Hallitus voi tässä vaiheessa auttaa maaseutua selviytymään pahimman yli. MTK edellyttää, että kehysriihessä otetaan huomioon seuraavat asiat: 

• Hallitusohjelmassa maataloudelle kohdennettuja (tukijärjestelmän) säästöjä ollaan painottamassa vuosille 2018 - 2020 yhteensä noin 120 milj. € edestä. Samanaikaisesti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitukseen on ympäristökorvauksen osalta, varojen uudelleen kohdentamisen jälkeenkin, jäämässä vähintään 90 milj. euron rahoitusvaje. Molemmat edellä mainitut leikkaukset kohdistuvat suurimmaksi osaksi ns. aktiiviviljelyyn, johon hallitusohjelmassa väheneviä varoja oli tarkoitus kohdentaa. Pinta-alan perusteella maksettavia viljelijätukia ollaan siis leikkaamassa vuoden 2019 osalta noin neljä prosenttia (44 milj. €) ja vuoden 2020 osalta lähes kaksitoista prosenttia (134 milj. €). Tätä MTK ei voi millään muotoa pitää hyväksyttävänä.

• Maatilojen luopumistuki päättyy vuoden 2018 lopussa. Nuorten viljelijöiden näkökulmasta on tärkeää säilyttää kannustimet oikea-aikaiselle luopumiselle. Tavoitteeksi on asetettava uuden sukupolvenvaihdoksia edistävän järjestelmän käyttöönotto jo vuonna 2019. Uuden järjestelmän on sisällettävä luopumistuen peruselementit siten, että vain suora varhaiseläkekytkös puretaan. Nyt ei ole aikaa odotella uutta ohjelmakautta. 

• Vesienhoidon toimenpidesuunnitelmissa maataloudelle esitetyt toimenpiteet ovat enimmäkseen ympäristökorvauksen toimenpiteitä, joten se toimii vesienhoidon rahoituslähteenä. Siksi vesiensuojelutyö edellyttää riittävää rahoitusta ympäristökorvausten kautta.

• Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä elintarvikkeiden vientiä huomattavasti. Jotta tämä tavoite toteutuu, on varmistettava vuonna 2019 perustettavan Ruokaviraston lakisääteisen vienninedistämistoiminnan ja Food from Finland -ohjelman rahoitus tasolle, joka mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden vähintään kärkihankerahoilla toteutetussa laajuudessa.

• Loppuhallituskaudella tulee edelleen määrätietoisesti edistää puurakentamista energia- ja ilmastostrategian toimien mukaisesti. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksien edistämiseen ja/tai metsävähennyksen kehittämiseen on resursoitava hallitusohjelman mukainen 20 M€ vuodessa.

• Puuntuotantoa on tehostettava biometsätalouden investointien ja puunkysynnän kasvun seurauksena. Kemeran nykyisellä rahoituskaudella on huolehdittava, että myöntövaltuudet ja rahoitus ovat tasapainossa. Metsätalouden uuden, kustannustehokkaan kannustejärjestelmän linjaus tulee tehdä vuoden 2018 aikana. 

• Metso-toimintaohjelman riittävästä rahoituksesta on huolehdittava. MMM:n Metso-rahoitus tulee nostaa vuoden 2015 tasolle 6 miljoonaan euroon. YM:n Metso-ohjelman vuotuinen rahoitus tulee nostaa samoin 2015 tasolle, mikä tarkoittaa 7 miljoonan euron lisärahoitusta vuodessa. 

• Budjettikehyksen tarvearvioon tarvitaan joustoa, jos hallitus aikoo ulottaa lomituspalvelut myös elinkeinoverolain piirissä oleville yrittäjille. Muussa tapauksessa uusien yrittäjien mukaantulo rahoitetaan heikentämällä merkittävästi nykyisten edunsaajien etuuksia. Maatalousyrittäjien jaksaminen on äärirajoilla, joten valtion on leikkausten sijaan keskityttävä heidän hyvinvointinsa ja koko lomitusjärjestelmän toimivuuden parantamiseen. 

• Afrikkalainen sikarutto ASF on merkittävä uhka koko Suomen sikataloudelle ja myös lihanviennille. Suuri tartunta- ja leviämisriski liittyy matkustajatuomisiin sekä lihan ja lihavalmisteiden laittomaan tuontiin. Suomen rajaviranomaiset pärjäsivät heikosti EU-komission vertailussa tässä asiassa. Tullin resursseja on lisättävä valvontaan ja viestintään lihantuonnin riskeistä.

• Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän keskeinen esitys oli, että liikenneverkkoa kunnossapidetään ja kehitetään pitkäjänteisesti 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Liikenneväylien korjausvelkaohjelman rahoitustaso tulee pitää korotetulla tasolla jo tämän hallituskauden lopulla.

• Laajakaistatukilain voimassaolo päättynee 2020 lopussa. Nyt on luotava pitkäjänteiset edellytykset julkisen tuen turvin maaseudulla tapahtuvalle laajakaistarakentamiselle vuoden 2020 jälkeen. Uudessa tukiohjelmassa aikajänteen tulisi olla vähintään EU-komission gigabittistrategiassa mainittu 2025. 

• Suomen on lisättävä resursseja järjestöjen kehitysyhteistoimintaan mukaan lukien suomalaisjärjestöjen kansainväliset kumppanit, ns. INGO-yhteistyö. Suomen tulee tiivistää yhteistyötä EU:n kehityspolitiikan osana. On laadittava selkeä ohjelma kehitysrahoituksen saavuttamiseksi YK:n suosittelemalle 0,7 %:n tasolle BKT:stä. 

Helsingissä 21.3.2018

Juha Marttila
Puheenjohtaja, MTK

Antti Sahi
Toiminnanjohtaja, MTK