Suomalainen kotieläintuotanto on malliesimerkki kestävästä ja vastuullisesta tuotannosta, jossa eläinten hyvinvointi, ympäristönsuojelu ja ruoantuotanto yhdistyvät saumattomasti.  Keskeistä suomalaisessa tuotannossa on, että eläimet pysyvät terveinä, ja siksi siihen on panostettu. Tiloilla hyödynnetään valtakunnallisia terveydenhuoltojärjestelmiä, kuten Nasevaa ja Sikavaa, joiden piirissä ovat lähes kaikki suomalaiset sika-, nauta- ja maitotilat. Eläinten sairauksien ennaltaehkäisy on keskiössä, ja ansiokkaan tautisuojauksen ja -saneerauksen vuoksi salmonellaa esiintyy tuotantotiloilla harvoin.

Suomalainen tuotanto on:

• tiukasti valvottua ja säädeltyä
• läpinäkyvää ja jäljitettävää tilalle asti
• kehitetty eläinten hyvinvointia tukevaksi

Ruokaketjun jatkuva kehittäminen varmistaa eläinten hyvinvoinnin ja ruoan korkean laadun.

Suomalaiset tuottajat ovat sitoutuneita eläinten hyvinvoinnin turvaamiseen

Maataloustuottaja on avainroolissa tuotantoeläinten hyvinvoinnin varmistajana. Eläinten olosuhteista voidaan säätää lailla, mutta hyvätkään olosuhteet eivät takaa eläinten hyvinvointia, jos ammattitaito ei ole kunnossa. Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen vaatiikin pitkäjänteistä työtä, koulutusta ja ennen kaikkea osaamista, jota suomalailta tuottajilta löytyy.

Viljelijät ovat halukkaita osallistumaan eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen ja ympäristönhoidon tavoitteisiin sekä omaksumaan entistä kestävämpiä tuotantomenetelmiä. Suomessa kansallinen lainsäädäntö ylittää monin osin EU:n lainsäädännön minimit, minkä lisäksi tuottajat tekevät itsenäisesti enemmän kuin laki vaatii – usein myös ilman korvausta.

Vuonna 2024 eläinten hyvinvointikorvausjärjestelmään kuului 64 % nautatiloista, 80 % sikatiloista, 58 % lammas- ja vuohitiloista sekä 77 % siipikarjatiloista (Lähde: Tietohaarukka 2025). Järjestelmä sisältää erilaisia kohdennettuja toimenpiteitä, joilla hyvinvointia parannetaan yli lakivaatimusten. Korvausta saavien määrien tilojen määrä kasvaa jatkuvasti.

Sika saa pitää saparonsa – hyvinvointia parannetaan olosuhteita kehittämällä

Suomessa ei typistetä sikojen saparoita eikä lintujen nokkia toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, joissa nämä toimenpiteet ovat edelleen sallittuja. Sikojen häntiä typistetään siksi, että siat stressaantuvat herkästi, jos niillä ei ole tarpeeksi virikkeitä. Turhautuneena ne voivat purra toistensa häntiä. Sama ilmiö on taustalla kanoilla, jotka voivat stressaantuneena nokkia toisiaan.

Meillä Suomessa eläinten hyvinvointia parannetaan olosuhteita kehittämällä, ei koskaan eläimiin kohdistuvilla toimenpiteillä

Suomessa eläinten hyvinvointia parannetaan olosuhteita kehittämällä, ei koskaan eläimiin kohdistuvilla toimenpiteillä, kuten muualla Euroopassa yhä tehdään. Suomessa sikojen stressiä vähennetään tarjoamalla niille säännöllisesti tekemistä, pienentämällä eläinten määrää karsinoissa ja huolehtimalla säännöllisistä ruokinta-ajoista. Myös lämpötilasta, ilmastoinnista ja valaistuksesta huolehtiminen on tärkeää.

Elinolosuhteet tukevat lajityypillistä käyttäytymistä

Suomessa eläinten elinolosuhteet suunnitellaan tukemaan luonnollista käyttäytymistä. Esimerkkejä lajityypillisen käyttäytymisen turvaamisesta ovat esimerkiksi:

• sioille tarjotaan virikkeitä ja riittävästi tilaa
• lihanaudat laiduntavat ja ulkoilevat laajasti kesäaikana, lypsylehmistä valtaosa elää vapaana pihatossa.
• siipikarjalla on kuiva ja laadukas kuivike

Nämä esimerkit suomalaisen kotieläintuotannon arjesta ovat useissa Euroopankin maissa yhä vasta tavoitteita.

Antibiootteja vain sairaille eläimille

Suomessa eläinlääkkeitä käytetään vain todettujen sairauksien hoitoon. Eläimille ei anneta antibiootteja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Sairauden toteaminen ja lääkehoidon määrääminen on aina eläinlääkärin vastuulla.

Tuotantoeläimille järjestetään kaikkialla Suomessa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa sekä kiireellisissä sairastapauksissa eläinlääkäripalveluita vuorokauden ympäri. Tiedot terveydenhuoltokäynneistä rekisteröidään yhteiseen järjestelmään: naudoilla Nasevaan ja sioilla Sikavaan. Kummassakin järjestelmässä on myös paljon tietoa eläinten olosuhteista, hyvinvoinnista ja tuotannon tunnusluvuista. 

Hyvä ruokinta edellyttää nurmea, viljaa ja puhdasta vettä

Suomessa on runsaasti puhdasta vettä ja nurmipinta-alaa, minkä vuoksi täällä on hyvä kasvattaa kotieläimiä. Suomessa naudan pääravintoa on säilörehu, joka tehdään pohjoisissakin oloissa hyvin kasvavasta nurmesta. Nurmi rikastaa luonnon monimuotoisuutta. Naudan neljän mahan kautta se jalostuu ihmisille ravintorikkaaksi maidoksi ja lihaksi. Vilja tai proteiinikasvit ei pohjoisimmissa osissa Suomea menesty niin hyvin, että tuloksena olisi runsaasti elintarvikekelpoista satoa. 

Eläinten hyvinvointiin panostaminen näkyy tutkimustuloksissa

Broilereiden hyvinvoinnin mittarina käytetään niiden jalkapohjien terveyttä. Jalkapohjien kunto kertoo suoraan lintujen kasvatusolosuhteista, erityisesti kuivikkeen ja halliympäristön laadusta. Jokaisen broileriparven jalkapohjat arvioidaan, ja kansallisten tilastojen mukaan suomalaisbroilereiden jalkapohjaterveys on Euroopan kärkeä. (Lähde: Eläinten terveys ETT ry)

Lehmien hyvä terveys taas näkyy erinomaisena maidon laatuna. Suomessa tuotetusta lehmänmaidosta 97 prosenttia kuuluu korkeimpaan laatuluokkaan. Maidon hygieniaan on kiinnitetty Suomessa huomiota jo 1920-luvulta lähtien. 

Tuotteiden turvallisuus tuo myös salmonellavapauden

Eläinten hyvinvoinnista huolehtimalla turvataan myös elintarviketurvallisuus ihmisille. Suomalaisessa lihassa ja kananmunissa ei ole salmonellaa, joka on muualla Euroopassa yleinen ruokamyrkytysten aiheuttaja. Meillä kansallinen salmonellavalvonta on pitänyt tartunnat tehokkaasti kurissa.

Ruuan jäljitettävyys on huippuluokkaa

Tuotantoeläimet merkitään ja rekisteröidään, minkä ansiosta eläinten olinpaikka voidaan jäljittää. Jäljitettävyys jatkuu aina tuotteisiin asti. Kaupan hyllyllä olevan tuotteen alkuperä voidaan jäljittää tuotantotilan ja jopa eläimen tarkkuudella.

Eläinkuljetukset hyvinvointi huomioiden

Eläinkuljetukset Suomessa toteutetaan valvotusti, hyvällä kalustolla ja eläinten hyvinvointi keskiössä. Kuljetuksia saavat suorittaa vain hyväksytyt toimijat koulutetulla henkilöstöllä ja asianmukaisella kalustolla. Laadukas kuljetuskalusto mahdollistaa eläinten kuljetuksen hyvinvointi huomioiden eri lämpötiloissa. Lastaus ja purku tehdään rauhallisesti, ja kuljetusolosuhteet mukautetaan tilanteeseen. Suomessa eläimet kuljetetaan tilalta teurastamoon ilman välipurkuja ja -lastauksia. Jäljitettävyys on taattua viranomaisjärjestelmien kautta.

Kansallinen eläintenhyvinvointilaki huomattavasti EU-lainsäädäntöä tiukempi

Nykyinen eläintenhyvinvointilaki tuli voimaan vuoden 2024 alussa, ja se ylittää monilta osin EU-lainsäädännön minimit. Uusi eläintenhyvinvointilaki sisälsi merkittäviä tiukennuksia aiempaan. Maataloustuottajien kannalta muutoksia olivat muun muassa porsitushäkkien ja parsinavettojen rakennuskiellot sekä porsaiden kirurgisen kastraation kipulääkitys- ja puudutusvaatimukset.

Suomessa eläinten hyvinvointiin panostetaan, ja MTK:n tavoitteena on, että tiukennuksia edellytetään myös muilta EU-mailta. Tällä hetkellä eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen nostaa kotimaisen tuotannon kustannuksia verrattuna muiden EU-maihin. Siksi MTK kannattaa eläinten hyvinvoinnin edistämistä erityisesti EU-lainsäädännöstä käsin.

Olli Heino

asiantuntija, eläinlääkäri

tuotantoeläinten terveys ja hyvinvointi, eläinlääkintäasiat, elintarvikehygienia

+358 20 413 2059

+358 50 430 8578

Sofia Tuisku

viestinnän asiantuntija

verkkoviestintä

+358 50 406 2226

aiheet: eläinten hyvinvointi, kotieläintuotanto