Lausunto

Lausunto HELCOMin Itämeren suojelun toimintasuunnitelman (BSAP) kansallisesta toimeenpanosuunnitelmasta

24.02.2023

Ympäristöministeriö

BSAP:n tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi päätettiin Suomessa valmistella kansallinen toimeenpanosuunnitelma, joka koskee etenkin toimintaohjelman kansallisesti tai osittain kansallisesti toimeenpantavia toimenpiteitä. Toimeenpanosuunnitelman päätavoitteena on tunnistaa, miten BSAP:n toimenpiteet kytkeytyvät kansallisiin ja EU-tason toimiin. Lisäksi tavoitteena on kirjata suunnitelma toimenpiteiden toimeenpanemiseksi Suomessa ja tunnistaa keskeiset toimijat toimeenpanossa. Tavoitteet ovat kannatettavia. On tärkeää, että eri prosessit yhteensovitetaan päällekkäisyyksien välttämiseksi ja mahdollisesti toistensa kanssa ristiriidassa olevien lopputulosten välttämiseksi. Toimeenpanosuunnitelma auttaa hahmottamaan paremmin koko Itämeren suojelun laajan kentän.  
 

1. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet 

Toimenpiteet B11–B13 koskevat sensitiivisten lintualueiden karttaa ja sen käyttöä. B11:n kohdalla lukee, että ”kansallisesti laaditaan sensitiivisten lintualueiden kartta olemassa oleviin aineistoihin perustuen vuonna 2023”. Muuttolintujen kannalta merkityksellistä on lopulta se, mikä vaikutus kartalla on olosuhteisiin toimenpiteiden B12 (tuulivoima-alueet ym.) ja B13 (merialuesuunnittelu) kautta. Tähän liittyen, mutta myös yleisesti, MTK muistuttaa erilaisten tavoitteisen yhteensovittamisen tärkeydestä esimerkiksi rakennettaessa uusiutuvan energian tuotantolaitoksia ja niiden vaatimaa infraa. 

2. Rehevöitymisen hillintään liittyvä toimenpiteet

 
Toimenpiteet on jaoteltu viiteen eri teemaan: Ravinnekuormituksen tavoitteiden saavuttamiseksi tehtyjen toimenpiteiden seuranta, maatalous, typen ilmapäästöt, jätevesisektori ja ravinteiden kierrätys. Ravinnekuormituksen tavoitteiden saavuttamiseksi tehtyjen toimenpiteiden seuranta (E1–E3) on tärkeää. Toimenpiteiden lisäksi tulee seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta, mikä vaatii kattavaa mittauksin tehtävää kuormitusseurantaa. Mittaustulokset tulee hyödyntää eri malleissa pikaisesti, jotta mallit kuvaavat mahdollisimman hyvin vallitsevaa tilannetta. Itämeren alueella on tärkeää, että eri maiden raportointi on yhteneväistä, jotta toimenpiteitä voidaan kohdentaa sinne, missä niiden tarve on suurinta. 

Suojavyöhykkeiden kohdentaminen kuormittavimmille lohkoille (E6) on perusteltua. Ympäristökorvauksen suojavyöhyketoimenpidettä onkin muokattu tähän suuntaan päättyneeseen ohjelmakauteen verrattuna. Valitettavasti samalla pienennettiin korvaustasoa alueesta riippuen 22–30 %. Tämä voi vähentää kiinnostusta suojavyöhykkeiden perustamiseen, mikä on vastoin tavoitetta. 

E7-toimenpide liittyy lannoituksen paikkakohtaiseen tarkentamiseen. Kansallisen toteutuksen kuvailussa todetaan, että Suomessa lannoituksen taso perustuu maaperänäytteisiin sekä nitraatti- ja fosforiasetuksissa määriteltyihin typen ja fosforin käytön enimmäismääriin. Lisäksi täsmäviljelyä kehitetään ja käyttö yleistyy. Lannoitusmäärien kohdentamisen paikkakohtaisesti todetaan olevan myös Saaristomeri-ohjelman maatalouden tiekartassa keskeisenä toimenpiteenä. MTK muistuttaa, että maassa ennestään olevien ravinteiden lisäksi otetaan huomioon myös kasvien ravinnetarve, mikä on syytä myös todeta kuvailussa. Täsmälannoitus menee tätä pidemmälle eli siinä otetaan huomioon myös lohkon sisäisten ominaisuuksien vaihtelu ja niiden vaikutus kasvien ravinnetarpeeseen. Suomessa ravinteiden käyttö on jo nyt aina vähintään kasvulohkokohtaisesti tarkennettua. Tekstiä on tarpeen tarkentaa tämän osalta, jotta asiasta ei jää väärää mielikuvaa.  

E9-toimenpide koskee luomuviljelyn edistämistä. Kansallisessa kuvauksessa todetaan, että luomuviljelyssä tavoitteena on erityisesti kasvinsuojeluaineiden ja ravinteiden huuhtoutumisen vähentäminen niiden käyttöä rajoittamalla. Tekstiin on syytä tarkentaa, mihin perustuu ravinteiden käytön rajoittaminen luomutuotannossa, sillä nitraatti- ja fosforiasetuksissa tätä ei ole. 

Toimenpide E10 koskee lannan syyslevityksen ehkäisemistä lohkoilla, joilla ei ole talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Kansallisessa kuvauksessa todetaan mm., että ”Nitraattiasetus on tässä melko löyhä.” Lause on syytä muuttaa muotoon, joka kuvaa asetuksessa annetun rajoitteen eikä kirjoittajien mielipidettä asetuksesta. MTK kannattaa kannustimien lisäämistä lannan syyslevityksen vähentämiseen ja osallistuu mielellään prosessiin, jossa kannustimia suunnitellaan. 

E14-toimenpiteen (lannankäsittelyn suositukset erityisesti hevosille, lampaille, vuohille ja turkistuotannolle) kansallisessa toteutuksessa mainitaan liittymäpinta vesienhoidon toimenpideohjelmiin. Tähän voisi lisätä vielä merenhoidon toimenpiteen TPO2022-REHEV5, jossa pyritään mm. turkistuotannon hajakuormituksen vähentämiseen. 

E35:ssä todetaan, että ”Kierrätysravinteiden käyttöön on mahdollista saada investointi- ja TKI- tukia (CAPissa "Kiertotalouden edistäminen" toimenpide…)”. Mainittu toimenpide on kuitenkin osa ympäristökorvausjärjestelmää.  
 

Muuta

 
Osallistujatahojen osalta ohjelman alussa todetaan, että luettelot eivät ole välttämättä täydellisiä. Taulukoita luettaessa tämä ei kuitenkaan käy enää ilmi, ja lukija pitää helposti luetteloa ”lukittuna”. Nyt mainittuihin osallistujatahoihin heijastuu se, mitkä tahot ovat olleen suunnitelmaa valmistelemassa. Esimerkiksi maatalouden osalta MTK on mainittu vain 1 toimenpiteessä vastuutahona (viljelijöiden keskinäinen tiedonvaihto) ja 1 osallistujana (Kipsi-hankkeen hankepartneri). Ravinteiden kierrätykseen liittyvässä osassa MTK:a ei mainita kertaakaan, vaikka maatalous on tärkeä osa ravinteiden kierrätystä. MTK kehottaa vielä tarkastelemaan osallistujatahojen luetteloa ja kirjaamaan aina rivin alkuun ”mm.” kuten E8:ssa on tehty. 

Monen toimenpiteen kohdalla viitataan merenhoitosuunnitelman toimenpiteisiin. Tämä on hyvä, sillä se kertoo, että merenhoitosuunnitelmaa tehtäessä on kiinnitetty huomiota asioihin, jotka ovat tärkeitä myös koko Itämeren kannalta. Lisäksi on hyvä, että on kartoitettu hankkeet ja ohjelmat, joilla toteutetaan tai joiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää BSAP:n toimeenpanossa. Näiden vapaaehtoisten välineiden rahoitus on turvattava jatkossakin. Rahoitus on toimeenpanon kannalta monesti keskeistä. Näin ollen olisi ollut toivottavaa, että Rahoitus-teeman alla olisi ollut alustavaa kuvausta siitä, miten Suomi aikoo omalta osaltaan toimenpiteiden toimeenpanon rahoittaa.  

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry  

Päivi Nerg
elinvoimajohtaja

Airi Kulmala 
asiantuntija, ympäristö 

aiheet: itämeri, helcom, lausunto, bsap