null Tuotantoeläinten hyvinvointi näkyy laatuna lautasella

Artikkeli – Kotieläimet ja maito

Tuotantoeläinten hyvinvointi näkyy laatuna lautasella

14.4.2021

Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on olennainen osa suomalaisten maataloustuottajien ammattitaitoa. Kun eläimet voivat hyvin, tuloksena on laadukasta ja turvallista ruokaa. Kokosimme kahdeksan faktaa suomalaisten tuotantoeläinten hyvinvoinnista.

Suomalaiset tuottajat ovat sitoutuneita ammattilaisia

Maataloustuottaja on avainroolissa tuotantoeläinten hyvinvoinnin varmistajana. Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen vaatii pitkäjänteistä työtä, koulutusta ja ennen kaikkea osaamista. Tässä suomalaiset tuottajat ovat maailman huippua. 

Työhönsä sitoutunut tuottaja varmistaa eläimille parhaat mahdolliset olosuhteet, seuraa eläinten terveydentilaa ja pitää ammattitaitonsa ajan tasalla. Myös tuottajan omalla jaksamisella ja hyvinvoinnilla on vaikutusta siihen, miten eläimet voivat.

Tavoitteena vieläkin parempi hyvinvointi

Suomalaiset viljelijät ovat halukkaita osallistumaan eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen ja ympäristönhoidon tavoitteisiin sekä omaksumaan entistä kestävämpiä tuotantomenetelmiä. Vuonna 2019 eläinten hyvinvointikorvausjärjestelmään kuului 54 % nautatiloista, 73 % sikatiloista, 50 % lammas- ja vuohitiloista sekä 75 % siipikarjatiloista (Lähde: Tietohaarukka 2020). Järjestelmä sisältää erilaisia kohdennettuja toimenpiteitä, joilla hyvinvointia parannetaan yli lakivaatimusten.

Suomalainen sika saa pitää saparonsa

Suomessa ei typistetä sikojen saparoita eikä lintujen nokkia toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, joissa nämä toimenpiteet ovat edelleen sallittuja. Sikojen häntiä typistetään siksi, että siat stressaantuvat herkästi, jos niillä ei ole tarpeeksi virikkeitä. Turhautuneena ne voivat purra toistensa häntiä. Sama ilmiö on taustalla kanoilla, jotka voivat stressaantuneena nokkia toisiaan.

Suomessa sikojen stressiä vähennetään tarjoamalla niille säännöllisesti tekemistä, pienentämällä eläinten määrää karsinoissa ja huolehtimalla säännöllisistä ruokinta-ajoista. Nälkäisenä kun hermo menee herkemmin. Myös lämpötilasta, ilmastoinnista ja valaistuksesta huolehtiminen on tärkeää.

Antibiootteja vain sairaille eläimille

Suomessa eläinlääkkeitä käytetään vain todettujen sairauksien hoitoon. Eläimille ei anneta antibiootteja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Sairauden toteaminen ja lääkehoidon määrääminen on aina eläinlääkärin vastuulla.

Tuotantoeläimille järjestetään kaikkialla Suomessa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa sekä kiireellisissä sairastapauksissa eläinlääkäripalveluita vuorokauden ympäri. Tiedot terveydenhuoltokäynneistä rekisteröidään yhteiseen järjestelmään: naudoilla Nasevaan ja sioilla Sikavaan. Kummassakin järjestelmässä on myös paljon tietoa eläinten olosuhteista, hyvinvoinnista ja tuotannon tunnusluvuista. 

Hyvä ruokinta edellyttää nurmea, viljaa ja puhdasta vettä

Suomessa on runsaasti puhdasta vettä ja nurmipinta-alaa, minkä vuoksi täällä on hyvä kasvattaa kotieläimiä. Suomessa naudan pääravintoa on säilörehu, joka tehdään pohjoisissakin oloissa hyvin kasvavasta nurmesta. Nurmi rikastaa luonnon monimuotoisuutta. Naudan neljän mahan kautta se jalostuu ihmisille ravintorikkaaksi maidoksi ja lihaksi. Vilja ei pohjoisimmissa osissa Suomea menesty niin hyvin, että tuloksena olisi runsaasti elintarvikekelpoista viljaa. 

Tulokset kertovat tuottajien tekemästä hyvästä työstä 

Broilereiden hyvinvoinnin mittarina käytetään niiden jalkapohjien terveyttä. Jalkapohjista nähdään, minkälaisissa olosuhteissa linnut on kasvatettu. Suomessa broilereiden jalkaterveys on Euroopan kärkeä.

Lehmien hyvä terveys taas näkyy erinomaisena maidon laatuna. Suomessa tuotetusta lehmänmaidosta 97 prosenttia kuuluu korkeimpaan laatuluokkaan. Maidon hygieniaan on kiinnitetty Suomessa huomiota jo 1920-luvulta lähtien. 

Tuotteiden turvallisuus on tuottajille kunnia-asia

Tuottaja huolehtii myös eläimistä saatavien tuotteiden turvallisuudesta. Suomalaisessa lihassa ja kananmunissa ei ole salmonellaa, joka on muualla Euroopassa yleinen ruokamyrkytysten aiheuttaja. Salmonellavalvonnalla säästetään yhteiskunnan kustannuksia arviolta 33 miljoonaa euroa vuodessa. Lue englanninkielinen tutkimus aiheesta. 

Jäljitettävyys huippuluokkaa

Tuotantoeläimet merkitään ja rekisteröidään, minkä ansiosta eläinten olinpaikka voidaan jäljittää. Jäljitettävyys jatkuu aina tuotteisiin asti. Kaupan hyllyllä olevan tuotteen alkuperä voidaan jäljittää tuotantotilan ja jopa eläimen tarkkuudella.


Leena Suojala

asiantuntija

tuotantoeläinten terveys ja hyvinvointi, eläinlääkintäasiat, elintarvikehygienia

+35820 413 2377

+35840 779 2945

aiheet: eläinten hyvinvointi, maatalous, maidontuotanto, kotieläintalous, kotieläintuotanto, eläinten hyvinvointilaki, eläintenhyvinvointi, hyvinvointilaki, tuotantoeläinten hyvinvointi

Suositellut artikkelit

Sikatilaa pitävälle Otso Heikolalle eläinten hyvinvointi on kunnia-asia. Hänen mukaansa tyytyväisten sikojen ehjät saparot kertovat, että Suomessa sioilla on asiat hyvin.

Pelto-Mattilan maitotilalla Hausjärven Lavinnossa lehmien hyvinvoinnin eteen on tehty paljon. Aivan erityistä huolenpitoa sai Taistoksi nimetty vasikka, jonka elämä oli jäädä liian...