Tiedote

Maaseutunuorten joulutulet teiden varsilla kiittävät kuluttajaa

19.12.2018

Yhteensä sadat joulutulet syttyvät teiden varsille perjantaina alkuillan aikana. Maaseutunuoret, viljelijät, maa- ja metsätalousyrittäjät sekä maatilamatkailuyrittäjät haluavat kiittää kuluttajia perinteisillä joulutulilla siitä, että juhlassa ja arjessa valitaan kotimaista. Samalla toivotetaan tielläliikkujille turvallista matkaa joulunviettoon. Maaseutunuoret haluavat myös toivottaa joulumatkaajat tervetulleiksi joulunviettoon maaseudulle, lukuisiin palveleviin maatilamatkailuyrityksiin, joissa on alkamassa tunnelmallinen ja kiireetön joulunvietto. Maaseudun matkailukohteissa joulu on herkkujen, rentoutumisen, mukavan majoituksen ja yhdessäolon juhlaa. Joulun, uudenvuoden ja loppiaisen viettoon sopivia maatilamatkailukohteita ympäri Suomen löytyy muun muassa www.matkamaalle.fi -sivustolta.

– Maaseutunuorten joulutulet on jo pitkä perinne, joka alkoi vuonna 1994 Pohjanmaalta. Nyt katkeamattomana jatkunut tapahtuma on laajentunut kattamaan koko maan. Itselle joulutulet tarkoittavat joulun alkua, tapahtumapaikat ja joulutulien lämmin henki tuo iloa ja joulumieltä. Maaseutunuorten joulutulia voivat järjestää kaikki kotimaisen ruoan ystävät – tänä vuonna tiettävästi ensimmäistä kertaa saimme mukaan myös maanomistajan, joka tulillaan halusi olla mukana tapahtumassa ja muistuttamassa sen tärkeästä sanomasta, kertoo maaseutunuorten asiamies Meri Remes.

Joulutulia järjestetään isosti ja pienesti, kaikkien tavoitteena on kuitenkin ilahduttaa ohikulkijaa ja tuoda joulumieltä niin matkalaisille kuin naapureille.

Vaikka matka ei kävisi läpi maakuntien joulun viettoon, on mahdollista seurata joulutulien tunnelmia somessa. Seuraa tägejä #maaseutunuoret ja #joulutulet18 instagramissa ja facebookissa.

**

Suomessa kasvatettu possu saa pitää saparonsa – saparollinen kinkku joulupöytään  

Kaupassa vastuullinen valinta on Hyvää Suomesta -merkitty kinkku, sillä sen takana on ammattitaitoa ja todellista välittämistä eläinten hyvinvoinnista.

Pitkä häntä kiertyneenä saparolle on sian ominainen tunnusmerkki. Saparollaan sika kertoo mitä sille kuuluu. Suomessa kasvatetaan vain pitkähäntäisiä, saparollisia sikoja. Sikojen häntiä ei katkaista. Possujen hännän katkaisu on arkipäivää muualla EU:ssa lukuun ottamatta Suomea ja Ruotsia.

Sika on herkkä eläin ja purkaa ärtymyksensä ja stressinsä herkästi kavereihin puremalla niiden häntää. Sikojen olosuhteet tilasta, ilmastoinnista, rehusta sekä virikkeistä lähtien onkin pyrittävä pitämään sellaisina, että siat viihtyvät ja ovat tyytyväisiä. Silloin hännätkin säilyvät ehjinä. Sikojen hoito näin vaatii ammattitaitoa, sillä vuodet eivät ole veljeksiä eivätkä kaikki siat samanlaisia, mutta suomalaiset sianlihan tuottajat ovat hyviä tässä.

Lisätietoja:

Maaseutunuorten valtakunnallisesta toiminnasta ja joulutuliperinteestä:

maaseutunuorten asiamies Meri Remes, puh. 040 532 9636
maaseutunuorten valiokunnan vpj Juha Sarviluoma, puh. 050 3780 353

Maatilamatkailu: asiantuntija Kimmo Aalto, puh. 040 179 1618

Liha-edunvalvonta: Marjukka Manninen, puh. 050 533 8924