Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022 (HE 146/2021 vp)

Takaisin Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022 (HE 146/2021 vp)

Lausunto

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022 (HE 146/2021 vp)

22.10.2021

Eduskunta: Valtiovarainvaliokunta, asunto- ja ympäristöjaosto

Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022 (HE 146/2021 vp)

Teema: Mitä toimia on TAE:n pääluokassa 35, jotka edistäisivät Saaristomeren poistamista HELCOMin ns. hot spot -listalta (hallituksen tavoite 2027) ja mikä niiden kustannus on?

MTK ja MTK-Varsinais-Suomi pitävät Saaristomeri-ohjelmaa ja sen tavoitetta vähentää Saaristomeren valuma-alueen maatalouden ravinnekuormitusta niin, että alue saadaan pois HELCOMin pahimpien kuormittajien hot spot -listalta tärkeänä. Järjestöt haluavat myös omilla toimillaan tukea tavoitteen saavuttamista.

Saaristomeren valuma-alueen viljelijät ovat tehneet pitkään vesiensuojelutyötä, ja alueella on toteutettu useita maatalouden vesiensuojelua edistäviä hankkeita. Merkittävästä vesiensuojelutyöstä huolimatta toimenpiteiden vaikutus Saaristomeren tilan paranemisena näkyy valitettavan hitaasti. Syitä tähän on monia. Saaristomeren sisäiset ravinnevarat ylläpitävät rehevöitymistä. Valuma-alueen pelloilla on paikoin huomattavan korkeita fosforipitoisuuksia, joiden aleneminen vie aikaa jopa vuosikymmeniä, vaikka lohkoilla ei käytettäisi enää lainkaan fosforilannoitteita. Alueella on muutamia kotieläintuotannon keskittymiä, joissa lantafosforia kertyy kasvien tarvetta enemmän. Toisaalta on alueita, joissa lantafosforia kertyy tarvetta vähemmän. Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy alueella lisääntyneinä talvisateina ja kesän kuivuusjaksoina ja vaikutus tullee voimistumaan. Tämä lisää typen ja fosforin huuhtoutumisriskiä. Jatkossa kustannustehokkaita ja entistä tarkemmin kohdennettuja vesiensuojelutoimia tarvitaan entistä enemmän.

Jotta osataan tehdä tehokkaita toimia, tarvitaan pitkäkestoista kentällä tehtyä tutkimusta toimenpiteiden vaikuttavuuden selvittämiseksi. Lisäksi alueella toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta pitää seurata kattavalla jatkuvatoimisella vesistöjen kuormitusseurannalla. Kuormitusarvioinneissa tulisi päästä myös yhä lähemmäs lohkokohtaisuutta. Pääluokka 35 sisältää Suomen ympäristökeskuksen rahoituksen. On tärkeää, että Ympäristökeskus omalta osaltaan tuottaa tietoa vesiensuojelun toimenpiteiden vaikuttavuudesta viljelijöiden ja hallinnon tueksi.

Vielä tänä vuonna valtioneuvoston hyväksyttäväksi tulevat uudet vesienhoitosuunnitelmat (2022–2027) perustuvat maatalouden osalta pitkälti maatalouden ympäristökorvausohjelmaan ja ekojärjestelmään kaavailtuihin toimenpiteisiin ja rahoitukseen (TAE pääluokka 30). Mikäli toimenpiteiden rahoitusta ei pystytä hoitamaan täysimääräisesti tätä kautta, on YM:n hallinnonalalla varauduttava rahoituksen varmistamiseen muuta kautta. Tulevaan merenhoitosuunnitelmaan on kaavailtu useita Itämeren rehevöitymistä vähentäviä toimenpiteitä, kuten ruuantuotannon ja -kulutuksen vesistövaikutusten vähentäminen, lannan ravinteiden kierrätyksen edistäminen osana biokaasun tuotantoa sekä saariston ja rannikkoalueiden erikoiskasvituotannon ja turkistuotannon hajakuormituksen vähentäminen. Jotta toimien vaikuttavuus olisi mahdollisimman hyvä, tulee niiden toimenpanoon varata rahoitusta heti vuodesta 2022 alkaen.

Vesiensuojelun tehostamisohjelma on yksi väline vahvistaa vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimeenpanoa. Ohjelmalla vahvistetaan lisäksi kuormituksen vähentämisen vaikutuksien tietoperustaa Saaristomerellä, mikä on erityisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa tehtyjen toimenpiteiden oikeasuuntaisuus. Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan ensi vuodelle varastusta 12 M€ määrärahasta kohdennetaan 3,2 M€ peltojen 2/2 kipsikäsittelyyn Saaristomeren valuma-alueella. Määräraha riittää täysimääräiseen kipsikäsittelyn toteutukseen, sillä peltojen kipsikäsittelyyn varatuista vuosien 2020–2021 määrärahoista on osa käyttämättä. Kipsikäsittelyyn on vuosina 2020–2021 myönnetty rahoitusta noin 19 000 ha:lle, kun vuosien 2020–2023 tavoite on noin kolminkertainen. Jos tavoite uhkaa jäädä toteutumatta, tulisi harkita varatun määrärahan käytön laajentamista myös rakennekalkki- ja kuitukäsittelyihin. Myös nämä vähentävät fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin ja edelleen Saaristomereen sekä laajentavat käsittelyyn soveltuvaa peltoalaa.

Kiertotalouden edistäminen on tärkeä osa maatalouden vesiensuojelua. Mitä tarkemmin lannan ja muiden kierrätysraaka-aineiden ravinteet päätyvät kasviravinteiksi, sitä enemmän niillä pystytään korvaamaan mineraalilannoitteita. Ravinteiden kierrätysohjelman (RAKI) toimeenpanon jatkaminen on tarpeen ravinteiden talteenoton ja hyödyntämisen tehostamiseksi ja haitta-aineita vähentävien menetelmien ja ravinteita kierrättävien yhteistyökokonaisuuksien edistämiseksi sekä vesien ja Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi. Ravinteiden kierrätystä edistetään myös RRF-rahoituksella. Ympäristöhyötyjen lisäksi ravinteita kierrättämällä vähennetään Suomen maatalouden riippuvuutta ulkomaisista lannoiteraaka-aineista. Laajamittainen eri hallinalojen panostus ravinteiden kierrätyksen edistämiseen on tarpeen, jotta kierrätyksessä päästään uudelle tasolle, jolla se voimistaa myös itse itseään ja tuen osuutta voidaan tulevaisuudessa vähentää.

Saaristomeren valuma-alueella on muutamia alueita, joilla syntyy lantaravinteita liikaa alueen kasvituotannon tarpeeseen nähden. Näillä alueilla lantaa sekä lantaa ja muita biomassoja kaasuttavien biokaasulaitosten käsittelyjäännöstä (mädäte) tulisi jatkoprosessoida väkevöidyiksi, kuljetettaviksi ja laajalle alueelle markkinoitaviksi kierrätysravinnevalmisteiksi. Jatkoprosessoinnin edistämiseksi tarvitaan tukea myös ympäristöministeriön hallinnonalalta.

Maatalouden kannattavuus on ollut pitkään heikkoa ja on nyt kriisiytynyt tuotantopanosten voimakkaan hinnannousun seurauksena. Tämä johtaa osalla tiloista tuotantosuuntamuutokseen ja osa luopuu kokonaan tuotannosta. Erityisesti sianlihan tuotannon on arvioitu vähenevän selvästi vuoteen 2027 mennessä. Tilarakenteen muutosta vauhdittavat entisestään maatalouden tukijärjestelmään v. 2023 tulevat muutokset. Nämä vaikuttavat myös Saaristomeren valuma-alueella tarvittaviin vesiensuojelutoimenpiteisiin sekä niiden kohdentamiseen ja rahoitustarpeeseen. Järjestelmiltä kaivataan joustavuutta tuotantoympäristön muuttuessa. Maatalouden kannattavuutta tulee pyrkiä lisäämän eri keinoin myös vesiensuojelunäkökulmasta katsottuna. Huomattavia investointeja vaativat vesiensuojelutoimet ovat mahdollisia vain kannattavalla maatilalla.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Airi Kulmala
asiantuntija

MTK-Varsinais-Suomi ry
Paavo Myllymäki
toiminnanjohtaja