Lausunto

Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi poikkeusluvan tai alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta kerhun metsästyksestä metsästysvuonna 2023–2024

21.04.2023

Maa- ja metsätalousministeriö

Asetuksessa suurimmaksi sallituksi karhun saalismääräksi koko maan osalta esitetään 180, josta poronhoitoalueelle kohdistuisi 50 ja muuhun Suomeen 130 yksilön kiintiöt.  

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan Suomen karhukanta-arvio on 1740–1925 yksilöä. Määrä on noin 22% pienempi kuin edellisen vuoden arvio, joka oli 2 250–2 400 yksilöä. Erillisiä pentueita arvioitiin 

olevan 167-204, joka on noin 20% vähemmän kuin vuonna 2021.  Taustalla kanta-arvion kokonaisyksilömäärä määritellään kertomalla pentueiden lukumäärä kertoimella 10. 

Viime vuonna saaliskiintiö oli 346. Viime vuonna olisi ollut myönnetyillä kannanhoidollisilla poikkeusluvilla ja keskeytysmetsästyksellä mahdollista pyytää yhteensä 277 karhua. Saaliiksi saatiin kuitenkin vain 135 karhua, koska viime syksyn hallinto-oikeuksien asettamat toimeenpanokiellot estivät karhunmetsästyksen karhukannan ydinalueilla Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. 

Karhujen aiheuttamat porovahingot olivat vuonna 2022 laskennalliselta korvaussummaltaan  1 930 000 euroa. Edellisenä vuonna laskennallisesti karhun aiheuttamat porovahingot olivat 1 409 000 euroa. Mehiläisvahingot olivat 164 559 (edellinen vuosi 118 488€ ), lampaat 9 680 (edellinen vuosi 23 246€ ) ja koirat 6 571€. Karhujen aiheuttamat vahingot peltokasveille ja kootulle sadolle olivat  61 262 € (edellinen vuosi 85 462€). 

Suomen karhukannan hallinta suunnitelmallisen kannanhoidollisen metsästyksen kautta on ollut vakaata ja toimivaa vuosien ajan. Karhun ihmisarkuutta on ylläpidetty metsästyksen keinoin, mikä  on vaikuttanut merkittävästi myös kotieläinvahinkoja alentavasti.  MTK kannattaa esitysmuistiossa esitettyjä tavoitteita ja perusteluja kannanhoidollisen metsästyksen jatkamisesta sekä kansallisten toimintamahdollisuuksien turvaamisesta. Erityisesti esille tuotu tarve päivittää luontodirektiivin lajiliitteitä siten, että karhu siirretään lajiliitteeseen V, on erityisen kannatettava. 

Nyt esitetty 180 karhun kaatokiintiö poikkeaa erittäin merkittävästi aiemmasta vakaan kannanhallinnan toimintalinjasta.  Merkkejä karhukannan kasvun pysähtymisestä on aiempien kanta-arvioiden perusteella havaittu ja viime vuoden alennetussa 346 karhun saaliskiintiössä tämä otettiin jo huomioon. Metsästysvuonna 2021/22 karhukiintiö oli vielä 457 yksilöä. Silloinen kiintiön lasku 24 prosentilla oli jo merkittävä. 

Karhun metsästyksen mitoitus tulee perustaa luonnonvarakeskuksen viime vuosina tuottamiin kanta-arvioihin, mutta soveltamisessa on ehdottomasti huomioitava kanta-arvion tuottajankin esille tuoma yksittäisten vuosien kanta-arvion tarkkuuteen liittyvä haaste.  Tuoreimmassa Luonnonvarakeskuksen kanta-arviossa todetaan selkeästi, että havaintoaineistoon liittyvien epävarmuustekijöiden takia yhden vuoden havaintoaineiston vertaaminen edellisen vuoden aineistoon ei yksiselitteisesti kerro karhukannassa tapahtuneista muutoksista. Vertailu antoi merkit karhukannan kasvun vähentymisestä Itä-Suomessa, mutta johtopäätökset kannan muutoksista on tehtävissä vasta useampaa peräkkäistä vuotta koskevan aineiston perusteella. 

Lisäksi kiintiöesityksessä ei huomioida mitenkään, että karhukannan väheneminen kuolleisuuden, lähinnä metsästyksen, kautta oli viime vuonna noin 200 yksilöä pienempi kuin se on ollut edellisenä neljänä vuonna keskimäärin. 

Esitysmuistiossa on esitetty virheellisesti, että havaintoaktiivisuus olisi kasvanut ja sillä voisi olla virheellisesti karhukanta-arviota kasvattava vaikutus. Viime kaudella tapahtui juuri päinvastoin.  Metsästyksen estyminen Suomen tiheimmän karhukannan alueella Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa vähensi merkittävästi havainnoinnin ja kanta-arvion kannalta ratkaisevien pentuehavaintojen määrää, mikä vaikutti kanta-arviota laskevasti. Kanta-arvion tarkkuushaasteesta kertoo sekin, että vaikka Pohjois-Karjalassa ei kaadettu viime kaudella kuin muutamia yksilöitä, pieneni alueen karhujen määrä kanta-arviossa 230 yksilöä. 

Edellisvuoden jo selvästi alennetun karhukiintiön lähes puolittamiseen ei ole tieteellisesti luotettavia perusteita ja vaikeuttaa erityisesti karhukannan hallintaa tiheimmän kannan alueella Pohjois-Karjalassa. Kaatokiintiö tulee säilyttää edellisen metsästyskauden tasolla. MTK esittää metsästyskaudelle 2023-24 karhun metsästyksen kiintiöksi 346 yksilöä koko Suomessa.  

Kiintiöstä merkittävä osa tulee kohdistaa tihentymiin, sekä alueilla missä tapahtuu vahinkoja. Lisäksi yksittäisiä lupia tulisi myöntää maantieteellisesti mahdollisimman laajalle alueelle karhun ihmisarkuuden ylläpitämiseksi koko Suomessa.  

Helsingissä huhtikuun 21. päivänä 2023 

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.  

Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja

Timo Leskinen 
kenttäjohtaja 

aiheet: karhu, karhukanta, lausunto, karhunmetsästys