Kielen muutoksella on konkreettisia vaikutuksia politiikan sisältöön ja päätöksentekoon. Kun puheessa painottuvat vaikkapa "resilienssi" ja "vihreä siirtymä", muuttuvat samalla poliittiset tavoitteet ja toimintamallit. Kieli ei siis pelkästään kuvaa todellisuutta, vaan se myös rakentaa sitä. Kauppapolitiikassa on oltava valppaana ymmärtämään kielen vivahteita, sillä pienikin muutos sanastossa voi viestiä suuresta suunnanmuutoksesta.

Kauppapolitiikan kieli toimii kompassina, joka ohjaa sekä päätöksentekijöiden että yritysten toimintaa. Siksi kieli ei ole sivuseikka, vaan olennainen osa yhteistä tulevaisuuden rakentamista. "Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä" – kieli voi hyvinkin ohjata politiikan sisältöä enemmän kuin ymmärrämmekään. Tässä sarjassa kunniamaininta menee Atlantin toiselle puolelle termeille ”vastavuoroiset tullit”, jossa vastavuoroisuus tarkoittaa - minulle etuja, sinulle kustannuksia.
 

WTO ei ole kuollut, vaikka moni niin virheellisesti ajattelee

Viime vuosien ministerikokoukset ovat tuottaneet WTO:ssa vain vaatimattomia tuloksia, mikä on haastanut järjestön kykyä vastata maailman kaupan muuttuviin tarpeisiin. Vaikka päätöksenteko on ollut hidasta ja kompromissien löytäminen vaikeaa, WTO:n säännöt muodostavat edelleen globaalin kauppajärjestelmän selkärangan. Sääntöjen merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa yksittäiset maat pyrkivät muuttamaan pelisääntöjä omien intressiensä mukaisesti – järjestelmän vakaus ja ennustettavuus perustuvat pitkälti WTO:n normien jatkuvuuteen.

Vapaakauppasopimuksissa viitataan yhä usein WTO:n menettelyihin ja riitojenratkaisumekanismeihin, vaikka niiden käytännön toimivuus on ollut koetuksella. Erityisesti Yhdysvallat on ajautunut riitojenratkaisuelimen vaikeuksiin, mikä on heikentänyt järjestelmän uskottavuutta. Tästä huolimatta perusvalmistelu WTO:ssa jatkuu ja vapaaehtoinen valitusmekanismi on tarjonnut väliaikaisen ratkaisun kiistanalaisiin tilanteisiin.

WTO:n perustalla on edelleen suuri merkitys sekä EU:lle että Yhdysvalloille, vaikka molempien toimijoiden strategiat ovat viime vuosina painottaneet myös kahdenvälisiä ja alueellisia ratkaisuja. Ilman WTO:n sääntöjä ja menettelyjä globaalin kaupan perusluottamus ja tasapuolisuus olisivat selvästi heikommalla pohjalla. Rinnalle on kehittynyt useanvälinen kauppaneuvottelumalli, joka osaltaan on luonut pohjaa WTO:lle hyväksyttäviksi globaaleiksi sopimuksiksi.

WTO tarvitsee rakenteellista uudistusta ja päätöksenteon tehostamista. Tarvitaan rohkeita avauksia ja kykyä sopeutua uudenlaisiin haasteisiin, jotta järjestö säilyttää asemansa maailman kauppapolitiikan tukipilarina.

EU:n kahdenvälisten sopimusten laaja verkosto

EU:n kauppapolitiikan viime vuosien painopiste on selvästi siirtynyt kahdenvälisten sopimusten edistämiseen. Tätä kehitystä tukee vaatimusten parempi sopeuttaminen neuvottelukumppaneiden historiaan, toimintaympäristöön ja erityisiin haasteisiin – sopimukset eivät synny pelkästään teknisen neuvottelutaidon varassa, vaan vaativat molemminpuolista ymmärrystä ja kunnioitusta.

Poliittisena tavoitteena on saada kahdenväliset sopimukset tarjoamaan eurooppalaisille yrityksille mahdollisuuksia kaupan monipuolistamiseen ja markkinoiden laajentamiseen. Usein neuvottelukumppanit arvostavat EU:ssa vakaampia markkinoita, vaikka ne saattavat olla kustannuksiltaan korkeampia – vakaus tuo ennustettavuutta ja vähentää riskejä.

CBAM (hiilirajamekanismi) ja EUDR (metsäkatoasetus) ovat monille EU:n ulkopuolisille kumppaneille haastavia. Näiden järjestelmien toimeenpano vaatii laajaa tietopohjaa ja infrastruktuuria, eikä niiden vaatimuksia ole helppo toteuttaa globaalisti. On helppo todeta, että kauppapolitiikan asiantuntijoiden osallistuminen valmisteluun olisi helpottanut. Nyt käytännön realiteetit jäivät liian vähälle huomiolle.

EU:n pyrkimys luoda laaja sopimusverkosto on ollut strategisesti tärkeää, mutta sopimusten toimeenpano ja päätöksenteko ovat muodostuneet merkittäviksi pullonkauloiksi, kuten Mercosur-sopimuksen väliaikainen toimeenpano osoittaa. Ilman näiden pullonkaulojen ratkaisemista sopimusten potentiaali jää vajaaksi.

Suurimmalle osalle kauppasopimuskumppaneista maataloustuotteiden markkinoillepääsy EU:n sisämarkkinoille on keskeinen kysymys. Maatalouden myönnytysten yhteisvaikutus on tässä tilanteessa erittäin vaikea hahmottaa. JRC eli komissio tekee selvitystä. Tällä päivityksellä on kiire, jotta meillä on välineitä käytettävissä monivuotisessa rahoituskehyksessä olevan ”Unity safety net” -rahaston käyttöön mahdollisessa kriisitilanteessa.
 

Yhdysvallat kirjoittaa omaa kauppapolitiikkaa

Yhdysvaltojen suhtautuminen kansainvälisiin kauppasopimuksiin on viime vuosina ollut poikkeuksellisen kriittistä ja kyseenalaistavaa. Sinällään kriittinen linja on saanut jatkoa jo monen presidentin kaudella. Maa ei enää pidä monenvälisiä sitoumuksia itsestäänselvyytenä, vaan korostaa kansallista etua ja vaatii jatkuvaa mahdollisuutta tarkistaa sekä avata jo solmittuja sopimuksia. Yhdysvaltojen peruslinja pohjautuu yhä heidän vientinsä tullien alentamiseen ja kaupan helpottamiseen. Erityisesti Trumpin hallinnon aikana otettiin käyttöön tilapäisiä tulleja, joiden perustat vaihtuvat, mutta tavoite on kirkas: kauppataseen oikaiseminen yhdysvalloille edulliseksi.

WTO:n sääntöjen laajan tulkinnan (kansallinen turvallisuus) mahdollistamat uudet esteet ovat Yhdysvaltojen kauppapolitiikassa nousseet merkittäviksi välineiksi. Vastavuoroisten tullien oikeusperusta on aiheuttanut kiistoja, ja korkeimman oikeuden päätöksen perusteella Yhdysvallat on nyt aloittanut vastavuoroisten tullien palautukset. Päätöksenteon ongelmat ovat näkyneet erityisesti kongressin ja hallinnon välisessä suhteessa. Euroopassa parlamentti asettaa ehtoja sopimusten ratifioinnille, mikä on korostunut Turnberryn sopimuksen epätasapainossa. USA:n mielestä sopimus sitoo EU:ta, mutta ei heitä.

Elintarvikeviennille Turnberryn sopimus tarjosi mahdollisuuden viedä aikaisemmilla tulleilla Yhdysvaltoihin. Nyt heinäkuun loppuun asti on voimassa 10 %:n tullikorotukset. Sama 10 % koskee myös havupuutavaraa. Alkoholituotteiden vastavuoroinen tullivapaus myös poistui uuden tullipolitiikan aikana.

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: mtk mobiili