Lausunto

Lausunto Ramsar-kosteikkotoimintaohjelmasta

14.04.2016

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittää pyydettynä lausuntona Ramsar-kosteikkotoimintaohjelmasta seuraavaa.
Toimintaohjelmassa todetaan, että kosteisiin elinympäristöihin liittyvä kestävä ja innovatiivinen elinkeino-toiminta on Suomessa vasta käynnistymisvaiheessa. MTK muistuttaa, että näitä ympäristöjä on kuitenkin hyödynnetty perinteisemmässä elinkeinotoiminnassa jo pitkään ja hyödyntämisen tulee olla jatkossakin mahdollista. MTK näkee hyvänä, että ohjelmassa tarkastellaan elinympäristöjä myös elinkeinonäkökul-masta eikä vain suojelunäkökulmasta. Valitettavasti elinkeinonäkökulma jää kuitenkin vähemmälle huo-miolle. Elinkeinot huomioiva lähestymistapa tulee muistaa ohjelmaa konkreettisesti toteutettaessa ja antaa elinkeinoille mahdollisuudet toimia kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ilman liiallisia rajoitteita.

Kosteikkotyössä on useita toimijoita, noiden roolit vaihtelevat. MTK:n osalta mainitaan “…MTK osallistuu mm. maaseudun kehittämisohjelman valmisteluun. Ohjelman osana tuetaan myös kosteikkojen raken-tamista ja niiden hoitoa. MTK välittää erityisesti maatalouskosteikkoihin liittyvää tietoa viljelijöille.” Pyy-dämme muuttamaan viimeisen lauseen muotoon: “MTK välittää maa- ja metsätalouden harjoittajille tietoa maatalouskosteikoista sekä sidosryhmien kanssa yhteisten monitavoitteisten kosteikkojen perusta-mismahdollisuuksista.” 

Sivulla 12 mainitaan ”Karjamäärän vähenemisen myötä vesirannan laiduntaminen ja niittäminen on lähes tyystin loppunut.” MTK ehdottaa, että tekstiin lisätään seuraavat lauseet: ”Rantalaiduntamista on viime vuosina kuitenkin pyritty edistämään mm. erilaisten hankkeiden ja ympäristötuen toimenpiteiden avulla. Toisaalta kiristyneet ympäristövaatimukset ja ranta-asukkaiden vastustus ovat vähentäneet viljelijöiden kiinnostusta ja mahdollisuuksia rantalaidunnukseen.”

Ohjelmassa todetaan, että ojitettujen soiden metsillä on suuri merkitys puuhuollolle ja taloudelle. Lisäksi todetaan, että soiden luonnontilaa uhkaavat mm. kunnostusojitusten etävaikutukset, turpeenotto, maan-muokkaukset, ojittamattomien puustoisten soiden hakkuut ja soiden pellonraivaus. MTK muistuttaa, että esimerkiksi pellon raivausta tehdään monella tilalla laajenevien kotieläintilojen lannanlevitysalatarpeen täyttämiseksi. Tämä puolestaan johtuu kiristyneistä lannanlevitysmääräyksistä, joilla pyritään vähentämään haitallisten ympäristövaikutusten riskiä. Näin viljelijä on vastakkaisten ympäristön- ja luonnonsuojelun tavoitteiden keskellä.

Suomi pyrkii kehittämään biotaloutta, jossa tärkeässä osassa on metsäbiomassan hyödyntäminen eri tarkoituksiin. MTK muistuttaa, että biotaloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tulee taloudelli-sesti järkevän metsätalouden harjoittaminen olla jatkossakin mahdollista myös kosteammissa kasvuym-päristöissä. Turvetuotanto on vaikeuksissa, koska uusia ympäristölupia on vaikea saada. Turvetuotannon tulisi jatkossakin olla mahdollista luonnontilaltaan muuttuneilla soilla ja turvemailla YSL:n edellytysten niin salliessa. Luonnontilaisten soiden käyttöä rajoitetaan tehokkaasti erilaisin normein, joten luonnontilaiset suoluontotyypit eivät ole enää uhattuna. Lisäksi muistutamme, että soidensuojelutyöryhmän loppuraportin mukaista soidensuojelua tulee toteuttaa vapaaehtoisin keinoin. 

Toimintaohjelmassa kuvataan myös kosteikkolinnuston tilaa ja hoitotoimenpiteitä. Monipuolinen linnusto on arvokas asia, mutta hoidossa on otettava huomioon myös haittavaikutukset. Linnuston hoidossa on muistettava, että populaatiot eivät saa kasvaa liian suuriksi, jolloin linnuille ei riitä ravintoa luontaisilla ruokailupaikoilla vaan ne siirtyvät viljelyksille. Viime vuosina mm. joutsenet, kurjet, valkoposkihanhet ja lokit ovat aiheuttaneet merkittäviä taloudellisia tappioita viljelijöille syömällä ja likaamalla kasvustoja. Ny-kyisellään korvaukset tappioista ovat usein mitättömiä todellisiin kustannuksiin verrattuna.

Ohjelman mukaan maa- ja metsätalousalueiden kosteikkojen perustamista, kunnostamista ja hoitoa sekä kestävää käyttöä ohjaa osaltaan MMM:n riistataloudellinen kosteikkostrategia. Tekstiin on syytä lisätä, että myös maaseudun kehittämisohjelmaan liittyvien ympäristökorvauksen ja ei-tuotannollisten investointien korvauksen ehdot ohjaavat maatalouden kosteikkojen rakentamista ja hoitoa. 

Ohjelmassa kerrotaan myös turvemaiden kuivatuksen CO2-päästöistä ja todetaan, että niitä voidaan vä-hentää turvemaita ennallistamalla. Tässä yhteydessä on syytä mainita lisäksi, että turvepeltojen CO2-päästöjä voidaan hillitä myös sopivin viljelykasvivalinnoin ja viljelyteknisin menetelmin. Ennallistamisen rinnalla on aina nähtävä myös vaihtoehtoiset toimintamallit.

Yhtenä tavoitetilana mainitaan ”Kosteikkotieto on avointa ja kaikkien käytettävissä”. MTK muistuttaa, että yksityiseen tahoon liittyvän julkisen tiedon jakamisessa on noudatettava tarkasti henkilötietojen suojaan liittyvää lainsäädäntöä. Tarkat maastotiedot yhdistettynä kiinteistöihin ja niiden omistustietoihin muuttavat tiedot henkilötiedoiksi.

Kosteikkosuunnitteluun liittyväksi toimenpiteeksi on kirjattu: ”Laajennetaan rantojen kosteikkoluonnon ennallistamista ja hoitoa käsittelevä ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu valtakunnalliseksi siten, että keskeisimmät ranta-aluekokonaisuudet suunnitellaan ja toteutetaan niissä ensisijaisimmiksi määritetyt kunnostuskohteiden toimenpiteet sekä varmistetaan riittävät resurssit suunnitteluun, kunnostukseen ja jatkuvaan hoitoon.” MTK muistuttaa, että ennallistamisen sijaan on aina ensisijaisesti mietittävä muita kosteikkoelinympäristöjä turvaavia toimenpiteitä, joissa on otettu huomioon myös maanomistajien ja elinkeinojen näkemykset ja tarpeet. Jos ennallistamiseen päädytään, on sen tapahduttava vapaaehtoi-suuden pohjalta ja maanomistajille on varattava riittävät korvaukset sekä ennallistamisesta aiheutuviin kuluihin että siitä aiheutuviin tulonmenetyksiin. MTK ei näe tarpeelliseksi laajentaa ranta-alueiden moni-käyttösuunnittelua. Sitä ei tule kohdistaa yksityisen maille eikä sillä saa olla oikeusvaikutuksia maan-omistajille. 

Ohjelman lopussa on taulukko toimintaohjelman vaikutuksista ihmiseen, ympäristöön ja talouteen. Erityi-sesti talousosuus on vaikeasti ymmärrettävä. Ohjelmalla on arvioitu olevan myönteinen vaikutus luonnon varojen hyödyntämiseen (maatalous, metsätalous, kalastus) sekä energia ja turvetuotannon hyväksyttä-vyyden paranemiseen. Ohjelmassa on osittain huomioitu elinkeinot, mutta toisaalta esimerkiksi ennallis-taminen nousee selvästi esiin. Ennallistaminen ja käytön rajoitukset vähentävät luonnonvarojen käyttö-mahdollisuuksia, millä on suoraan negatiivinen vaikutus yrittäjien talouteen. Jos vaikutusarvioinnissa on otettu laajemmin eri tekijöitä huomioon (mm. ilmastonmuutos), niin taloudellisen vaikuttavuuden arviointi on hyvin haasteellista taustatiedon epävarmuudesta johtuen. MTK esittää, että ohjelmaan kuvattaisiin hieman yksityiskohtaisemmin, miten eri vaikuttavuuksiin on päädytty, mikä on käytetty aikaskaala ja mitä taustaoletuksia on ollut käytössä.

Lopuksi MTK haluaa korostaa kosteikkoalueiden viljelijöiden ja muiden maanomistajien merkitystä. Kos-teikkoihin liittyvässä toiminnassa tulee ottaa huomioon myös maanomistajien näkökulmat ja etsiä ratkai-suja, joissa elinkeinojen taloudellisti kannattava harjoittaminen ja kosteikkojen ylläpitoon liittyvät toimin-tamallit voidaan yhdistää. Toimintaohjelmassa tulisi tuoda näkyvämmin esiin kaikki se työ, jota olemme jo tehneet kosteikkojen hyväksi, uusi ohjelma ei lähde ”nollasta”.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi            
toiminnanjohtaja

Airi Kulmala
asiantuntija