Lausunto

Valtioneuvoston selvitys: Suomen avaintavoitteet EU-vaalikaudelle 2024-2029

13.02.2024

Sama lausunto annettu eduskunnan talousvaliokunnalle, ympäristövaliokunnalle sekä maa- ja metsätalousvaliokunnalle

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja esittää lausuntonaan seuraavaa: 

On erinomainen asia, että Suomi haluaa tehostaa EU-vaikuttamistaan. MTK yhtyy perusmuistion kuvaukseen EU:n roolista ja merkityksestä Suomelle. Uudessa turvallisuusympäristössä Euroopan unionin rooli rauhan ja turvallisuuden takaajana korostuu. Tarvitsemme globaalisti vahvan ja toimintakykyisen Euroopan unionin, joka edistää jäsenvaltioidensa ja kansalaistensa turvallisuutta, hyvinvointia ja taloudellisia etuja. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin toiminnan peruspilareita.      

EU:n on yhdessä vahvistettava vastustuskykyä (resilienssiä) erilaisia kriisejä vastaan ja oltava joustava häiriötilanteiden jatkuessa. Tärkeää on varmistaa energiaomavaraisuus, kriittisten raaka-aineiden (mukaan luettuna uusiutuva metsäraaka-aine) tuotanto sekä tuotantoketjujen toimivuus. Jokaisen EU-maan on kannettava globaali vastuunsa ja varmistettava kyky tuottaa ruokaa nyt ja tulevaisuudessa. Ruoan globaali kysyntä kasvaa edelleen maailmassa ja ruokaturva on pidettävä keskeisellä sijalla Euroopan unionissa myös tulevaisuudessa. 

MTK haluaa korostaa Suomen EU-vaikuttamisen tarvetta erityisesti seuraavissa asioissa: 
 

1. EU:n tulevan maatalouspolitiikan sisältö ja EU:n tuleva rahoituskehys  

Valmistelu EU:n seuraavan kauden, vuoden 2027 maatalouspolitiikan sisällöstä on jo käynnissä EU:n komissiossa. Lakiesitykset asiasta antaa kuitenkin seuraava komissio todennäköisesti kesällä 2025, jonka jälkeen käsittely siirtyy parlamentille ja neuvostoon. Jotta ennakkovaikuttamista asiassa kyetään tekemään, on tärkeää, että Suomen hallitus laatii pikaisesti omat kantansa EU:n tulevaan maatalouspolitiikkaan. MTK pitää hyvänä lähtökohtana asiaan perusmuistiossa esitettyä linjausta, jonka mukaan Suomi pitää kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeänä, että maataloutta voidaan harjoittaa tuottavasti kaikilla EU-alueilla.   

Maatalouspolitiikan sisällön suhteen yhtä tärkeä kysymys on sen rahoitus. EU:n maatalouspolitiikan rahoitus on jatkossakin tärkeä osa EU:n monivuotista rahoituskehystä. EU:n seuraava komissio antaa esityksensä, mahdollisesti vuosia 2028-2034 koskevasta rahoituskehyksestä vuonna 2025. MTK haluaa korostaa sitä, että EU tarvitsee tulevaisuudessa jonkin verran nykyistä suuremman budjetin, jotta EU voi vastata edessä oleviin haasteisiin.  

Myös tulevalla kaudella Suomelle tärkeä erityiskysymys on EU:n maaseutuvaroja koskeva päätös. On tärkeää, että EU:n yhteinen maatalouspolitiikka sisältää jatkossakin erillisin pilarin, jonka kautta voidaan rahoittaa Suomelle erittäin tärkeitä politiikkatoimia, kuten olosuhde-eroja tasoittavaa epäsuotuisten alueiden LFA-tukea. EU:n maaseutumaisimpana maana kysymys maaseutuvaroista on Suomelle erittäin tärkeä myös jatkossa. Maaseudun kehittämisvaroilla on mahdollista parantaa myös Suomen EU-nettomaksuasetelmaa. 

2. Metsäasiat

 
Suomen pitää jatkaa määrätietoista EU-vaikuttamistaan metsäasioissa. Nykyisellä kaudella EU:n lukuisat metsäasioihin liittyvät aloitteet ovat olleet yksipuolisia, jotka eivät ole ottaneet huomioon jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavia olosuhteita ja ovat uhanneet pahimmillaan alan kilpailukykyä EU:n metsävaltaisimmassa maassa. Seuraavalla kaudella EU:n metsiin liittyvissä ehdotuksissa tulee olla kokonaisvaltaisempi ote, joka korostaa erityisesti metsäalan kilpailukykyä, työllisyyttä ja yksityismetsätalouden kannattavuutta. Metsät ovat Suomelle tärkeitä, ja niiden merkitys edelleen vahvistuu uusien, fossiilisia korvaavien tuotteiden ja raaka-aineiden ja innovaatioiden myötä. 

EU-vaikuttamisessaan Suomen on edistettävä biotalouden mahdollisuuksia EU:n eri politiikka-aloilla. Suomi pitää edistää EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintavarojen kohdentamista biotalouteen ja hyödyntää näiden tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Uusien biomateriaalien kehittämisen avulla voidaan myös vähentää riippuvuuksia EU:n ulkopuolisesta tuonnista. Bio- ja kierotalous tarjoavat paljon mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomen EU-vaikuttamistavoitteisiin on sisällytettävä myös määrätietoinen  puurakentamisen edistämisen, joka tarjoaa ratkaisuja sekä rakentamisen elinkaaripäästöjen vähentämiseen että pitkäaikaisen hiilinielun lisäämiseen. 

3. Itäisen Suomen elinvoima 

Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Suomen ja koko Euroopan geopoliittista asemaa oleellisesti.  Erityisiä ongelmia sota on aiheuttanut niissä EU-maissa, joilla on yhteinen raja Venäjän kanssa. Näitä maita ovat Suomi (1344 km Venäjän rajaa), Viro (294 km), Latvia (214 km), Liettua (275 km) ja Puola (232 km).   

Suomen on EU-vaikuttamisessaan määrätietoisemmin haettava ratkaisuja itäisen Suomen elinvoimakysymykseen EU-tason ratkaisuja.  MTK on aloitteen EU:n itäisen ulkorajan elpymis- ja kehittämisrahastosta. Muuttuneessa tilanteessa Euroopan Unionin on löydettävä keinot osoittaa yhteisistä voimavaroista tukea rajamaakuntien tarpeisiin ja osoittaa solidaarisuuttaan raja-alueita kohtaan. Näin EU on toiminut aiemminkin, kun jäsenmaata tai sen alueita on kohdannut odottamaton menetys tai katastrofi. Mm. Brexitin jälkeen EU osoitti solidaarisuuttaan päättämällä 5 mrd. euron suuruisesta Brexit-rahastosta, josta maksettiin korvauksia yrityksille muuttuneen tilanteen aiheuttamien negatiivisten vaikutusten lieventämiseksi. EU:n koheesiopolitiikka koskee unionin kaikkia 27 jäsenvaltiota. EU:n on ilmaistava solidaarisuutta niitä kaikkia kohtaan. 

MTK esittää, että Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaan sisällytetään erityinen itäisen ulkorajan elpymis- ja kehittämisrahasto. Sen tavoitteena olisi vahvistaa Venäjän raja-alueiden EU:n puoleisten maakuntien taloutta ja lieventää niille sodasta koituneita haitallisia  vaikutuksia. Miljardiluokan rahoituksella ja monivuotisilla ohjelmilla vahvistettaisiin raja-alueiden alueiden elinvoimaa, turvallisuutta sekä asukkaiden hyvän elämän edellytyksiä. Rahaston toimenpiteisiin olisi sisällytettävä mm. panostuksia raja-alueiden saavutettavuuteen, kuten investointeja tie- ja ratahankkeisiin sekä tietoliikenteeseen. Maa- ja metsätalouden sekä jalostavan teollisuuden edellytysten parantaminen olisi sisällytettävä myös rahaston toimenpiteisiin.  

Keskeinen toimija asian edistämisessä on Suomen hallitus. MTK korostaa, että Suomi nostaa EU-vaikuttamisessaan vahvemmin ja määrätietoisemmin esille itäisen Suomen elinvoimakysymyksen, jolla on vaikutusta koko Euroopan turvallisuudelle. 

Kunnioittavasti,  

Simo Tiainen 
Johtaja  
simo.tiainen@mtk.fi 
puh. +358 40 55 33 131 

aiheet: mtk, lausunto, valtioneuvosto, selvitys, eu-vaikuttaminen