Toimintopainikkeet

Luonnos ympäristöhallinnon oppaaksi "pohjavesialueet - opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan"

27.8.2018

Ympäristöministeriö

Yleistä

Lausuttavana oleva opas on laadittu tukemaan pohjavesialueiden määrittämiseen ja luokitukseen sekä suojelusuunnitelmien laadintaan liittyvän lainsäädännön toimeenpanoa sekä toimeenpanon yhdenmukaisuutta. MTK pitää opasta tarpeellisena. Se tarjoaa hyvää perustietoa pohjavesiin liittyvistä kysymyksistä myös alueella toimiville. 

Yleistä Suomen pohjavesistä 

Kappaleessa todetaan: ”Monet ihmistoiminnot – kuten esimerkiksi vaarallisia kemikaaleja käyttävät tehtaat ja laitokset sekä niiden varastot, teiden suolaus, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö maa- ja metsätaloudessa, hiekan- ja soranotto oheistoimintoineen – voivat vaarantaa pohjaveden laadun tai vaikuttaa siihen heikentävästi.” Torjunta-aineita käytetään myös muualla kuin maa- ja metsätaloudessa, mm. erilaisilla piha-alueilla. Jotta ei synny väärinkäsityksiä, on lause syytä muuttaa muotoon ”… suolaus, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö, hiekan- ja soranotto …” 

Ko. kappale päättyy: ”Lisäksi pohjavesialueiden rajoilla on keskeinen merkitys pohjavesien suojelun kannalta, koska juuri nämä alueet ovat hydrogeologisten ominaisuuksiensa vuoksi kaikkein herkimpiä pohjaveden pilaantumiselle.” Jos suinkin mahdollista, olisi hyvä kuvata muutamalla lauseella, miksi nämä alueet ovat herkimpiä pilaantumiselle. 

Pohjavesialueiden rajaukset 

Sivulla 26 kerrotaan: ”Näissä kerrostumissa vedenläpäisevyys (K-arvo) on pienempi kuin 8 -10 m/s ja raekoko/maa-ainesrakeiden läpimitta D50 menetelmällä on keskimäärin pienempi kuin 0,002 mm.” Esitetyn K-arvon lienee tarkoitus olla 10-8. Myös sivulla 29 on K-arvossa virhe. 

Kappaleen loppupuolella todetaan, että kartta-aineiston tarkkuudesta johtuen pohjavesialueen rajan sijainnissa on aina jonkin verran epätarkkuutta ja että kartalle piirretty 2 mm paksuinen raja vastaa maastossa noin 40 m leveää aluetta. Käytännössä rajoja tulkitaan joskus hyvinkin pikkutarkasti ja niillä voi olla oleellinen merkitys mm. alueen toimintojen sijoittumiselle. MTK korostaa, että rajausten ja karttamerkintöjen tarkkuutta on säännöllisesti lisättävä.  

Oppaassa todetaan myös: ”Pohjavesialueen tietoihin voidaan tuoda mukaan liitetiedostona esimerkiksi tutkimusraportit.” MTK katsoo, että tietoihin on syytä aina liittää kaikki tutkimustulokset, jotta ne ovat myös jatkossa helposti hyödynnettävissä.  

Pohjavesialueiden luokat 

Kappaleen lopussa olevassa taulukossa todetaan, että pohjavesialueen tietoihin voidaan liittää liitetiedostona ekosysteemikohteiden maastohavainnointilomakkeet sekä muuta luokitukseen perusteena olevaa tietoa. MTK näkee tärkeänä, että tietoihin liitetään kaikki luokituksessa käytetty tieto, jotta asiaa on helpompi tarkastella tarvittaessa myös myöhemmin.  

Yleisistä menettelyistä 

Kappaleen taulukossa todetaan: ”12. Hyvä käytäntö on, että ELY-keskus ja kunta/kunnat tiedottaisivat tarpeen mukaan vielä erikseen rajaus- tai luokitusmuutoksista sen jälkeen, kun ne on merkitty tietojärjestelmään”. Lisäksi kirjoitetaan: ” Hyvänä käytäntönä voidaan pitää, että ELY-keskukset ylläpitäisivät internetsivuillaan ajan tasalla olevia pohjavesialuekarttoja sekä tiedottaisivat siellä pohjavesialueiden rajauksissa tai luokituksessa tapahtuneista muutoksista. Pohjavesialueiden rajaukseen tehdyt muutokset päivittyvät kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) ympäristöhallinnon pohjavesipaikkatietokantaan ja ovat sen jälkeen nähtävissä myös ympäristöhallinnon ympäristötiedon internet-palvelimella”. Tiedottamisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Maanomistajat ja muut pohjavesialueilla toimivat voivat ottaa pohjavesiin liittyvät kysymykset huomioon vain, jos he tietävät pohjavesialueista ja niiden muutoksista. MTK vaatii, että alueen toimijoille ja maanomistajille tiedotetaan aina myös suoraan muutoksista.  

Maanviljelijöille pohjavesialueet konkretisoitunevat useimmiten Vipu-palvelun karttojen kautta. Eri hallinnonalojen tulee yhteisesti varmistaa, että nämä kartat ovat yhtenevät ympäristöhallinnon palvelimella olevien karttojen kanssa, jotta ei synny epätietoisuutta siitä, minkä kartan mukaan toimintatavat valitaan. 

Tiedottaminen vesienhoitosuunnitelman valmistelusta erillisenä menettelynä 

Pohjavesialueita on käyty läpi eri puolilla maata. ELY:t ja kunnat ovat kuuluttaneet valmisteluasiakirjojen nähtävillä olosta internetsivuillaan. Taulukossa 4 annetaan ohjeeksi myös, että tarvittaessa kunta/kunnat voivat tiedottaa erikseen myös mm. kiinteistönomistajille ja toiminnanharjoittajille. Näin ei ole tapahtunut ainakaan laajasti. MTK katsoo, että pohjavesialueella toimiville tulee aina tiedottaa myös erikseen, että asiakirjat ovat nähtävillä ja niihin voi jättää palautetta. 

Vastuutaho ja muut osallistujat 

Oppaan toinen osa käsittelee suojelusuunnitelmia. Sivulla 59 todetaan: ”Suojelusuunnitelman laatimiseksi on hyvä nimetä ohjausryhmä. Ohjausryhmä voi koostua kunnan eri viranomaisten edustajista (mm. ympäristö-, terveydensuojelu-, vedenhankinta- ja kaavoitusviranomaiset) sekä pelastuslaitoksen, vesihuoltolaitoksen ja ELY-keskuksen edustajista. Ohjausryhmään voi kuulua myös suunnitelma-alueen toiminnanharjoittajia tai muita sidosryhmiä.” MTK esittää, että viimeinen lause muutetaan muotoon: ”Ohjausryhmään on tarpeen aina kutsua myös suunnitelma-alueen toiminnanharjoittajia tai muita sidosryhmiä.” On erittäin tärkeää, että alueella toimivien kanssa käydään koko suojelusuunnitelman laatimisen ajan vuoropuhelua. Lisäksi seurantaryhmässä on syytä olla heidän edustuksensa. Kun suojelusuunnitelma on valmis, niin siitä on tiedotettava hyvin kaikille osapuolille. 

Samoin tulee toimia muussakin (mm. vedenottamoiden suoja-alueet) valmistelussa. Hyvä keskusteluyhteys alueen toimijoiden kanssa prosessien alusta aina toimeenpanoon asti tuottaa varmasti parhaan lopputuloksen.    

Suojelusuunnitelman huomioiminen maankäytön suunnittelussa 

Kaavoitusta tehdään pitkälle ajanjaksolle ja sen muuttaminen joustavasti, nopeasti ja vähin kustannuksin on vaikeaa. MTK korostaa, että malli, jossa kaavoihin merkitään pohjavesialueet ja niitä koskevat määräykset, ei ole kestävä, sillä merkintöjen oikeusvaikutus ja korvauskysymykset jäävät maanomistajan näkökannalta epäselviksi. Mikäli oppaassa esitetään, että pohjavesialueille voidaan esittää kaavamääräyksiä, tulee oppaassa myös avata laajemmin sitä, milloin määräys voi olla maanomistajalle kohtuuton, miten kohtuuttomuutta mitataan sekä sitä, missä tilanteissa kunnan tai ELY-keskuksen korvausvelvollisuus tulee arvioitavaksi siitä syystä, että maanomistaja ei voi käyttää aluettaan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla hyväkseen kaavasta johtuvasta syystä. Kaavoittajan ja maanomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien näkökannalta oppaassa tulee todeta, että kaavoihin voidaan sisällyttää vain pohjavesialueiden rajaukset. Rajoitteet tulevat aina muun lainsäädännön kautta.  

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi
toiminnanjohtaja

Airi Kulmala 
asiantuntija 

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää