Takaisin Ilmanlaatu: Ammoniakkipäästöt

Artikkeli – Maaseudun edunvalvonta

Ilmanlaatu: Ammoniakkipäästöt

18.07.2017

Suomen ammoniakkipäästöt ovat pysyneet melko vakiona. Vuosina 1990 - 2015 päästöt ovat vaihdelleet 31 ja 37 kt välillä. Vuonna 2015 päästöt olivat noin 34 kilotonnia, josta maatalouden osuus oli 86 %. Päästömäärissä on edelleen epätarkkuutta ja laskelmia tarkennetaan. Suomen vuoden 2015 päästöiksi esitetään myös vajaata 32 kt. Maatalouden osalta suurena ongelmana on, että Suomessa on tehty vain hyvin vähän maatalouden ammoniakkimittauksia käytännön oloissa. Tällöin laskelmissa joudutaan turvautumaan pitkälti ulkomaisten mitausten perusteella estettyihin kertoimiin.

Maataloudessa NH3:a haihtuu kotieläinten lannasta, muista orgaanisista
lannoitteista ja epäorgaanisista lannoitteista. Maatalouden kokonaispäästöistä
suurin osa tulee nautasektorilta (lypsylehmät 30 %, muut naudat
noin 30 %). Sikojen osuus on noin 17 %, siipikarjan noin 8 % ja lampaiden,
vuohien ja hevosten osuus yhteensä noin 4 %. Turkiseläinten osuus on
7 % ja epäorgaanisten lannoitteiden osuus 4 %. Lisäksi maatalousjätteen poltossa vapautuu vähän ammoniakkia.

Maatalouden päästöissä ei ole tapahtunut suurta muutosta parinkymmenen vuoden aikana, vaikka esimerkiksi nautojen määrä on laskenut. Tuotostasot ovat kuitenkin nousseet, ja samalla lannassa erittyvän typen määrä on noussut. Ja mitä suurempi on typeneritys, sitä suurempi on ammoniakin haihtumispotentiaali.

Päästöjen vähentäminen

Tärkeimmät NH3-päästöjä vähentävät toimet ovat lietelannan ja virtsan sijoituslevitys, letkulevitys sekä pintaan levitetyn lietelannan ja virtsan nopea multaus. Lantavarastojen kattaminen vähentää myös päästöjä merkittävästi. Lisäksi mm. ruokinnan tarkentamisella, kaasupesureilla, lannan tihennetyllä poistolla lantavarastoon, lannan jäähdytyksellä ja turkistuotannossa tehtävillä toimilla voidaan vähentää päästöjä. Kehitteillä on myös erilaisia uudempia tekniikoita kuten lannan happamoittaminen.

Ammoniakkipäästöjen vähentäminen on myös osa BAT-päätelmiä.

Lisätiedot: Airi Kulmala

Lähteet: Ympäristöhallinto, Syke, MMM

Katso myös


aiheet: ammoniakki, ilmanlaatu


Saatat olla kiinnostunut myös näistä