Toimintopainikkeet

Kuivuustilanne ja MTK:n toimet kuivuuden takia

kuivuusmenetykset.jpg

2.7.2018

Juhannusviikolla alkaneet sateet ovat olleet tärkeitä kaikille kuivuudesta kärsineille viljelykasveille. Sademäärät vaihtelivat Suomessa 10-40 mm:n välillä alueesta riippuen. Nurmia sekä viljasatoa sateet ovat virkistäneet erityisesti, mikä näkyy viljakasvustojen vihertymisenä ja nurmien kasvuna ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen. Sateiden positiivisesta vaikutuksesta huolimatta saatu sademäärä ei riitä korjaamaan vedenpuutteesta aiheutuneita vahinkoja ja menetyksiä sadon määrässä ja laadussa. Satomenetykset ovat suurimpia eteläisimmässä Suomessa, mutta pitkäaikainen kuivuus on ehtinyt aiheuttaa merkittäviä satomenetyksiä myös muualla. Monin paikoin ongelmana sateiden jäljiltä on pidetty runsasta jälkiversontaa -ja orastumista, mikä aiheuttaa kasvustoon kirjavuutta.

Alueellinen katsaus MTK:n toiminnanjohtajilta

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sadetta saatiin juhannusviikolla 15-30 mm. Näillä alueilla ensimmäinen säilörehunurmi on Koillismaata lukuun ottamatta korjattu. Keski-Pohjanmaalla vettä satoi 10-40 mm, kun taas Etelä-Pohjanmaalla sademäärät olivat alkuviikosta 10-20 mm ja loppuviikosta 20-40 mm. Yleisesti ottaen näillä alueilla sateista oli apua toisen sadon nurmien sekä viljojen osalta. Etelä-Pohjanmaalla sade pelasti nurmilla satotoiveet toisen sadon osalta.

Satakunnan alueella sademäärä oli juhannuksena paikoin 30-40 mm, osassa Satakuntaa sademäärät jäivät vähäisemmiksi. Viljojen ja erikoiskasvien suhteen tilanne ja odotukset eivät vaikuta parantuneen kovinkaan paljoa. Varsinais-Suomessa kuivuus on ollut ankaraa, osassa Varsinais-Suomea sademäärät ovat toukokuun alusta juhannusviikon jälkeiselle viikolle jääneet alle 20 mm:iin. Juhannusviikolla Varsinais-Suomessa sademäärä on ollut 10-20 mm:n välillä. Nurmien osalta sadoksi arvioidaan 30-50 % normaalista, sateita ei ole saatu tarpeeksi ensimmäisen niiton jälkeen.  

Pohjois-Savossa satoi juhannusviikolla 20-30 mm, touko- ja kesäkuun sademäärän jäädessä alueella yhteensä noin 50 mm:iin. Alueelliset erot sademäärissä ovat kuitenkin suuria. Ensimmäinen säilörehusato jäi noin puoleen normaalista, vaihtelua on ollut 30-70 % tavanomaisesta. Sateet auttoivat nurmia toisen sadon osalta ja pahin kato nurmien osalta vältettiin. Etelä-Savon alueella sadetta tuli vaihtelevasti 10-40 mm, vaihtelua on paljon tilakohtaisesti ja kylittäin. Yleiskuva on edelleen huono, eivätkä sateet ennättäneet korjaamaan jo aiheutuneita vahinkoja. Tasaisen sateen tarve on vähintään 50 mm, jotta maa kastuu syvemmältä ja myös säilyttää kosteuden.

Hämeen alueella juhannuksen sateiden määrä vaihteli 25-40 mm:n välillä. Sade ei auttanut niitä viljoja, joilla orastuminen on ollut heikkoa. Ongelmia on ollut myös hyvin orastuneilla alueilla. Heikoin tilanne on Hämeen länsiosissa, missä satomenetykset ovat jopa 50-60 %:n luokkaa, yleisesti viljoilla tappiot liikkuvat 30-40 %:n välillä. Nurmikasveilla ensimmäinen niitto oli vain lähes puolet normaalista ja toinen on jäämässä myös heikoksi. Pirkanmaalla huonoimmassa tilassa ovat hiesuisilla mailla sijaitsevat nurmet ja kevätviljat. Toisaalta hyviäkin kasvustoja löytyy sopivaan aikaan kylvetyistä ja hikeviltä mailta sijaitsevilta pelloilta.

Myös Kaakkois-Suomen alueella sademäärät jäivät pieniksi, paikoin vettä on satanut vain 10 mm. Palanutta nurmea näkyy siellä täällä, eikä alueelle sataneen veden nähdä riittävän vedenpuutteesta aiheutuneiden menetyksien korjaamisessa. Pohjois-Karjalan alueella vettä on tullut 10-30 mm, millä on ollut positiivinen vaikutus kaikkiin kasvustoihin, mutta tarkemmin sateen vaikutuksia voidaan arvioida vasta myöhemmin.

Satomäärät ja sadon laatu

Laajoilla alueilla ensimmäinen säilörehusato jäi noin kolmannekseen tavanomaisesta. Tilakohtaisesti menetykset voivat olla tuntuvastikin tätä suuremmat. Tilanne ei näytä toisen sadon suhteen lupaavalta nurmilla, joilla aurinko on ensimmäisen korjuukerran jälkeen polttanut sängen. Juhannuksesta saadut sateet ovat osassa maata lievittäneet tilannetta. Aina joillakin tiloilla apua on löydetty myös kesantojen käyttösääntöjen lievennyksestä. Aika monella tilalla tuntuvat menetykset ehtivät kuitenkin jo realisoitua. Nyt kysymys on siitä, mistä ja millä ostaa karjalle rehua.

kokonaisviljasato.jpg


Säilörehun satomäärä on arvioitu Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa kuivuudesta johtuen huonoksi. Säilörehun osalta ensimmäinen sato on ollut Etelä- ja Länsi-Suomessa kolmanneksen tai korkeintaan puolet normaalista. Idässä tilanne on jonkin verran parempi, mutta sielläkin satoa on saatu alle puolet normaalista. Muilla alueilla sadon määrä on arvioitu välttäväksi.  Laadultaan säilörehu on Etelä-Suomessa vaihdellut välttävästä hyvään, maan keski- ja pohjoisosissa laatu on arvioitu tyydyttäväksi. Kuivaheinäsato arvioidaan tyydyttäväksi vain Savossa, muilla alueilla sato jäänee keskimääräistä pienemmäksi. Kuivaheinäsadon laatu on riippuvainen sadonkorjuun aikaan vallitsevista säistä. Tällä hetkellä sadon arvioidaan olevan laadultaan suuressa osaa maata tyydyttävä tai hyvä, lukuun ottamatta Etelä-Suomea ja Satakuntaa.

Eteläisimmässä Suomessa kevätviljakasvustot on arvioitu huonoiksi. Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Pohjanmaalla ja Kainuussa ovat kevätviljat tyydyttävässä kunnossa, muualla maassa kasvustot on arvioitu välttäviksi. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa rehuohra- ja kaurasadoksi arvioidaan 80-95 % keskimääräisestä sadosta. Etelä-Suomessa rehuohran, kauran ja kevätvehnän arvioidaan jäävän 40-60 %:iin tavanomaisesta. Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla kevätvehnän satonäkymien uskotaan jäävän 70-80 % keskimääräisestä sadosta. Mallasohran osalta satonäkymät ovat
70 % normaalista sadosta Pirkanmaalla, Hämeessä, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla, muilla alueilla mallasohrasadon arvioidaan jäävän noin 50 % tavanomaisesta.   

Ruiskasvustot ovat kunnoltaan välttäviä tai tyydyttäviä.  Syysvehnäkasvustot ovat suuressa osassa maata kunnoltaan välttäviä lukuun ottamatta Etelä-Pohjanmaata, missä kasvustot ovat tyydyttäviä. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa suuri osa kasvustoista on huonokuntoisia. Parhailla Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan lohkoilla ruissato arvioidaan tavanomaiseksi. Syysviljasatojen arvioidaan jäävän 30-60 % normaalista sadosta Etelä-Suomen rannikkoalueella, Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa. Muilla alueilla syysviljojen satoarvio on 70-90 % normaalista sadosta.

Saaduista sateista huolimatta viljakasvustojen arvioidaan olevan jo sen verran kärsineitä, etteivät kasvustot pysty enää kunnolla kehittämään satoa. Kokonaissato voi hyvinkin jäädä jopa alle esitetyn noin 2,5 miljoonan tonnin. Tämän skenaarion toteutuessa ei viennille välttämättä olisi ollenkaan tarvetta. Vientikaupat on kuitenkin jo osittain tehty, eli viljaa joudutaan toimittamaan vientimarkkinoille. Tässä tapauksessa kotimaan kysyntää on paikattava tuontiviljalla ennen uutta satoa syksyllä 2019. Tuontitarve voi olla jopa 250 000-350 000 tonnia eri viljoja. Kasvustoista parhaiten kehittyneitä ovat härkäpapu, herne ja osittain myös öljykasvit.

Härkäpapukasvustojen kunto vaihtelee alueesta riippuen. Parhaimmilla lohkoilla härkäpapusato on 10-20 % normaalia pienempi, mutta Uudellamaalla, Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa härkäpavun sadon arvioidaan jäävän 60-70 %:iin tavanomaisesta sadosta. Kuivimmilla alueilla Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla sato saattaa jäädä puoleen tavanomaisesta.   

Rypsi- ja kevätrapsikasvustojen osalta kasvustot ovat huonokuntoisia Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, tyydyttäviä rypsikasvustoja on ainoastaan Pohjanmaalla. Syysrapsikasvustojen kunto vaihtelee välttävästä tyydyttävään. Suurimmassa osassa maata öljykasvien sato jäänee 70-90 %:iin tavanomaisesta. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa öljykasvien sadon arvioidaan jäävän 30-50 %:iin tavanomaisesta.

Kuminan kasvu on suuressa osassa maata tyydyttävää. Kasvustot arvioidaan välttäviksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Hämeessä ja Keski-Suomessa. Normaaliksi kuminasato arvioidaan Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla, muualla sato on jäämässä 70-90 %:iin tavanomaisesta.  

Varhaisperunan nostot ovat nyt parhaimmillaan. Sadon määrä ja laatu arvioidaan normaaliksi, lukuun ottamatta Satakuntaa ja Etelä-Karjalaa, joissa sato jää jonkin verran tavanomaista pienemmäksi. Kesä- ja varastoperunakasvustojen kasvu arvioidaan välttäväksi. Sato-odotukset vaihtelevat 60-100 % keskimääräisestä. Varhaisperunalla kasvu on perustunut pitkälti kasteluun. Kasvun pysähtyminen kuivuuteen ja uudelleen käynnistyminen sadetuksen tai sateen seurauksena johtaa kasvupyrähdykseen, josta voi olla seurauksena mukuloiden halkeilu. Sademäärät ovat vaihdelleet alueittain todella paljon. Pienimmät sademäärät ovat olleet täysin riittämättömiä edes ensiapuun. Tässä tilanteessa 10 mm:n sademäärillä ei ole vaikutusta. 50 mm:n sademääristä on jo hetken apua, varsinkin jos sateet jatkuvat.

Sokerijuurikaskasvustojen kunto vaihtelee alueittain, kunnoltaan välttäviä kasvustot ovat Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Satakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla kasvustot ovat tyydyttäviä, Varsinais-Suomessa kasvustojen kunto on huonon ja tyydyttävän välillä. Erikoiskasvien osalta sateet olivat tekohengitystä, sillä paljon vahinkoja on kuivuudesta johtuen jo syntynyt. Ongelmina ovat muun muassa taimettumisen jääminen heikoksi ja kasvun pysähtyminen.

Varhaisvihannessato on jäänyt keskimääräistä pienemmäksi useimmilla viljelmillä. Avomaanvihannesten osalta alkukesän kuivuus ja kuumuus vaikuttavat vieläkin kaali- ja salaattikasvien sadon määrään ja laatuun. Esimerkiksi jäävuorisalaatilla on alkukesän aikana tullut suuria sadon menetyksiä, arvioilta useiden kymmenien hehtaarien sadot menetettiin kokonaan. Sateet ovat helpottaneet kasvustojen tilannetta, mutta vielä tälläkin hetkellä valmistuvissa istutuserissä näkyy alkukesän vaikeat sääolot. Sadon määrä on normaalia alhaisempi ja kerän koko jää usein pieneksi. Lisäksi istutuserän sato valmistuu epätasaisesti, mikä vaatii normaalia enemmän sadonkorjuukertoja/istutuserä. Tästä aiheutuu lisätyötä ja -kustannuksia.

Porkkanan ja muiden kylvettävien avomaavihannesten kasvu on normaalista selvästi jäljessä, koska kuivuus hidasti itämistä ja alkukehitystä. Menetetty kasvuaika näkyy myös sadon määrässä, jonka esimerkiksi porkkanalla on arvioitu jäävän ainakin 20 % normaalisadosta.

Sadetta kaivataan nyt tasaisesti ja lämpötilojen pysyttelevän alle hellelukemien.

MTK:n toimet

MTK on aktiivisesti pitänyt kuivuuden aiheuttamia vahinkoja esillä julkisuudessa ja viestittänyt satovahingoista sekä kotimaan ja EU:n päättäjille. Yhteydenpitoa on myös tiivistetty naapurimaiden kanssa ja kerätty yhteistä rintamaa mahdollisia EU-toimia varten. Ennen juhannusta Suomi kirjelmöi asiasta viiden muun maan kanssa maatalouskomissaari Phil Hoganille. Komissiota on vaadittu tarkkaan seuraamaan satovahinkotilanteen kehittymistä ja varautumaan satovahinkokorvausten maksamiseen ja jäsenmaiden omien toimien nopeaan hyväksymiseen.

MTK vaati komissaarille osoitetussa kirjeessä komissiota ottamaan käyttöön poikkeussäännöt tukimaksatusten aikaistamiseksi. Eläinpalkkiosta olisi voitava maksaa vähintään 70 prosenttia ennakkona hallinnollisten valvontojen jälkeen. Palkkioennakot kohdistuisivat eteläiseen ja läntiseen osaan maata eli isoon osaan ankarimman kadon kohdannutta aluetta. Kaikkien tilojen kannalta tärkeää on se, että EU-osarahoitteisten pinta-alatukien ennakot voitaisiin maksaa 85 prosentin suuruisina ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kasvavan rehulaskupinon kanssa kamppailevien karjatilojen auttamiseksi välttämätöntä olisi soveltaa samaa 85 prosentin ennakkoa myös luonnonhaittakorvauksen kotieläinosaan.

Maataloushallinto on jo ohjeistanut MTK:n vaatimusten mukaisesti, että uusintakylvöille ei ole tarvetta tukien saamiseksi. MTK on myös vaatinut, että tuhoutuneita kasvustoja on voitava rikkoa kesän aikana ilman tukimenetysten riskiä. Näköpiirissä on myös, että huomattavan osan nurmisadostaan menettäneillä tiloilla ongelmia tulee olemaan siinä, miten täyttää eläinten hyvinvointikorvauksen laidunnuspäivät. Tukihallinnon tulisi viipymättä antaa ohjeistukset siitä, että kuivuuden estäessä laiduntamisen, kyse on ylivoimaisesta esteestä eikä tilan silloin pidä menettää oikeuttaan laidunnustoimenpiteen tukeen, vaikka vaadittua määrää laidunnuspäiviä ei saataisi täyteen.

Vaikka komissiolta lupa lievennetyillä ehdoilla ennakoiden maksamiseen saataisiin, se ei yksin riitä. Asiassa tarvitaan lisäksi kansalliselta tukihallinnolta tahtoa ja toimeliaisuutta käyttää mahdollisuus hyväksi. MTK jatkaa kesän aikana tilanteen seuraamista ja valmistelee loppukesän budjettiriiheen esitystä maatalouden pelastuspaketista. Maataloustuottajat ovat jo usean vuoden ajan joutuneet kärsimään poikkeuksellisista markkina- ja säätilanteista ja sen takia tilojen maksuvalmius on usein jo ennestään tiukoilla. Nyt tarvitaan päättäjiltä kansallista tahtoa ja jämeriä toimia maatilojen taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi ja päättävyyttä neuvotella EU-komission kanssa tarvittavista toimenpiteistä.

Rita Lahti, MTK:n maatalouslinja

Lähteet ja lisätiedot:
ProAgrian Kasvutilannekatsaus 4/26.6.2018,
MTK:n liittojen toiminnanjohtajat,
MTK:n Keskusliiton asiantuntijat; maatalousjohtaja Johan Åberg, maitoasiamies Leena Ala-Orvola, kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen, kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen, vilja-asiamies Max Schulman, asiantuntija Jukka Markkanen, kesäharjoittelija Rita Lahti    


Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää