Lausunto

Lausunto ruokapoliittisesta selonteosta kansallisesta ruokastrategiasta

21.04.2026

Eduskunnan ympäristövaliokunta

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua ruokapoliittisesta selonteosta kansallisesta ruokastrategiasta ja toteaa, että  selonteon sisältö on oikeansuuntainen. Selonteossa tunnistetaan ruokajärjestelmän keskeisiä haasteita, kuten  alkutuotannon heikko kannattavuus, arvonlisän epätasainen jakautuminen ruokaketjussa ja ruokaketjun  toimijoiden liiallinen kotimarkkinakeskeisyys, mikä luo ruokastrategian toteuttamiselle realistiset lähtökohdat.

MTK korostaa, että alkutuotannon elinvoima ja kannattavuus lopulta ratkaisevat, voidaanko ruokastrategian  päämääriä ylipäänsä saavuttaa. Ilman suomalaista alkutuotantoa kansallinen ruokastrategia on epäonnistunut.  Toimet, joilla parannetaan viljelijöiden markkina-asemaa, monipuolistetaan myyntikanavia, haetaan arvonlisäystä ja lisätään tuotannon tehokkuutta ovat välttämättömiä markkinoilta saatavien tulovirtojen kasvattamiseksi.
Taloudellisesti kestävä maatalous on lisäksi keskeinen edellytys muiden kestävän kehityksen toimien  edistämiselle alkutuotannossa.

Ruokapoliittisessa selonteossa on tunnistettu, että ruokavienti on keino parantaa kannattavuutta ja  ruokajärjestelmän reiluutta, mutta ruokaviennillä on käytännössä paljon monipuolisempi vaikutus. Selonteossa  on otettava huomioon, että markkina-alueen laajentuminen, paremmat katteet, ja riippumattomuus kotimaan  kaupasta ovat keskeisiä tekijöitä, jotka tukevat alkutuotannon ja teollisuuden kilpailukykyä sekä mahdollistavat 
tuotantovolyymin kasvun ja lisäarvomyynnin. Riskienhallinta paranee, kun asiakaskunta jakautuu eri markkinoille,  ja tuotantotason ylläpitäminen on vakaampaa kansainvälisen kaupan ansiosta. Sivuvirtojen hyödyntäminen,  maaseudun elinvoiman vahvistaminen sekä modernisaatio ja tehokkuus edistävät koko elintarvikesektorin  kestävää kasvua ja alueellista taloudellista toimintaa. Markkinoiden monipuolistuminen ja siirtyminen 
myyntilähtöiseen toimintamalliin vahvistavat suomalaisen alkutuotannon ja teollisuuden asemaa niin kotimaassa  kuin kansainvälisesti.

Ruokastrategian toteuttamisen kannalta on tärkeää, että hallinto kykenee sitoutumaan päämääriin yli  hallituskausien ja sitoutumisen tulee näkyä selvästi strategian toimeenpano-ohjelmassa. Erityisesti hallinnon  sitoutuminen on edellytys sille, että alkutuotannossa ja teollisuudessa uskalletaan investoida ja tavoitella kasvua.  Erityisesti ruokaviennin osalta hallinnon rakenteellinen sitoutuminen tarkoittaa, että vientipalveluja on aina
tarjolla, kuten muissa EU-maissa. Toimeenpano-ohjelmassa tulee varmistaa, että 1) maa- ja  metsätalousministeriön sekä ulkoministeriön go-to-market -palvelut, 2) ulkoministeriön close-the-deal-konsulttipalvelut, 3) Ruokaviraston lupa- ja vientivalvontapalvelut sekä 4) Elinvoimakeskusten aluekehitys- ja  rahoituspalvelut säilyvät yli hallituskausien ja vahvistavat vientiyritysten kansainvälistä kilpailukykyä.

Ruokastrategian tavoitteiden toteuttaminen edellyttää laaja-alaista sitoutumista, vuorovaikutusta sekä  yhteistyötä valtion ja ruokaketjun toimijoiden välillä. Sitoutumisen sekä yhteistyön kannalta on erityisen tärkeää,  että ruokastrategian toimeenpanon ja seurannan keskeiseksi toimijaksi asetettavan ruokaneuvoston kokoonpanoa laajennetaan osallistamaan hallinnon lisäksi myös keskeisimpiä ruokaketjun etujärjestöjä kuten 
MTK, ETL, MaRa ja PTY.

Helsinki, 21.4.2026

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Thimjos Ninios
Johtaja, kansainvälinen kauppa

aiheet: lausunto, selonteko, ruokastratetegia