Halpaa ruokaa ei enää ole

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen korosti avauspuheenvuorossaan, että ruokamarkkinoiden vaikeaan tilanteeseen on nyt löydettävä ratkaisuja.

– Halpaa ruokaa ei enää ole. Maailmalla yhä laajemmilla alueilla kyse ei pian ole ruuan hinnasta, vaan saatavuudesta, Viljanen totesi.

Viljasen mukaan Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa on jo käynnistänyt kriisin maailman ruoka- ja energiamarkkinoilla.

– Euroopassa ollaan nyt nopeasti siirtymässä maatalouspolitiikasta kriisiajan ruokapolitiikkaan. Sen ensimmäinen ja kiireellisin tehtävä on varmistaa, ettei ruuan alkutuotanto romahda maatilojen talouden ja tilojen lopettamisen mukana, Viljanen sanoi.

Hallituksen päättämä 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti on Viljasen mukaan merkittävä, mutta sen tehokkaampaan ja nopeampaan kohdentamiseen maatiloille on vielä etsittävä ratkaisuja.

Ratkaisuja Viljanen vaati markkinoilta nopeina tuottajahintojen korotuksina.

Suomalaisten metsänomistajien Viljanen sanoi sitoutuneen tehtaiden puuhuoltoon Venäjän puun poistuessa markkinoilta. Samoin metsäbioenergian lisäämiseen tuontifossiilien korvaajana.

Viljanen kiitti järjestöään ja sen jäseniä nopeasta avusta brutaalin hyökkäyksen kohteeksi joutuneille ukrainalaisille.

Valtuuskunnan nykyiset puheenjohtajat jatkavat vuonna 2022
 

Valtuuskunta päätti, että jatkossa valtuuskunnan kokouksesta tehdään päätöspöytäkirja ja yleskeskustelun puheenvuorot tallennetaan pöytäkirjan liitteiksi videolinkkeinä

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Arsi Kanala ja Tomi Ahonen. Ääntenlaskijoiksi valittiin Tero Ojala ja Outi Pettersson.

Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa Eerikki Viljanen, 1. varapuheenjohtajana Tero Lahti ja 2. varapuheenjohtajana Sari Lantta.
 

Viime vuosi oli järjestölle haastava

MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin esitteli järjestön toimintakertomuksen vuodelta 2021.

Korona on vaikuttanut järjestön normaaliin toimintaan ja hanketoimintaan, mutta suurin osa suunnitelluista asioista on mennyt eteenpäin.




– Olemme olleet vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Markkinoilla on ollut isoja haasteita, mutta  järjestön kehittämistä on saatu asioita eteenpäin ja moni asia on vahvasti työn alla, Wallin kertoi. 

Kesän jälkeen MTK ja MTK-liitot tekivät monia aktiviteetteja maatalouden talouskriisin helpottamiseksi ja kriisitietoisuuden nostamiseksi. CAP-kansallinen suuunnitelma kanssa on myös vaatinut järjestöltä paljon ponnisteluja.

Metsätaloudessa suurin asia on metsien käyttöön liittyvä rajoituskeskustelu. Wallin muistutti, että metsä on jatkossakin yksi taloutemme kivijaloista.

– Pyrimme jatkossa entistä enemmän siihen, että me kerromme ennakoidusti mitä tulisi tehdä, Wallin sanoi.

Esimerkkinä tästä Wallin nosti esiin maatalouden ilmastotiekartan. 

Järjestöuudistus on ollut odotettua haastavampi, mutta eteenpäin on menty. Liittokokousta on valmisteltu tiiviisti viime vuonna järjestelyiden ja ohjelma-asiakirjatyön osalta. Asiakirjaluonnos on kokenut kevään aikana ison uudistuksen vahvasti muuttuneen maailmantilanteen vuoksi. Wallin kuitenkin korosti aiempien keskustelujen tärkeää roolia.

Vuoden Helmi -palkinto MTK-Iisalmelle Maaseutu tutuksi lapsille - hankkeesta

Hanke opetti lapsille, mistä ruoka tulee ja palkinnoksi osallistumisesta päiväkodit saivat polkutraktorin.

Palkintoraati arvosti erityisesti MTK-Iisalmen Maaseutu tutuksi lapsille -projektin toteutusta, jossa oli tehty laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. Projektissa oli esitelty lapsille ja nuorille ruuantuotantoa ja metsätaloutta monipuolisesti ja osallistavin elementein. Pitkäkestoisen projektin aikana on aktivoitu MTK-Iisalmen omia toimijoita sekä saatu laajalti mukaan päiväkoteja henkilökuntineen osaksi toteutusta.  

Palkinnon luovuttivat Helmityöryhmän jäsenet Markus Eerola, Susanna Valtonen ja Juha-Pekka Hannikainen.

Poika-patsaan ottivat vastaan MTK-Iisalmen puheenjohtaja Perttu Sirviö ja sihteeri Piia Laajalahti.

Palkintoraati antoi lisäksi kunniamaininnat Mhy-Mänty-Saimaalle metsätaitokilpailuista ja MTK-Joroisille Elävä maaseutu -messuista.  

Liittokokous Poriin 15.-16.6.

Valtuuskunta päätti, että järjestö kokoontuu liittokokoukseen Poriin 15.-16.6. 

Jyrki Wallin esitteli luonnoksen liittokokousasiakirjasta, jonka otsikkona on: "Yhteiset juuret. Yhteinen tulevaisuus." Aiempaan versioon nähden asiakirjaa oli tiivistetty ja huomioitu Ukrainan tilanne.

Valtuuskunta hyväksyi asiakirjan jatkovalmisteluun muutoksin. Kotieläintuotannon merkitys huoltovarmuuden kannalta haluttiin vahvemmin esille asiakirjaan Atso Ala-Kopsalan esityksestä.

Vaikea markkinatilanne huolestutti yleiskeskustelussa
 

Maatalouden talouskriiisin johdosta myönnetyn huoltovarmuuspaketin, 300 miljoonan euron kohdentamisesta käytettiin useita puheenvuoroja. Kysyttiin mm. sitä, mitä reunaehtoja EU antoi korvauspaketin kohdentamiselle.

Kritiikkiä sai se, että tukia maksetaan pelloille, jotka eivät ole aktiivituotannossa. Samaan aikaan tähdennettiin sitä, rahanjaossa on toimittava niin, että kaikki pärjäävät. Tuotannon edellytykset on suotava kaikille. Porukka (MTK), jossa on ristiriitoja, ei pärjää.  Ruokaa tuottavat tilat eivät saa kaatua.

Korvauskelpoisen viljelyalan pieneneminen on saatava loppumaan, jotta ruokaa riittää Suomessa jatkossakin. Tukijonoja pitää purkaa järjestelmällisesti ja MTK:n on välittömästi aloitettava neuvottelut MMM:n kanssa korvauskelvottoman maan saamiseksi tukikelpoisen viljelyalan piiriin.

Maatilojen käyttöpääoma- ja maksuvalmiuslainojen saanti on vaikeutunut ja tämä vaikeuttaa tilojen selviytymistä. Markkinoilta on löydettävä ratkaisuja tuottajahintojen korotusten kautta ja nouseviin polttoainekustannuksiin toivottiin ratkaisuja.

Julkisten hankintojen osalta nousi esille huoli siitä, miten ruokakriisi vaikuttaa kotimaisten raaka-aineiden kilpailukykyyn.

Metsätaloudessa nousi esille se, että puun kantohinnat jäävät jälkeen lopputuotteiden hinnoista. Puukauppojen kilpailuttaminen ja yhteistyön tiivistäminen metsänhoitoyhdistysten mahdollisina  yhteismyynteinä.

Järjestön toivottiin taistelevan maatilojen kiinteistöveron poistamiseksi.

Eläinlääkäreiden heikko saatavuus on ongelma monella puolin Suomea.

Yleiskeskusteluissa nousi myös kausityövoimaan liittyvät haasteet ja energiaomavaraisuuden nostaminen.  

Puheenjohtaja Marttila vastasi kommentteihin ja kysymyksiin
 

Marttila vastasi yleiskeskustelun kysymyksiin. Marttila toivoi rauhaa Ukrainaan, mutta muistutti, että meillä on pitkän aikaa rajan takana hylkiövaltio, johon välit ovat poikki. Alkuvuodesta yhteistyö venäläisten viljelijöiden kanssa katkaistiin. Heitä käy sääliksi, koska he elävät diktatuurissa ja karmean vaikeita vuosia on vielä edessä.

Venäjän hyökkäyksen myötä EU on muuttunut syvästi ja pysyvästi. Marttila arveli, että ruokaturva nousee tärkeämpään rooliin, mutta myös yhteisvastuullisuus EU:ssa tulee lisääntymään.

EU pyrkii katkaisemaan energiariippuvuuden Venäjään. Pienviljelijät ja perheviljelmät varmistavat ruokaturvan ja ne kykenevät toimimaan joustavasti.

Marttila korosti, että tavoitteet vihreässä siirtymässä ovat hyvät, mutta käytännössä on paikallisuus jäänyt huomioimatta.  Green Deal etenee ja sen ilmastopaketti pitää sopeuttaa muuttuneeseen maailmaan.

– Luotan siihen, että lyhyen aikavälin metsien heittellejättöohjelmaan ei EU:ssa ryhdytä, Marttila sanoi.

Marttilan mukaan kotieläintalous uhkaa joutua kestävän rahoituksen mustalle listalle. Olemme kuitenkin saaneet hälytyskelloja kilisteltyä. Metsien osalta peli pitää pistää poikki, emmekä voi antaa piiruakaan periksi.

Ennallistamisen osalta nostimme asian heti julkisuuteen, koska halusimme herätellä päättäjiä hyvissä ajoin, Marttila sanoi.

CAP-uudistus etenee ja olemme saaneet komissiolta vastaukset kansalliseen ohjelmaan. Tarvitsemme kansallisen korjaussarjan. Eräs niistä on luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen parempi kompensaatio, joka ei ole nyt ohjelmassa riittävällä tasolla.

Komissio kantaa huolta ruokaturvasta, viljelijöiden neuvotteluvoimasta ja ruokaviennistä. Huolia liittyy ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin, joissa turvemaat ovat veikattua suurempana silmätikkuna.

– Erittäin suuri perustelu turvemaille ovat viime kesän kuivuuden kokemukset, Marttila totesi.

Marttila muistutti, että MTK:n ilmastotiekartassa on paljon maatalouden ilmastoratkaisuja, kunhan tilojen taloudesta pidetään huolta.

Kriisipaketin osalta Marttila kertoi järjestön toivoneen potille parempaa kohdentamista kriisistä kärsiville tiloille sekä nopeampaa maksatusta. Marttila muistutti, että kyseessä oli kuitenkin viiden puolueen kompromissi. MTK on kautta linjan korostanut, että ratkaisujen on löydyttävä markkinoilta.

Tukikelvottomien peltojen osalta prosessi on ollut käynnissä, mutta se on edennyt liian hitaasti hallinnossa, ts. ely-keskuksissa. Marttila kehottikin olemaan yhteydessä elyihin.

Tukien kohdentumisessa aktiivituotantoon. Missään muussa EU-maassa ei satsata niin paljon tuotantoon sidottuihin tukiin. En usko, että Suomen hallitus haluaa tässä maailmantilanteessa suurta kinaa tästä uudistuksesta. Emme kaipaa leväperäisyyttä vaan selkeyttä siihen, miksi jotakin tehdään. Se on sitä aktiivisuutta.

Marttila sanoi kantavansa nyt eniten huolta viljelijöiden jaksamisesta.

– On pöyristyttävää, että välitä viljelijälle -hankkeen osalta ei ole STM:ssä etenemistä. Tiloilla tarvitaan talousneuvontaa ja terveydenhuoltoon ohjaamista. Tässä ei Suomen hallitus saa nukkua.
 

Klaus Hartikainen

jäsenviestintäpäällikkö

jäsenviestinnän koordinointi ja toteutus

+358 20 413 2316

+358 40 169 2060

Kaija Stormbom

viestinnän asiantuntija

maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka

+358 20 413 2385

+358 40 848 9559

aiheet: mtk, valtuuskunta