Toimintopainikkeet

Metsäneuvosto tutustui suometsien hoitoon ja käyttöön

6.10.2017

Metsäneuvosto retkeili 2.10. Rajamäellä ja Lopella. Päivän teemana olivat erityisesti metsäalan koulutus sekä suometsien hoito ja käyttö. Metsäalan koulutusta koskien metsäneuvostoa puhutti muun muassa rahoituksen väheneminen ja koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen. Aamupäivällä järjestettiin myös metsäneuvoston kokous, jonka puheenjohtajana toimi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

– Metsäalalla on hyvä meininki. Tehdyt investoinnit ovat vaikuttaneet myönteisesti myös muiden alojen päätöksentekoon. Tilastot kertovat, että kyse on pidempiaikaisesta kasvusta, ei vain hetkellisestä. Tähän myös hallitus pyrkii esimerkiksi budjettiriihessä tehdyillä päätöksillään, ministeri Leppä totesi.

Kokouksessa kuultiin myös muun muassa metsätalouden uudesta kannustejärjestelmästä, metsähallituksen strategiasta sekä metsästrategian itsearvioinnista.

Kokouksen jälkeen suunnattiin Lopen maastokohteille kuulemaan suometsien hoidosta ja käytöstä. Maastokohteilla keskusteltiin turvemaiden kesäaikaisesta puunkorjuusta, kunnostusojituksista, vesiensuojelusta, useiden maanomistajien yhteishankkeista, luonnonhoidosta sekä riistakosteikoista.

Turvemailla olevien puuvarantojen käyttö on ajankohtaista

Teollisuuden investointien aiheuttaman puunkäytön lisääntymisen seurauksena myös turvemailla olevien varantojen käyttö tulee ajankohtaiseksi.

– Suomen metsätalousmaasta on turvemaita 34 prosenttia. 1960- ja 1970-luvuilla ojitettiin runsaasti soita, joihin on kehittynyt merkittävä puusto. Turvemaiden puuston kasvu on 20 prosenttia Suomen metsien kokonaiskasvusta ja turvemaiden puuston kokonaistilavuus on 20 prosenttia Suomen metsien kokonaispuustosta. On arvioitu, että turvemaiden puunkorjuuta voisi lisätä 11-17 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, kertoo Kati Kontinen Tapiosta.

Vesiensuojelu tärkeä osa suometsän hoitoa

Suometsien luonnonhoidossa on huomioitava monia asioita. Olennaista on huolehtia, että pohjaveden pinta ei nouse liian korkeaksi, koska silloin puiden kasvu tyrehtyy. Veden pintaa lasketaan ojitusten avulla. Ojat kasvavat kuitenkin helposti umpeen, joten niitä on myös kunnostettava.

Ojituksen ja kunnostusten yhteydessä maaperän ravinteet ja kiintoaines voivat lähteä kuitenkin valumaan vesistöihin. Tämä pyritään estämään erilaisilla vesiensuojelumenetelmillä.
Viime aikoina on puhuttu siitä, vaikuttaako ojitusalueiden ikä vesistöjen fosfori- ja typpikuorman kasvuun. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuoreessa yhteistutkimuksessa on havaittu, että valumavesien ravinnepitoisuudet ovat sitä suuremmat, mitä enemmän suon ojittamisesta on kulunut aikaa. Asiasta käytiin vilkasta debattia.

– Kahdenkymmenen vuoden seurantatutkimuksen perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että ojien ikää ratkaisevampaa on niiden kunto. Jos ojat ovat huonossa kunnossa, niiden pintavesi nousee. Tutkituilla alueilla fosforipitoisuudet olivat korkealla tasolla ennen kunnostusojitusta. Pitoisuudet nousivat aavistuksen verran parin vuoden ajan kunnostusojitusten seurauksena, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Lopulta pitoisuudet palasivat vähintäänkin alkuperäiselle tasolle tai laskivat niiden alle, kertoo Samuli Joensuu Tapiosta.

Tutkimuslaitoksilta odotetaan tarkempaa analyysiä eri tutkimusten tuloksista. 

Harvennushakkuu tukee vesiensuojelua ja monimuotoisuutta

Myös harvennushakkuut ovat yksi keino tukea vesiensuojelua. Jos puusto hakataan kokonaan, vettä haihduttavat puut katoavat jolloin vedenpinnan taso nousee korkeammaksi. Jotta uusi puusto kasvaisi, täytyy tehdä ojitusmätästys.

– Harvennushakkuiden tuloksena syntyy puolestaan eri-ikäisrakenteista metsää, jossa kunnostusojituksia ei välttämättä tarvitse tehdä lainkaan. Jos metsässä on riittävästi eri-ikäistä puustoa, se haihduttaa vettä tarpeeksi tehokkaasti, kertoo Lauri Saaristo Tapiosta.

– Olennaisia kysymyksiä monimuotoisuuden kannalta ovat muun muassa jääkö riistatiheikköjä, onko puustossa vaihtelua, säilyykö joukossa lehtipuita ja säilyykö lahopuusto hakkuissa. Eli kiteytettynä minkälainen metsä on vuosikymmeniä eteenpäin, Saaristo jatkaa.

Parhaillaan käynnissä olevassa Monimetsä-hankkeessa kehitetään luonnonhoidon asioiden tarkistuslistaa, joka soveltuu hyvin myös suometsiin. Tarkistuslistan idea on maanomistajan tahdon mukaisen luonnonhoidon toteuttaminen kohteella, jos siellä on siihen edellytyksiä.
Suokävelyn päätteeksi metsäneuvosto nautti vielä illallisen Knehtilän tilalla Hyvinkäällä. 

Maa- ja metsätalousministeriö 5.10.2017

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää