Lausunto Finnfund-lain muutostarpeita koskevasta arviomuistiosta
Lausunto
Lausunto Finnfund-lain muutostarpeita koskevasta arviomuistiosta
29.02.2024
ulkoministeriö
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua Finnfund-lain muutostarpeita koskevan arviomuistion VN/179/2024 herättämistä kysymyksistä ja työryhmän esittämistä ajatuksista.
Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n nimenmuutos on varmasti ajankohtainen. Sinällään Finnfund nimellä yhtiön toiminta on näkynyt jo vuosia ulospäin, joten nimenmuutos on enemmän sisäinen kuin ulkoinen muutos.
Toimialan laajentaminen on tärkeä asia tutkittavaksi. Muistion esitykset ovat perusteltuja ja kuvaavat ajan muutosta (Finnpartnership, teknisen tuen hallinnointi, DevPlat (Developing Markets Platform on Business Finlandin ja UM:n yhteistyöalusta) ja PIF - Investontituki kehitysmaille (Public Sector Investment Facility) sekä muut mahdolliset julkishallinnon tehtävien siirto uudelle Finnfundille).
Silmiinpistävä viesti muistiossa on ulkoministeriön resurssipula. Seurattavia asioita on enemmän kuin on henkilöresursseja työn tekemiseen. Ulkoistaminen nähdään tästä syystä lisäresurssina, vaikka osassa muistiota todetaan, ettei hallinnollista työtä voida olla laskematta UM:n henkilöraamiin, mikä johtaa leikkauksiin ulkoministeriöön jäävässä henkilöstössä. Tämä siis silloin, jos halutaan pysyä olemassa olevassa henkilöstöraamissa.
Vaikka muistiossa on tuotu hyvin esiin UM:lle jäävä iso työpanos asioiden valmistelussa, ulkoistamisen seuranta ja valvonta ovat peitelty omistajaohjauksen epämääräiseksi jäävään kokonaisuuteen. Selkeää arviota uudistuksen henkilöstövaikutuksista on vaikea löytää ulkoistamisen kokonaisvaikutuksesta.
Rahoituksen kohdentuminen isoille toimijoille on ollut viime vuosien ilmiö. Uutena ajatuksena tässä esityksessä on mukana mahdollisuus rahoittaa myös muita Suomessa rekisteröityjä toimijoita/rahastoja. Hyötyjen jakautuminen kehitysmaatoimijoiden ja suomalaisten toimijoiden välille jää epäselväksi. Toisaalta ulkoistettaessa muille suomalaisille toimijoille on myös arvioitava, miten riski erilaisissa tilanteissa jakaantuu. Selvää on, että rahoitettavien toimijoiden muutos osaltaan siirtää vaikuttavuusanalyysiä ja hallintokustannusta uusille toimijoille. Tämä heijastuu Suomen rahoituksen vaikuttavuuden arviointiin, kun olemme pieni osa isojen toimijoiden rahoitusta. Kuten aikaisemmissakin keskusteluissa on ollut esillä, ison toimijan vaikuttavuudesta voidaan kirjata suomalaisen osuuden merkitykseksi jotain, mutta perusteet Suomen osuudelle kokonaisvaikuttavuudessa on vaikea määrittää.
Yhtiömallipohdinnassa on nostettu esiin mm. ”sparraaja” tehtävään viitaten oikeuskanslerin pidättyväiseen suhtautumiseen kaksoisrooliin. Hallitusohjelmaviittauksessa muistiossa todetaan suomalaisen osaaminen tuottamaan lisäarvoon. Voikin kysyä, miten hallitusohjelman tavoite saavutetaan esitetyillä toimintamalleilla? Mitä kauemmaksi rahoitus viedään, sitä vaikeammaksi suomalaisten toimijoiden mukanaolo ratkaisujen toteuttamisessa muodostuu. On hyvä seurata vaikkapa Saksan, Hollannin tai Tanskan työtä kehitysyhteistyössä. On vaikea nähdä, että he jättäisivät seuraamatta, mihin heidän isollekin toimijoille kohdennettu tuki käytännössä menee ja miten heidän omien toimijoiden rooli toteuttamisessa on varmistettu. On todettava, että tässä muistiossa teknisen tuen osuudessa on pohdittu asiaa, mutta loppupäätelmä ei vastaa em. EU-jäsenmaiden tulkintaa omien yritystensä kannustamisesta uusille markkinoille. On selvää, että mitä vähemmän kiinnitämme asiaa huomiota, sitä vähemmän meillä on suomalaista osaamista ja tarjontaa hankkeisiin myös tulevaisuudessa.
Teknisen tuen lisääminen vahvistaa varmasti Finnfundin rahoituksen toimeenpanoa. Kiteytettynä hyvä tekninen tuki pienentää sijoitusten riskiä. Kuten muistiossa on todettu, pitää myös varmistetaan Finnfundin objektiivinen seuranta, jos Finnfundin oma henkilöstö antaisi teknistä tukea (vaihtoehto B). Vaihtoehto C olisi suoraviivainen tapa, mutta toisaalta synergia Finnfundin toiminnan kanssa häviäisi, kuten muistiossakin on todettu.
Esitetty muutos ei paranna tunnettua haastetta pienten ja keskisuurten toimijoiden liitetoiminnan tukemiseen. Vai onko muistiossa mainittu suomalaisten rahastojen malli sellainen? Finnfund-tukien taso, kuten myös tekninen tuki, tuntuu tähtäävän suurempiin investointeihin. Tämän tyyppiset tukimuodot ovat tällä hetkellä kasvussa niin kahdenvälisten kuin monenvälisten toimijoiden keskuudessa. Sen sijaan ns. Missing middle rahoitus pienemmille ja keskisuurille toimijoille näyttäisi jäävän muutoksien ulkopuolelle. Tekninen tuki pienten ja keskisuurten toimijoiden liiketoimintaan voisi avata uudenlaisia mahdollisuuksia yhteistoiminnalle kehitysmaiden ja suomalaisten toimijoiden kesken.
Hallintoneuvosto jatkossa – hallintoneuvoston tehtäväkenttä tarvitsee joka tapauksessa uudistamisesta. Missä muodossa hallintoneuvosto ja sen jäsenten taustaryhmät pysytään paremmin sitomaan yhtiön tavoitteiden muotoilemiseen ja tuottamaan lisäarvoa hallituksen ja toimivan johdot tueksi on keskeinen kysymys. Yhtiö tarvitsee jatkossakin hyvän kytkennän poliittiseen päätöksentekoon ja yhtiön toimintaan vaikuttavien poliittisten päätösten tunnistamiseen. Mitä paremmin yhtiön toimintaan vaikuttavien päätösten tekijät tuntevat alaa, sitä vaikuttavampaa työtä myös yhtiö pystyy saavuttamaan omalla työllään.
Finnfund tekee nykyisellään tärkeää työtä ruokaturvan, metsävarojen ja uusiutuvan energian tarjonnan tukija kehitysmaissa. MTK on mielellään jatkossakin mukana tarjoamassa omaa osaamistaan sektoreiltaan ja kehitysyhteistyöhankkeista myös uuden Finnfundin käyttöön.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.
Juha Ruippo
johtaja
Leena Kristeri
elinvoimajohtaja
