null Lausunto: Metsätuholain muutos

Lausunto

Lausunto: Metsätuholain muutos

23.6.2021

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry toteaa pyydettynä lausuntonaan seuraavaa:

Metsien terveyden ylläpito ja laajojen metsätuhojen torjunta on tärkeää niin puuntuotannon kuin metsien tuottaminen ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi. Ilmaston muutos edelleen lisää laajojen metsätuhojen riskiä, mihin tulee varautua ennakoivasti.

Esitetyt muutokset perustuvat pääosin metsätuholain arvioinnin ja arvioinnin jatkoselvityksen (METULA) tuloksiin nykyisen lain säädösten toimivuudesta ja ottavat huomioon tarpeen ennakoida metsätuhoriskin kasvu. MTK pitää erittäin hyvänä sitä, että muutostarpeen taustaksi on pystytty tuottamaan tutkittua tietoa metsätuhojen levinneisyydestä, riskeistä ja niiden potentiaalisesta kehittymisestä samoin kuin toimenpiteiden kustannustehokkuudesta.

Kirjanpainajatuhojen seuranta ja tehdyt arvioinnit osoittavat, että kuusipuutavaran poiskuljettamiselle asetettu määräaika (24.7.) B-alueella ei ole riittävä. Hallituksen esitykseen liittyvällä asetuksella nykyisestä B-alueesta liitettäisiin A-alueeseen Satakunta, Pirkanmaa, Etelä-Savo ja osia Keski-Suomesta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta, jolloin näillä alueilla poiskuljettamisen määräajaksi tulisi 15.7. MTK pitää esitettyä muutosta perusteltuna.

Kirjanpainajatuhojen seurantaa tulee jatkaa edelleen ja seurannan perusteella arvioida, onko poiskuljettamisen määräaikoja tarve tarkistaa ilmaston lämmetessä. Lain 3§:ää esitetään muutettavaksi niin, että poiskuljetettavien yksittäisten mäntypinojen kokorajaa nostettaisiin 20 kuutiometristä 50 kuutiometriin.

Tuore mäntypuutavara toimii ytimennävertäjien kasvualustana. Selvityksen mukaan alla 50 kuutiometrin pinojen läheisyydessä kasvutappiot jäävät kuitenkin vähäisiksi ja rajoittuvat pääsääntöisesti alle 40 – 60 metrin päähän pinoista. Muutoksen arvioidaan helpottavan hakkuiden, puutavaran varastoinnin ja kuljetuksen järjestelyä ja vähentävän näin puunhankinnan kustannuksia. Toisaalta potentiaaliset riskit metsien terveydelle tai kasvutappioille ovat vähäiset. Kokonaisuuden kannalta esitystä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena.

Juurikäävän leviämisen ehkäisemiseksi esitetään, että kantokäsittelyvelvoitetta myös mäntyvaltaisille turvemaille eteläisessä Suomessa. Lisäksi lain 8a§:ää esitetään täsmennettäväksi niin, että juurikäävän torjuntavelvoite koskisi myös sähkölinjojen ja ratojen reunavyöhykkeiden hakkuita sekä muita vastaavia erityiskohteiden hakkuita, jotka voivat olla laaja-alaisiakin.

 MTK pitää kantokäsittelyvelvoitteen ulottamista mäntyvaltaisille turvemailla saadun tutkimustiedon pohjalta perusteltuna. Ojitettujen turvemaiden metsien osuus hakkuupotentiaalista tulee myös lähivuosina kasvamaan, joten muutos on myös tästä syystä perusteltu.

Juurikäävän leviämisen estämiseksi on tärkeää, että kaikkiin laaja-alaisiin hakkuisiin sovelletaan samoja torjuntavelvoitteita. Tästä syystä linja- ja erityiskohteiden hakkuiden säätäminen velvoitteen piiriin on kannatettavaa.

Lakiin esitetään lisättäväksi uusi pykälä (2a§), jossa määriteltäisiin pystykaupassa puunostaja puutavaran omistajaksi siitä alkaen kun puut kaadetaan. Kyseistä pykälää sovellettaisiin omistajuuden määrittelyyn vain metsätuholain 3 ja 4 §:ien soveltamisen kannalta. Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää sitä, kenelle 3 ja 4 §:ien puutavaran poiskuljettamiseen ja sille vaihtoehtoisten toimien toteuttamisvelvoitteet pystykaupoissa kuuluvat.

MTK korostaa lain perusteluissakin todettua sopimusvapautta ja ko. omistajuuden määrittelyn rajausta vain metsätuholain 3 ja 4 §:ien soveltamiseen (käytännössä siis 3 ja 4 §:ien velvoitteiden kohdistumista pystykaupoissa puunostajalle siitä alkaen kun puut kaadetaan). MTK pitää tärkeänä, että muutoksella ei hämärretä metsänomistajan mahdollisuutta muilta osin sopia puutavaran omistajuuden vaihtumisajakohtaa.

MTK kehottaa harkitsemaan, voitaisiinko tavoiteltu muutos toteuttaa myös tarkentamalla 3 ja 4 §:issä, että ko. pykälien velvoitteet kohdistuvat pystykaupoissa puunostajaan siitä alkaen kun puut kaadetaan. Tällöin uutta, keinotekoiselta tuntuvaa ja mahdollisesti sekaannusta aiheuttavaa uutta määrittelyä ja pykälää 2a ei tarvittaisi.

MTK myös huomauttaa, että esitetty 2a§ ja voimaantulosäännöksissä määritelty ko. pykälän soveltaminen vasta vuoden 2022 alun jälkeen tehtyihin puukauppasopimuksiin, johtaisi tilanteeseen, jossa pystykaupoissa sekava tilanne siinä, mille taholle 3 ja 4 §:ien velvoitteet kohdistuvat, jatkuisi usean vuoden ajan lain voimaantulon jälkeen. Pystykaupoissa korjuu voidaan sopia toteutettavaksi kahden, jopa kolmen vuoden sisällä sopimuksen solmimisesta. Tällöin samankin toimijan toteuttamissa hakkuissa joulukuussa 2021 tehtyjen sopimusten vastuut kohdistuisivat kahden vuoden ajan toisin kuin tammikuussa 2022 tehtyjen sopimusten. Mikäli lakimuutos tehtäisiin pykäliä 3 ja 4 tarkentamalla, tämä sekava tilanne voitaisiin käsittääksemme välttää.

Lain 2 §:ään sisältyvää ammattimaisen toiminnanharjoittajan määrittelyä esitetään muutettavaksi niin, että se kattaisi myös sellaiset ammattimaiset toimijat, jotka puutavaran omistajan tai hakkuuoikeuden haltijan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella toteuttavat puunkorjuun ja/tai kuljetuksen (esim. metsänhoitoyhdistys). Ammattimaisen toiminnanharjoittajan velvoitteisiin kuuluu 18§:n omavalvontavelvollisuus ja 19§:n ilmoitusvelvollisuus. 18§:ään esitetään lisättäväksi velvoite kirjallisesta omavalvontasuunnitelmasta.

MTK katsoo, että mainitut muutokset selkeyttävät tilannetta ja asettavat toimijat tasavertaiseen asemaan ko. velvoitteiden suhteen. Muutoksen ei katsota muuttavan jo nyt eri toimijoiden käytäntöä metsätuholain velvoitteiden noudattamisessa.

MTK kuitenkin huomauttaa, että 18§:ssä määritelty toiminnanharjoittajan omavalvontavelvollisuus kohdistuu myös pykälien 3, 4, 5 ja 8 velvoitteiden valvontaan, vaikka ko. pykälissä asetetut velvoitteet kohdistuvat puutavaran omistajaan. MTK katsoo, että on tarpeen selkiyttää, mihin tahoon mahdolliset huomautukset ja sanktiot kohdistuvat, jos ko. pykälien velvoitteita ei ole noudatettu.

Helsingissä kesäkuun 29. päivänä 2021

 


Marko Mäki-Hakola

metsäjohtaja

linjan yleisjohto

+35820 413 3701

+35840 502 6810

Lea Jylhä

metsäasiantuntija

metsälainsäädäntö, metsien sertifiointi, metsäympäristö

+35820 413 2486

+35840 848 8081

aiheet: lausunto