Lausunto

Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä metsästysvuonna 2016-2017

17.06.2016

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa:

Maa- metsätalousministeriön tavoitteena on karhukannanhoitosuunnitelman mukaisesti säilyttää karhukanta poronhoitoalueen ulkopuolella nykytasolla, mutta maantieteellisesti tasaisemmin jakautuneena. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen karhukanta on nyt 1720-1840 yksilöä kevään pentutuotto n. 340 yksilöä mukaan lukien. Viime vuodesta karhukanta-arvio on 250 yksilöä suurempi, mutta osaa nopeasta kasvusta perustellaan kanta-arvioiden epätarkkuudella. Karhukanta vahvistui Itä-Suomeen painottuvalla vakiintuneen kannanhoitoalueella sekä levittäytymisvyöhykkeellä. Kanta-arvion mukaan kehittyvän kannan alueella karhukanta olisi hieman taantunut.

Karhun aiheuttamia porovahinkoja löydettiin viime vuonna yhteensä 739 kappaletta, lisäystä edellisvuoteen oli lähes 100 tapausta. Näistä maksetut korvaukset kohosivat noin 1,2 miljoonaan euroon. Lisäksi viime vuonna korvattiin kotieläimille aiheutuneita vahinkoja 203 tapauksessa, joista mehiläisvahinkojen korvaukset olivat 157 000 euroa, lammasvahingot 55 000 euroa sekä muita kotielänvahinkoja yhteensä vajaat 5000 euroa. Lisäksi karhut aiheuttivat korvattuja maatalousvahinkoja 127 tapausta arvoltaan 49 000 euroa. On syytä huomata, että maatalousvahinkojen lukumäärä kasvoi yli
50 %, vaikka keskimääräiset korvaussummat olivatkin pienempiä.    

Korvattujen vahinkojen lisäksi karhut aiheuttavat karjatiloille paljon ylimääräistä työtä, jota ei korvata. Karhut voivat estää karjan laiduntamisvelvoitteen täyttymistä ja tilanne voi muodostua paikallisesti kohtuuttomaksi. Lisäksi eräillä alueilla karhut ovat häirinneet eläinten hyvinvoinnin tuen laidunnus-lisäehdon täyttymistä.  Vastaavasti merkittävää lisätyötä joutuvat tekemään myös mehiläishoitajat, jotka joutuvat suojaamaan pesät sähköaidoilla ja vahinkoja tapahtuu suojauksesta huolimatta.    
    
MTK esittää, että vahinkoa aiheuttavien karhuyksilöiden poistamista tulee tehostaa. Viimeisen reilun kahden vuoden aikana on kaadettu vain yksi karhu  
vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla. Lupaehdot, joilla vahinkoa aiheuttavia yksilöitä voitaisiin poistaa, ovat epätarkoituksenmukaisen kireitä ja tekevät metsästyksen onnistumisesta lähes mahdotonta. Esimerkiksi mehilästarhoihin erikoistuneita yksilöitä, joita on vain muutama prosentti karhukannasta, tulisi voida poistaa koiraa hyväksikäyttäen ja ampuminen sallia kauempana vahinkopaikasta. Tämä vähentäisi merkittävästi tuhoja ja säästäisi valtion korvausvaroja.

Lisäksi tulisi kannanhoidollisten lupien myöntämisessä ja kohdentamisessa, painotta selvästi nykyistä enemmän niitä alueita, joilla vahinkoja esiintyy.       

Asetuksen suurimmaksi sallituksi saalismääräksi koko maan osalta esitetään 178 karhua, mikä on 45 yksilöä enemmän kuin edellisvuonna. Asetuksessa esitetään, että poronhoitoalueella verotus olisi 65 (52), vakiintuneen karhukannan hoitoalueella 77 (53), levittäytymisvyöhykkeellä verotus olisi 23 (15) sekä kehittyvän kannan hoitoalueella 13 (13) yksilöä.

Esitys merkitsee poronhoitoalueelle 17,4 % verotustasoa ja muuhun Suomeen 8 %:n verotustasoa. 
Luonnonvarakeskuksen lausunnon mukaan arvioidaan, että karhukanta kestää 10 % pyyntiverotuksen ilman kannan pienenemistä.    

MTK katsoo, että lupamäärien kasvattaminen karhukannan kasvaessa on nyt välttämätöntä. Esityksessä on oikea suunta kiintiöille, mutta laskelmista on pääteltävissä, että ne johtaisivat edelleen kannan kasvuun poronhoitoalueen ulkopuolella. MTK esittää, että kaatolupakiintiöitä korotetaan poronhoitoalueen ulkopuolella esityksestä 10 %.  Tämä johtaisi noin 9 %:n verotustasoon ja olisi edelleen varovainen ottaen huomioon kanta-arvioon liittyvän epätarkkuuden.  
    
Lisäksi MTK kiinnittää huomiota alueisiin, joilla karhukanta on Suomessa tihein. Näillä alueilla asuvien ja työskentelevien ihmisten ja karhun kohtaaminen on todennäköisintä ja tähän liittyvät riskit suurimpia. Kysymys on myös metsissä työskentelevien ihmisten työsuojeluun liittyvästä kysymyksestä.  Lupakiintiöitä tulee kohdistaa erityisesti näihin tiheimmän kannan alueisiin.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi                
Toiminnanjohtaja

Timo Leskinen
Kenttäjohtaja