Miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten?

Tempaus muistutti kuluttajia ja päättäjiä siitä, miten pienen osan ruuan hinnasta maataloustuottaja saa.  Myytävät ruoka-annokset ja tuotteet vaihtelivat paikkakunnittain. Muun muassa Helsingissä myynnissä oli perunoita hintaan 1.00 € ämpäri, vapaan kanan munia 0.50 € kymppikenno, lihakeittoa 0.40 € annos ja vegaanista hernekeittoa 0.10 € annos. 

Ruokaostoksilla moni kuluttaja hämmästeli, "voiko tuottajan osuus ruuassa olla tosiaan niin pieni". 

Keittiömestari Jyrki Sukula antoi tukensa ruuantuottamille kirjoittamalla nimensä vetoomukseen kotimaisen ruuan puolesta.

Helsingin Narinkkatorin tapahtuman avasivat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund. Puheenvuoroissaan puheenjohtajat muistuttivat siitä, että monilla tiloilla kysymys on jo akuutista maksukriisistä. Nyt on hetki tehdä todellinen vastuullisuusteko ja pelastaa suomalainen ruokajärjestelmä.

-    On hullun hommaa myydä ruokaa tuohon hintaan. Ja ihan yhtä hullua on tuottaa ruokaa noilla hinnoilla. Maailman parasta laatua surkeilla hinnoilla, jotka eivät turvaa minkäänlaista kannattavuutta. Joku tolkku pitää olla. Ruualla pitää olla sille kuuluva arvo, vaati Marttila. 
Marttilan mukaan ratkaisut maatalouden tuottavuuskriisistä ulos pääsemiseksi löytyvät vain markkinoilta. Ruokamarkkinat pitää saada toimimaan ja tuottajalle riittävä siivu kuluttajan maksamasta ruokaeurosta, sanoi Marttila. 

-    Suomessa tuottajalle maksettava hinta ei ole seurannut perässä muun Euroopan tavoin, mikä on häpeä. Tähän tarvitaan korjaus.

Marttila muistutti myös, miten Suomi tuottaa maailman ympäristöystävällisintä ja eläinten hyvinvoinnin huomioivaa ruokaa, jonka tuottaminen ei ole halpaa. Mutta tälle vastuullisuustyölle ei löydy muita maksumiehiä kuin maatalousyrittäjä.

-    Kaikki tämä työ on otettu suomalaisen yrittäjän selkänahasta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja tiede- ja kulttuuriministeri Jari Leppä pistäytyivät tapahtumassa myös antamassa tukensa viljelijöille. Ministereitä haastattelee MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen. 

Ruokaketju paneelissa Narinkkatorilla

Paneelissa keskustelivat Elintarviketeollisuusliitto ETL:n toimitusjohtaja Mikko Käkelä, Päivittäistavarakauppa PTY:n toimitusjohtaja Kari Luoto ja elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg. MTK:ta edusti MTK:n johtokunnasta maitotilallinen Kaisa Rantasalo. Keskustelun juonsi MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin. Paneelin tallenteeseen pääset tästä.

Vasemmalta Olli Wikberg, Kaisa Rantasalo, Mikko Käkelä, Kari Luoto ja Jyrki Wallin. 

Wallin muistutti panelisteja siitä, miten maatalouden tuotantopanosten - lannoitteiden, rehujen ja energian - hinnat ovat nousseet todella nopeasti. Lisäksi viljelijän selkärankaa on taittanut menneen kesän kuivuus.  Ruokamarkkinat eivät ole kyenneet korjaamaan viljelijän kehnoa taloustilannetta. 

Maitotilallinen Kaisa Rantasalo aloitti paneelin kertomalla elävänsä unelma-ammatissaan, sillä hän ei tiedä mitään hienompaa kuin tuottaa ruokaa muille. Hän toivoi mahdollisuutta ruuan tuottamiseen ja itsensä elättämiseen myös jatkossa.

Rantasalo totesi, että tuottajan on lähes mahdotonta itse vaikuttaa ruuan hintaan.
 
-    En pysty kenellekään ilmoittamaan, että kustannukset ovat nousseet ja joudun nostamaan maidon hintaa. 

-    Me (tuottajat) tarvitsemme isomman osuuden markkinoilta ja näen, että sieltä sopimusten tekemisestä se tulee. Siellä pitää olla joku keino siihen, jos kustannukset lähtevät nousuun, sanoi Rantasalo. 

Lannoitteiden hinnan nousu on globaali ongelma, mutta Suomessa hinnat  ovat nousseet eniten. Kustannuksia ei ole pystytty siirtämään ketjussa eteenpäin, vaikka hyvää tahtoa ja ymmärrystä tuottajan tilanteeseen ruokaketjun muilla portailla onkin. 

Kari Luoto myönsi, että viime vuosi oli ruokakaupassa koronatilanteesta johtuen hyvin poikkeuksellinen ja myynnin kasvu oli ennätyksellistä. Mutta Food Service -tukkukaupan puolella, joka toimittaa ruokaa ravintoloille ja ammattikeittiöille, myynti droppasi hänen mukaansa tosi paljon. 

Luoto kertasi ketjujen toimintaa yleisölle: panostuottajat tuottavat panoksia alkutuottajille, joka toimittaa sopimussuhteessa raaka-aineet elintarviketeollisuudelle, joka puolestaan neuvottelee hinnoista kaupan kanssa.  

-    Jokaisessa näissä sopimussuhteissa pitäisi olla jonkinlainen tarkistuspykälä ennakoimattomia nousuja varten. Tiedetään, että nämä kriisitilanteet, äärisääilmiöt tuskin tulevat vähenemään. Ne tuovat varmastikin vielä enemmän haasteita tulevaisuudessa.

Olli Wikbergin mukaan nykylainsäädännön näkökulmasta elintarvikemarkkinalaissa ei ole kohtaa, jolla tätä tilannetta (hinnoittelua) voisi lähteä korjaamaan. 

-    Tilanne ei ole kuitenkaan niin lohduton. Elintarvikemarkkinavaltuutettu valvoo lain noudattamista ja tässä roolissa merkittävää on neuvonta ja sovittelu. Valtuutettu toimii sovittelijana ja etsii yhteisiä ratkaisuja. Yhteistä tahtoa tuntuu löytyvän. 

Vasemmalta Patrik Nikula ja Jukka Nikula Munatukku Oy:stä sekä MTK:n asiantuntijat Mari Lukkariniemi ja Saara Patama. Munatukku Nikulan perheyritys oli paikan päällä myymässä kananmunia.

Kuluttajat viljelijän puolella

84 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että viljelijän tulisi saada suurempi osuus ruuan hinnasta. Jopa neljä viidestä suomalaisesta olisi valmis maksamaan ruuasta enemmän, jos hinnan korotus kanavoituisi suoraan viljelijälle. Tämä selviää MTK:n Kantar TNS Agrilla teettämästä kyselystä. 

Jyrki Wallin penäsi Käkelältä sitä, myykö teollisuus viljelijältä ostamansa ruuan liian halvalla kaupalle. 

Käkelä ei tätä myöntänyt, vaan painotti hintaherkkyyttä. 

-    Jos hinta olisi meidän mielestä oikea, mutta myynti laskee sen takia tai tulee siirtymää ulkomaiseen tuotteeseen, niin silloin ei voita kukaan meistä.  

MTK:n Kantar TNS Agrilla teettämän tuoreen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista olisi valmis maksamaan ruuastaan enemmän, jos hinnankorotus kanavoituisi suoraan viljelijälle. Kysely sivuillamme. Pääset sinne tästä.   

Asko Niemelän perheyritys Lopelta myi Narinkkatorilla perunoita.

Peukku kotimaiselle ruualle - #reilustikotimaista

Narinkkatorilla ja alueellisissa tapahtumissa oli mahdollista laittaa nimensä vetoomukseen kotimaisen ruuantuotannon puolesta. Tuen asialle sai osoittaa myös sosiaalisessa mediassa peukuttamalla tapahtumiin liittyviä postauksia ja Facebook-tapahtumasivuja sekä osallistumalla keskusteluun #reilustikotimaista. 

Tapahtuman nettisivuilla lisätietoja tapahtumista, joita järjestettiin kaikkiaan 12. Kaksi tapahtumista järjestettiin muuna päivänä kuin 17.11. Sivuilla on myös tietoa alueellista tapahtumista sekä laskelmia/kuvia viljelijän osuudesta luomuruisleivän, ruokaperunan, naudan jauhelihan, broilerin, lattiakananmunan, kaurajuoman, oluen ja porsaan kasslerin hinnasta. Pääset sivuille tästä.  

 

Tapahtuman Narinkkatorilla juonsi ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.

------------------

Narinkkatorin tapahtumassa kuvattu tallenne on katsottavissa täällä. Tallenteesta puuttuu noin 50 sekuntia Juha Marttilan puheesta yhteyskatkoksen vuoksi. Katkos alkaa 1.30 minuutin kohdalla.

aiheet: ruoka, kotimainen ruoka, ruuantuotanto, maatalous, ruoantuotanto, kannattavuus, suomalainen ruoka, maanviljely, maataloustuotanto, kannatttavuuskriisi