Lausunto

Lausunto pohjavesialueiden määrittämisen ja suojelusuunnitelmien ohjeistusluonnoksesta

01.04.2016

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittää pyydettynä lausuntona pohjavesialueiden mää-rittämisen ja suojelusuunnitelmien ohjeistusluonnoksesta seuraavaa.

Yleistä

Viime vuonna aloitettu pohjavesialueiden rajausta ja luokittelua koskevan asetuksen valmistelu on jatkunut valmistelutyöryhmässä asetusta koskevan lausuntokierroksen jälkeen. Lisäksi työryhmässä on valmisteltu ohjeistusta rajauksen ja luokittelun käytännön työn avuksi. Ohjeistus on paikallaan, sillä jo valmistelun aikana esiin on noussut paljon kysymyksiä käytännön rajaus- ja luokittelutyöhön liittyen eikä lailla ja asetuksella voida antaa kovin yksityiskohtaisia ohjeita. Lisäksi on tärkeää, että pohjavesialueiden määrittäminen ja suojelusuunnitelmien laadinta toteutuu yhdenmukaisilla kriteereillä eri puolilla Suomea. MTK korostaa kuitenkin, että ohjeistuksella ei saa laventaa niiden lakien ja asetusten sisältöä, jotka työhön liittyvät.

Ohjeistusluonnos sisältää paljon eritasoista materiaalia. Toisaalta ohjeistuksessa on koottu aihepiiriin liittyvää tietoa yhteen, jolloin ohjeistus toimii ikään kuin käsikirjana pohjavesiasioiden parissa työskente-leville. Toisaalta ohjeistuksessa on askel askeleelta eteneviä toimintaohjeita. Henkilölle, joka ei ole ai-emmin tehnyt luokittelua ja rajauksia, ohjeistus lienee paikoitellen liian yleistä, joten työtä käytännössä tekeville pitää varmistaa kokeneempien kollegoiden antama opastus työn laadun varmistamiseksi. Koska ohjeistus sisältää paljon materiaalia, on syytä miettiä, voiko selkeitä toimintaohjeita vielä entisestään nostaa erilleen taustatiedosta. 

MTK näkee hyvänä, että ohjeistusluonnosta ja käytännön rajausta ja luokittelua testataan yhden ELY-keskuksen alueella ja kokemusten perusteella luonnosta päivitetään syksyllä. Myös muilta alueilta tulee kerätä kokemukset ja hyödyntää niitä ohjeistuksen loppuunsaattamisessa. Ohjeistusluonnos perustuu osittain vielä keskeneräiseen asetukseen. Ohjeistus tulee päivittää vastaamaan asetusta, kun se on hy-väksytty. Kun pohjavesialueiden rajauksia ja luokittelua muutetaan tai tehdään uusia suojelusuunnitelmia, tulee alueen maanomistajat ja alueella toimivat ottaa mukaan muutosvalmistelun ja suunnittelun eri vaiheisiin.

Yksityiskohtaiset kommentit 

Yksityiskohtaiset kommentit on annettu sivuittain, jotta niiden huomioon ottaminen olisi helpompaa. 

Sivu 10. Nitraatti on nostettu mukaan määritelmiin, mutta ei esimerkiksi kloridia. Nitraatti voidaan pitää luettelossa mukana, jos siitä poistetaan loppuosa ”Esimerkiksi peltojen typpilannoitus voi aiheuttaa poh-javeteen haitallisen suuria nitraattipitoisuuksia.” Tämä on konkretisoitunut joissakin tapauksissa, mutta on onneksi hyvin harvinaista Suomessa, joten sitä on turha korostaa. 

Sivu 11. E-luokka (1E, 2E) -kohtaan on syytä lisätä sulkeisiin myös pelkkä E.

Sivu 13. Torjunta-aineet, pestisidit -kohdan määrittelyä on syytä muuttaa. Uusi muotoiluehdotus: ”Torjunta-aineet, pestisidit = yhteisnimitys kasvinsuojeluaineille ja biosideille. Kasvinsuojeluaineilla tarkoitetaan valmisteita, joita käytetään rikkakasvien, kasvitautien ja tuhoeläinten torjuntaan tai vaikuttamaan kasvien kasvunsäätöön. Biosidien tarkoitus on tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä ja estää niiden vaikutusta. Biosidejä ovat esimerkiksi tuholais- ja jyrsijöiden torjunta-aineet, desinfiointiaineet sekä teollisuudessa ja teollisuustuotteissa käytettävät säilytys- ja puunsuoja-aineet.”

Sivu 16. Sivun lopussa todetaan ihmistoiminnan vaikutuksesta pohjaveden laatuun. Metsien osalta on muistettava, että sertifiointikriteereiden mukaisesti pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojelu-aineita. 

Sivu 17. Sivun alussa lukee ”pohjavesissä esiintyy esimerkiksi kohonneita typpi- tai kloridipitoisuuksia.” Typpi on syytä vaihtaa nitraatiksi.

Sivu 21. Sivulla todetaan ”Pohjavesialueiden määrittämisessä tullaan tarvitsemaan uusia hydrogeologisia tutkimuksia erityisesti niillä pohjavesialueilla, jotka on aiemmin luokiteltu III luokkaan sekä niillä poh-javesialueilla, joilla on todettu tarvetta rajaustarkasteluihin.” MTK korostaa tiedon tarvetta, jotta rajaukset tehdään mahdollisimman oikein. Oikea rajaus on tärkeää, jotta pohjavesikysymykset osataan ottaa huomioon siellä, missä on tarpeen, mutta toisaalta virheellisistä rajauksista johtuvista toiminnan rajoituk-sista on myös päästävä eroon.

Sivut 21 - 22. Tavoitteet kappaleessa korostetaan, että pohjavesialueiden tunteminen on tärkeää mm. valvonnassa ja maankäytön suunnittelussa. Kappaleessa olisi hyvä tuoda esiin myös, että alueiden tun-teminen on kaikille kansalaisille tarpeen, jotta ne osataan ottaa eri toimissa huomioon. Rajoituksista ja valvonnasta huolimatta yksittäiset toimet lopulta ratkaisevat sen, miten pohjavedet säilyvät puhtaina.

Sivu 23. On toisaalta hyvä, että kaikkea ei määritetä etukäteen pikkutarkasti, mutta toisaalta termit, kuten ”olennainen lisäys”, voivat johtaa hyvin erilaisiin tulkintoihin eri ELYissä. Termiä olennainen olisi syytä hieman konkretisoida.

Sivut 23 - 25. Kuvassa 3 todetaan, että pohjavesialueeseen liitetään siihen välittömästi liittyvät kallioalueet, jos ne olennaisesti lisäävät muodostuvan pohjaveden määrää. Sivulla 24 todetaan, raja määritetään kohtaan, jossa pohjavesialue rajautuu kallioon. Sivulla 25 todetaan, että raja kallioon ulotetaan siihen kohtaan, jolta pintavedet voivat vielä virrata pohjavesimuodostumaan. Tämän perusteella rajan voisi vetää kohtaan, jossa kallio alkaa tai pohjavettä tulee olennaisesti lisää tai vettä tulee ylipäätään lisää. MTK katsoo, että aluetta ei tule kohtuuttomasti laajentaa vaan raja tulee pitää kalliossa tai kohdassa, jossa vettä tulee vielä olennaisesti lisää.

Sivut 24 - 25. Tekstissä käytetty asetusluonnos on muuttunut ohjeistusluonnoksen kirjoittamisen jälkeen. Teksti tulee muokata vastaamaan lopullista asetusta (mm. rajaus hydrogeologisin perustein, ei maasto-merkkeihin). Rannan ”välitön läheisyys” on syytä myös tarkentaa, sillä rajausta tekevillä voi olla tästä erilaisia käsityksiä. Sivulla 25 puhutaan etäisyydestä 100 - 200 m tai jopa enemmän. Tämä ei vastaa MTK:n käsitystä ”välittömästä läheisyydestä” vai onko tässä kyse jostakin muusta asiasta. Kohtaa on syytä tarkentaa.

Sivut 26, 30. Kartoissa on syytä mainita mittakaavat hahmottamisen helpottamiseksi.

Sivu 28. ”Olennainen lisääminen” -termi on syytä tarkentaa.

Sivut 29 - 30. MTK korostaa tutkitun tiedon merkitystä alueen rajauksissa. Sivulla kuvataan myös piste-mäinen pohjavesialue. Tekstin yhteyteen on hyvä lisätä kappale, mitä pistemäinen pohjavesialue tarkoittaa alueella toimivien kannalta. Koska pistemäisiä alueita ei aina merkitä julkisiin karttoihin, miten alueella toimiva saa asiasta tiedon?

Sivut 31, 35. Mm. näillä sivuilla kerrotaan, että ekosysteemien tunnistamisessa hyödynnetään luonto-tyyppien inventointitietoja ja tietoaineistoja. Onko niin, että em. olemassa olevat luontotyyppitiedot ovat ainoat käytettävät lähteet?

Sivu 36. Teksti on ajantasaistettava vastaamaan asetuksen sanamuotoa, kun asetus on hyväksytty. Sivun lopussa todetaan, että E-luokkaan otetaan mukaan muun lainsäädännön nojalla suojellut ekosysteemit. Seuraavassa lauseessa todetaan, että näitä ekosysteemejä ovat erityisesti luontodirektiivin ym. mukaiset kohteet. Lauseesta tulee poistaa sana ”erityisesti”, koska esitetty luettelo on kokonaisuudessaan se, joka otetaan huomioon. Erityisesti-sana antaa oikeuden ottaa huomioon myös jollakin muulla tavalla suojeltuja kohteita, mikä ei vastaa asetuksen valmistelussa esitettyä. Lisäksi viimeinen lause on syytä kirjoittaa muotoon: ”Luokittelua varten ei tehdä erikseen elinympäristöjen inventointeja, vaan hyödynnetään olemassa olevia tietoja.” Tarkoituksena ei ole lisätä suojelukohteita pohjavesienrajausten kautta vaan suojelu hoidetaan sitä varten luotujen muiden mekanismien kautta.

Sivu 37. Sivun loppupuolella todetaan, että luokitusta tehtäessä tarkastellaan ensisijaisesti niitä pohja-vesialueita, jotka ovat jo aiemmin luokiteltu pohjavesialueeksi. Valmistelun yhteydessä on todettu, että rajaus- ja luokittelukierroksella ei lisätä pohjavesialueita vaan tarkennetaan entisiä. Ohje on tarkennettava vastaamaan tätä periaatetta. Myös sivulla 38 taulukossa 2 tämä tulkinta tulee ottaa huomioon eli 1. kohdan listauksesta on poistettava kohdat ”pohjavesialueen kriteerit täyttävä” ja “poistettu pohja-vesialueluokituksesta (IV)”. Taulukon kohdassa 2 mainitaan tietolähteenä Metsäkeskuksen lähde yms. luontotyyppiaineistot. MTK katsoo, että kyseinen aineisto on liian laaja suoraan käytettäväksi. Tiedot on kerätty metsänomistajan tarpeisiin. Kun tietoja käytetään muualla, tulee tietopyyntö tehdä yksilöitynä eli tässä tapauksessa tietoja tulee pyytää vain asetuksessa mainituista MetsäL 10 §:n kohteista. Kaavoituk-sen yhteydessä käytetään hyvin monenlaista materiaalia. Jos samaa aineistoa käytetään E-luokan luo-kittelun yhteydessä, tulee varmistua, että kaavoituksen aineisto vastaa ko. kohteiden suojelulainsäädäntöä. 

Sivu 40. Sivulla kerrotaan tietojen liittämisestä Ympäristön tila -tietojärjestelmään. Järjestelmä on ekosysteemien osalta keskeneräinen ja ELY-keskusten pyydetään tallentamaan tiedot erilliseen Excel-tiedostoon. Tämä on aivan tarpeetonta työtä tilanteessa, jossa henkilöresursseista on puutetta. Järjestelmä tulee saattaa pikaisesti sellaiseen kuntoon, että moninkertaiselta työltä vältytään.

Sivu 43. Taulukon kohdassa 4 todetaan, että ELY-keskus tekee tai teetättää lisäselvityksiä yhteistyössä kunnan ja/tai vesihuoltolaitosten kanssa. Lisäselvitysten kustannuksia ei saa vyöryttää alueen maan-omistajille tai siellä toimiville. Kohdassa 7 kerrotaan tiedottamisesta. MTK korostaa, että tiedotuksessa tulee varmistaa, että alueen maanomistajat ja toimijat saavat hyvissä ajoin tiedon suunnitelluista muu-toksista, jotta he pystyvät ottamaan niihin ajoissa kantaa. Lisäksi lopullisten rajaus- ja luokittelutietojen toimittaminen maanomistajille ja toimijoille on varmistettava. Samassa yhteydessä olisi hyvä välittää myös tietoa normeista, jotka koskevat pohjavesialueilla toimimista. 

Sivu 44. Sivulla todetaan, että pohjavesialueen luokittelua ja rajausta voidaan muuttaa. MTK korostaa, että rajauksen ja luokittelun lähtökohtana tulee olla se, että nykyisiä alueita ei laajenneta kuin hyvin pe-rustelluissa tapauksissa 1- ja 2-luokan pohjavesialueiden ollessa kyseessä. Vastaavasti alueita tulee myös supistaa, mikäli tälle on perusteet. Valmistelun yhteydessä on todettu, että E-luokka ei aiheuta uusia rajauksia eikä johda nykyisten alueiden laajenemiseen. Tästä on pidettävä kiinni myös rajauksia käytännössä tarkasteltaessa.

Sivu 45. III luokan osalta todetaan, että ne voidaan tarvittaessa poistaa luokittelusta, mutta I ja II luokan osalta puhutaan vain niiden muuttamisesta 1- ja 2-luokiksi. Eikö I ja II luokan alueen poistaminen ole missään tilanteessa mahdollista? 

Sivu 46. Sivulla todetaan, että pohjaveden laadun heikkenemisen vuoksi ei alueita voida poistaa pohja-vesiluokituksesta. MTK katsoo, että tilanteissa, jossa alue on hyvin pahasti saastunut eikä puhdistamiseen ole realistisia mahdollisuuksia (mm. kustannukset), alue tulisi voida poistaa luokittelusta, joka tuo toiminnanharjoittajille paljon rajoituksia, mutta niillä ei ole enää käytännön merkitystä pohjaveden laatuun. 

Sivu 48. Sivulla kuvataan tiedottamista. Kuten yllä on todettu, on tiedotuksen maanomistajien ja alueella toimivien suuntaan toimittava hyvin. Kaikille varataan mahdollisuus mielipiteen jättämiseen, mutta vain muutamilta tahoilta pyydetään lausuntoa. Annettuja mielipiteitä ja lausuntoja on tarkasteltava yhdenve-roisesti. MTK katsoo, että lausunnon antajien ryhmään on syytä lisätä MTK ja sen liitot sekä muut alueen elinkeinoja edustavat organisaatiot. Sivun lopussa todetaan, että eri tahojen edustajilta voidaan saada tärkeää lisäinformaatiota pohjavesitietojen tarkistamisen tueksi. Esimerkkinä mainitaan luonnonsuojelu-järjestöt. Esimerkki tulee poistaa, jotta tietojen kerääminen ei keskity luonnonsuojelujärjestöihin vaan tietoja pyydetään tarvittaessa muiltakin toimijoilta. Lisäksi viranomaisten tulee varmentaa kaikki kansa-laishavainnot ennen niiden käyttämistä luokittelussa. Lisäksi tulee muistaa, että E-luokkaan liittyvien suo-jeltujen ekosysteemien kohdalla tulee joka tapauksessa toimia suojelusäädösten mukaisesi vaikka niitä ei olisi erikseen karttaan piirretty. 

Sivut 49 - 50. Katso aiemmat kommentit tiedottamiseen liittyen (s. 43, 48).

Sivu 51. Sivulla kerrotaan tietojen ylläpidosta. Pohjavesiin liittyvää tietoa on kerätty useaan viranomaisten käytössä olevaan tietokantaan. Vähitellen tulisi pyrkiä kohti tilannetta, jossa kaikki niin valtion kuin kuntien viranomaisten tarvitsema tieto on koottu yhteen paikkaan. Tämä helpottaa ja vähentää viranomaisten työtä ja vältytään mahdolliselta ristikkäiseltä tiedolta eri järjestelmissä. Lisäksi osa tiedosta on kaikkien saatavilla. Yksityiseen tahoon liittyvän julkisen tiedon jakamisessa on noudatettava tarkasti tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöä.

Sivut 60, 66, 68, 70. Ohjeistuksessa todetaan, että suojelusuunnitelmissa tarkastellaan ja tarvittaessa myös selvitetään merkittävät pohjavesistä riippuvaiset ekosysteemit ja niiden suojelun tarve. Sivulla 70 uusien kohteiden tarkastelu on rajattu kuitenkin Natura-kohteisiin ja muilta osin vain varmennetaan, että luokitukseen vaikuttaneet ekosysteemit ovat edelleen merkittäviä ja alueen pohjavedestä riippuvaisia. Tekstiä tulee yhtenäistää vastaamaan s. 70 ohjeistusta.  

Sivu 62. Suojelusuunnitelman laatimista varten nimetään ohjausryhmä ja myöhemmin toteutuksen seu-rantaryhmä. Ohjeistuksessa kuvataan, mitkä tahot on ainakin syytä kutsua ohjausryhmään mukaan (kunta, pelastuslaitos, vesihuoltolaitos, ELY). MTK esittää, että ohjaus- ja seurantaryhmään aina kutsuttaviin lisätään maanomistajien ja alueen toimijoiden edustus. 

Sivu 63. Myös suojelusuunnitelmiin liittyvässä tiedottamisessa on varmistettava alueen maanomistajien ja toiminnanharjoittajien tiedonsaanti. 

Sivu 64. Suojelusuunnitelmissa korostuu usein riskitekijöiden kartoitus ja pohjavesiolosuhteiden selvit-täminen jää yleensä vähemmälle. MTK korostaa, että pohjavesiolosuhteiden selvittämiseen tulee panostaa entistä vahvemmin, sillä riskien arvioinninkin tulee perustua oikeaan tietoon pohjavesiolosuhteista. 

Sivu 67. Sivulla todetaan ”Suojelusuunnitelman sisällön painotuksiin ja laajuuteen vaikuttaa suunnitelman kohteena olevan pohjavesialueen merkitys vedenhankinnassa, alueen nykyinen ja suunniteltu maankäyttö sekä suojelutarve mukaan lukien pohjavedestä riippuvaiset maa- ja pintavesiekosysteemit.” MTK korostaa, että suunnitelmissa tulee pitäytyä pohjavesialueilla eikä laajentaa suunnitelmia pohjavesialueiden viereisille alueille. 

Sivu 68. Sivulla todetaan, että suojelusuunnitelmissa tulisi tarkastella myös ilmastonmuutoksen vaikutusta. Kohtaa on syytä tarkentaa mm. siltä osin, mitä ilmastonmuutosskenaariota työssä käytetään.

Sivu 73. Sivulla mainitaan hajakuormituksen aiheuttamat pohjaveden kohonneet typpipitoisuudet. Koh-dassa tarkoitettaneen kuitenkin nitraattipitoisuuksia.

Sivu 75. Sivulla todetaan, että toimenpidesuositukset ovat suojelusuunnitelman tärkein osa (kuva 3). Suojelusuunnitelma voi sisältää kaksi erillistä toimenpideohjelmaa, joista toimialakohtainen toimenpide-ohjelma esitetään julkisissa suunnitelmissa ja riskitekijäkohtainen toimenpideohjelma toimitetaan ainoas-taan viranomaiskäyttöön. Toimenpideohjelmassa esitetään toimia sekä uusien toimintojen sijoittumiselle että alueella jo oleville riskitoiminnoille. Alueen maanomistajien ja toimijoiden olisi myös syytä tietää, mitä viranomaiskäyttöön tarkoitettu ohjelma sisältää esimerkiksi mahdollisten virheiden korjaamiseksi. Julkisesti viranomaisohjelmaa ei ole syytä jakaa esim. internetin kautta.

Sivu 80. Sivulla todetaan ”Kaavamääräyksiin ja rakennusjärjestyksiin tulisi sisällyttää soveltuvin osin myös pohjavesien suojelusuunnitelman tavoitteet ja toimenpidesuositukset.” MTK vaatii, että ko. lause poistetaan ja korvataan seuraavasti: ”Kaavamääräyksiin ja rakennusjärjestyksiin voidaan sisällyttää pohjavesialueen rajaukset, mutta kaavamääräyksissä ei saa antaa alueita koskevia rajoitteita”. Rajoitteet tulevat muun asiaa koskevan lainsäädännön kautta.” 

Sivu 89. Tältä sivulta alkaen on koottu tietoa pohjavesiin liittyvästä lainsäädännöstä ja lupamenettelyistä. MTK näkee tällaisen yhteenvedon erittäin hyödyllisenä, sillä pohjavesiin liittyvät normit ovat todella haja-naiset.

Sivu 99. Sivulla kerrotaan pohjavesien huomioon ottamisesta alueiden käytön suunnittelussa. On varmasti hyödyllistä, että kaikkein riskialteimmat toiminnot ohjataan pohjavesialueiden ulkopuolelle. On kuitenkin myös paljon toimintoja, joissa oikeilla toimintatavoilla ja teknisillä ratkaisuilla voidaan päästä hyvin vähäriskiseen tilaan. MTK korostaa näiden riskiä pienentävien mallien huomioimista suunnittelussa. Sivun lopussa todetaan, että pohjaveden laadun ja määrän turvaamisen kannalta on tärkeää jättää riittävän suuri osa pohjavesialueesta luonnontilaiseksi ja vettä läpäiseväksi. Kaava ei kuitenkaan saa olla kohtuuton maanomistajalle ja vaatimus luonnontilaiseksi jättämisestä voi muodostua sellaiseksi.   

Sivu 102. Sivulla todetaan, että pohjaveden suojelun huomioimisella on vaikutuksia myös maatalouden tukien saamiseen. MTK ehdottaa lauseen muotoilemista muotoon: ”Maataloustukien ehdoissa on otettu huomioon myös pohjavesien suojelu.” Kappaleessa viitataan myös nitraattiasetuksen 6 §:ään, jossa kiel-letään orgaanisten lannoitevalmisteiden aumavarastointi pohjavesialueella ja tulvanalaisella alueella. Määräys koskee myös vastaanotettua kuivalantaa (6: 7 §) ja tilalla kertyvää lantaa (8: 2 §), mikä on syytä lisätä tekstiin.

Sivu 103. Sivulla viitataan Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen. Viittaus on syytä poistaa, koska ko. ohjeistus on vanhentunut mm. nitraattiasetukseen sekä ja YSL:iin ja YSA:een tehtyjen muutosten seurauksena. Ohjetta on hyödynnetty myös normin tavoin, mikä ei ole ollut ohjeen alkuperäinen tarkoitus eikä tätä tapaa ole syytä edistää.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi            
toiminnanjohtaja

Airi Kulmala
asiantuntija