asetusluonnoksessa sallittaisiin euroopanmajavan pyyntilupien myöntäminen siten, että saaliiksi saatujen eläinten lukumäärä on enintään 275 yksilöä.  Esitetty pyyntilupamäärä on sama kuin viime vuonna.

MTK on huolestunut euroopanmajavan aiheuttamien tuhoalueiden kasvusuunnasta. Tämä tulisi huomioida lisäämällä nykyisestään saaliiksi saatavien yksilöiden enimmäismäärää.

MTK pitää erittäin tärkeää, että metsästyslain 41 §:n mukainen poikkeuslupien myöntömahdollisuus säilyy myös jatkossa kaikkia euroopanmajavan esiintymisalueita koskien.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi                    
Toiminnanjohtaja

Timo Leskinen
kenttäjohtaja