Harmaa suojelu on lopetettava – luonnonsuojelu ei voi perustua vaikenemiseen tai epäselvyyteen
Blogi – Maaseudun edunvalvonta
Harmaa suojelu on lopetettava – luonnonsuojelu ei voi perustua vaikenemiseen tai epäselvyyteen
03.09.2025
Suomessa on totuttu siihen, että luonnonsuojelu tapahtuu lainsäädännön ja sopimusten kautta. Tähän kuuluu selkeä prosessi: viranomaiset tekevät perusteltuja ja valituskelpoisia päätöksiä ja maanomistajille maksetaan korvaukset. Toiminta perustuu avoimuuteen ja vapaaehtoisuuteen aina, kun mahdollista, ja lainsäädäntöön silloin, kun se on välttämätöntä, pohtii elinvoimajohtaja Leena Kristeri MTK:n blogissa.
Viime vuosina olemme kuitenkin havainneet kasvavaa ilmiötä, jota me MTK:ssa kutsumme harmaaksi suojeluksi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että maa- ja metsätalouden harjoittamista rajoitetaan epäsuorasti ja epäselvästi ilman virallisia päätöksiä ja korvauksia – ja ilman, että omistajalla on mahdollisuutta vaikuttaa tai valittaa.
Tämä kehitys ei ole hyväksyttävää, eikä sitä voi katsoa läpi sormien.
Mitä harmaa suojelu on?
Harmaa suojelu voi näyttäytyä eri tavoin:
-
Metsänkäyttöilmoituksen mukaiseen metsänkäsittelyyn puututaan rajoittavasti, jos alueella "saattaa olla" luontoarvoja, vaikka tuoretta tietoa esim. lajin esiintymisestä ei ole tai vaikka virallista suojelupäätöstä ei ole tehty.
-
Luonnonsuojelulain valvonnasta vastaava viranomainen ei selkeästi erottele lainsäädännöstä johtuvia velvoitteita vapaaehtoisuuteen perustuvista suosituksistaan. Lisäksi on epävarmaa, reagoiko viranomainen ollenkaan, ja jos reagoi, milloin.
-
Tulkinnat vaihtelevat eri puolilla Suomea ja viranomainen ”kokeilee kepillä jäätä”. Ensimmäiset kannanotot saattavat olla hyvin rajoittavia ja laajaan tulkintaan perustuvia, mutta neuvottelujen kautta ne muuttuvat.
-
Luonnon monimuotoisuuden tavoitteita toteutetaan kaavoituksessa ilman, että luontoarvojen turvaamiselle on laissa määritelty peruste tai ilman, että rajoitukselle on maanomistajien suostumusta.
Kyse ei siis ole varsinaisesta suojelusta – vaan sen jäljittelystä ilman vastuuta. Kyse ei myöskään ole yksittäisistä tai satunnaisista tapauksista – vaan usein vastaan tulevista käytännön toimintatavoista.
Luottamus ei synny hähmäisyydellä
Luonnonsuojelun hyväksyttävyys nojaa vahvasti siihen, että se on yhdenmukaista, avointa ja lakiin perustuvaa sekä rajoitteiden että korvausten osalta. Kun tämän mallin rinnalle on alkanut ilmaantua harmaata toimintaa, jossa omistajilta rajoitetaan oikeuksia ilman asianmukaista prosessia, luottamus katoaa.
Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta yksityismaiden merkitys on erittäin olennainen. Luonnonsuojelun, luonnontilan parantamisen ja ympäristöllisesti kestävän maa- ja metsätalouden edistämiseksi tehtävä työ ei kaipaa ylhäältä annettuja kiertoreittejä, vaan suoraa ja kunnioittavaa yhteistyötä.
Suojelu kuuluu lakiin – ei rivien väliin
MTK on periksiantamaton kitkiessään harmaata suojelua. Se ei tarkoita luonnonsuojelun vastustamista – vaan sen lainmukaisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolustamista.
On syytä muistaa, että perustuslain mukaan ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista tulee säätää lailla. Lisäksi perustuslailla turvatun omaisuuden suojan rajoittaminen edellyttää tiukkojen, perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten täyttymistä. Harmaan suojelun ei siis pitäisi olla millään muotoa edes mahdollista, eikä se ole myöskään oikeusvaltiolle kunniaksi. Luonnonsuojelu ei saa perustua siihen, että maanomistajat tai ammattilaiset joutuvat epäselvien toimintaohjeiden vuoksi pelkäämään sanktioita. Myöskään se ei käy, että maanomistajan on monissa tilanteissa itse ymmärrettävä vaatia korvausta tai haastaa viranomaisen alun perin esittämä perusteettoman väljä tulkinta. Luonnonsuojeluviranomaisen tulisi toimia maanomistajien apuna ja tukena, ei harmaan suojelun mahdollistajana.
Ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttaminen onnistuu vain, jos omistajat kokevat olevansa osa ratkaisua. Kun maanomistaja tietää, missä kulkee oikeuksien ja velvollisuuksien raja, syntyy luottamusta ja ennakoiva toiminta mahdollistuu. Kun suojelun pelisäännöt ovat selkeitä ja oikeudenmukaisia, myös sitoutuminen kasvaa. Mutta jos suojelu muuttuu epämääräiseksi harmaaksi vyöhykkeeksi, jossa oikeuksia kavennetaan ilman korvausta tai perusteltua päätöstä, ei siitä hyödy kukaan – ei ihminen, eikä luonto.
Siksi on aika sanoa selkeästi: harmaa suojelu on lopetettava. Aloitetaan kaavoituksesta, kun se lainsäädäntö on nyt parhaillaan uudistettavana. Sitten otetaan aluehallintouudistuksen tuomista mahdollisuuksista kaikki irti varmistamalla, että viranomaisten toimintatavoissa ei ole moitteen sijaa. Korjataan myös luonnonsuojelulaissa olevat puutteet korvaussäännöksissä.
aiheet: luonnonsuojelu, metsänomistajalle, mtk mobiili
Leena Kristeri
elinvoimajohtaja
+358 40 507 4088