Toimintopainikkeet

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi metsästysasetuksen muuttamisesta


4.4.2018

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa:

Asetusesitys koskee saalisilmoitusvelvollisuutta, hirvieläimen pyyntilupahakemusta ja mahdollisuutta sen alueellisessa kohdentumisessa, ilma-aseen käyttöä, metsästyksenjohtajan tehtäviä sekä hirven, oravan, näädän, kärpän, itämeren norpan, hallin, metson, teeren, pyyn, Kanadan ja merihanhen rauhoitus/metsästysaikoja.

7 § Hirvieläimen pyyntilupaan otettavat määräykset

Esityksen mukaan Suomen riistakeskukselle annetaan mahdollisuus määrätä pyyntilupien alueellisesta kohdentamisesta pyyntilupa-alueen sisällä.

MTK kannatta esitystä, koska se antaa riistakeskukselle mahdollisuuden varmistaa lupien kohdentumista tiheimpien hirvikantojen alueille. Lupien kohdentamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi hirvivahinkojen hallintaan.

20 § Ilma-aseen käyttäminen

Asetusesityksen mukaan ilma-asetta voitaisiin käyttää rakennuksen sisällä myös variksen, harakan, kesykyyhkyn, oravan, näädän, kärpän ja minkin tappamiseen.

MTK kannattaa esitystä. Muutos tekee joutavammaksi akuuttien tilanteiden hoitamisen. Tuotantotiloihin päässeet eläimet tai linnut aiheuttavat merkittävän hygieniariskitilanteen, joka tulee saada ratkaistuksi mahdollisimman nopeasti. Muutos vähentää myös turhaa poikkeuslupabyrokratiaa, mikä on eduksi sekä viranomaisille, että toimijoille.

24 § Yleiset rauhoitusajat

Esityksen mukaan hirven metsästyksen kiimarahoitusaikaa Pohjois-Suomessa täsmennettäisiin siten, että kiimarauhoitus alkaisi 21.9 ja kestäisi lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään. Lisäksi aikaistettu metsästysaika laajennettaisiin koskemaan myös Kuusamon ja Taivalkosken kuntia.

MTK kannattaa esitettyä metsästysajan pidentämistä ja alueen laajentamista. Tämä pidentää nykyisestä lumettoman ajan metsästysaikaa. Esitys kohdentuu kuitenkin liian suppealle alueelle.

Paksu lumikerros ja päivän lyhyys vaikeuttavat merkittävästi hirven metsästystä Pohjois- ja Itä-Suomessa. Metsästysaikoja säädettäessä kannansäätelyn mahdollisuudet tulee varmistaa myös silloin kun lumipeite tulee keskimääräistä aikaisemmin. Viime syksynä lumettoman kauden metsästysaikaa lyhennettiin kahdella viikolla. Tämän seurauksena pohjoisimman Suomen hirvenmetsästys käytännössä päättyi kesken metsästysajan ja saalismäärä jäi kannansäätelyn kannalta liian alhaiseksi. Välitön taimikkotuhojen kasvu on väistämätöntä. MTK esittää, että lumettoman ajan metsästysaikaa pidennetään nykyisestä Kainuun, Oulun ja Lapin riistakeskusalueilla. Esitämme, että em. alueilla varsinainen hirven metsästysaika säädetään alkamaan lokakuun ensimmäisestä lauantaista ja päättymään koko Suomessa joulukuun viimeisenä päivänä. Tutkimusten mukaan hirven kiima-aika on jo varsin pitkälle päättynyt lokakuun alussa.

Lisäksi MTK on erittäin huolestunut hirvien aiheuttamien taimikkotuhojen laajuudesta. Valtakunnan 11. inventoinnin mukaan hirvet aiheuttivat laatua alentavia tuhoja maakunnasta riippuen 8-23 prosentissa männyn taimikoista. Kysymys on kokonaisuutena hirvien aiheuttamista vahingoista yli miljoonalla hehtaarilla. Yleinen kannansäätely on vahinkojen vähentämisessä tärkeintä, mutta keinovalikoimaan tarvitaan myös uusia keinoja. Pelloilla tapahtuvia tuhoja estetään syyskuusta alkavalla peltohirvien kyttäysmetsästyksellä. Taimikkotuhot ovat huomattavasti peltovahinkoja suurempia. Vastaava järjestely on tarpeen myös taimikkotuhojen vähentämiseksi. MTK esittää edellä esitetyn lisäksi vähintään kahden viikon mittaista metsästysaikaa tammikuun alusta alkaen. Varsinaisen metsästysajan aikana hirvitalousalueella käyttämättä jääneet luvat voitaisiin käyttää ja kohdentaa tähän tarkoitukseen ilman uutta lupabyrokratiaa. Ruotsissa hirvenmetsästysaika jatkuu tammikuun loppuun saakka.

Esityksen mukaan valkohäntäpeuran metsästysaika pidettäisiin ennallaan eli sen rauhoitusaika olisi helmikuun 1. päivästä syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään. Lisäksi vahtimalla tapahtuva metsästys olisi sallittua syyskuun 1. päivästä syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään.

Valkohäntäpeuran kannansäätely on kriisissä erityisesti Lounais-Suomessa. Vaikka metsästysseurat ovat lisänneet metsästyksen määrää, kannan voimistuminen jatkuu edelleen. Liikenne- ja peltovahinkojen määrä on monin paikoin sietämättömällä tasolla. Nyt on selvää, että metsästyspaineen lisäämiseen tarvitaan uusia keinoja. MTK esittää, että valkohäntäpeuran metsästysaikaa jatketaan helmikuun puoliväliin saakka. Lisäksi kaatolupajärjestelmää tulee muuttaa siten, että tiheimmän kannan alueella metsästyksen määrää ja tehoa saadaan lisättyä merkittävästi. Myös valon käytön mahdollisuudet tulee selvittää.

Asetusesityksen mukaan kanadan ja merihanhen metsästys sallittaisiin pelloilta jo 10.8. alkaen.

MTK kannattaa esitystä. Uusi metsästysaika mahdollistaa nykyistä paremmin peltovahinkojen ennaltaehkäisyä ja vähentää myös osaltaan lupabyrokratiaa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Juha Hakkarainen
metsäjohtaja  

Timo Leskinen
kenttäjohtaja

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää