Lausunto

Lausunto: Kestävän kasvinsuojelun kansallinen toimintaohjelma III 2023-2027

31.08.2023

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Kestävän kasvinsuojelun kansallisesta toimintaohjelmasta vuosille 2023-2027.

Toimintaohjelman tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä ihmisten terveyteen ja ympäristöön ja ohjata käyttämään integroidun torjunnan menetelmiä kasvinsuojelussa aina kun on mahdollista. MTK pitää näitä tavoitteita hyvinä.

Viljelijöiden käytössä on jo tälläkin hetkellä paljon toimivia vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä on voitu vähentää. Hyvänä esimerkkinä mm. hyönteisverkkojen käyttö tuholaistorjunnassa, erilaisten maaperän kateratkaisujen käyttö erikoiskasvien tuotannossa, biologisten valmisteiden käyttö kasvinsuojelussa ym. Käytettävissä olevien vaihtoehtoisten kasvinsuojelumenetelmien lukumäärä on kuitenkin rajallinen, erityisesti pinta-alaltaan suurten peltoviljelykasvien osalta. Toimintaohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä laadittaessa tämä on tärkeä ottaa huomioon.

Tekniikka kehittyy jatkuvasti ja uusien laitteiden ja menetelmien hintatason laskiessa, niiden käyttöönotto tulee mahdolliseksi yhä useammalle viljelijälle. Uusien menetelmien kehittämiseen ja markkinoille saattamiseen on kuitenkin panostettava myös tutkimuksen ja neuvonnan saralla. Menetelmien soveltuvuus ja tehokkuus Suomen ilmasto-olosuhteissa on varmistettava.

MTK haluaa korostaa myös sitä, että kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytölle on suuri tarve myös tulevaisuudessa. Kestävä kasvinsuojelu on kokonaisuus, jossa kaikkia menetelmiä tarvitaan, jotta kasvintuotannossa sadon määrä ja laatu voidaan turvata. Kasvinsuojeluaineiden valikoima Suomessa on erittäin rajallinen erityisesti erikoiskasvien tuotannossa. Tämä aiheuttaa suuria taloudellisia tappiota, sadon määrä- ja laatutappioiden vuoksi. Kestävässä kasvinsuojelussa on tärkeää riittävän laaja kasvinsuojeluainevalikoima, jotta resistenssin hallinta on mahdollista. Vain siten voidaan säilyttää tehoaineiden teho kasvintuhoojia vastaan, välttämällä yksittäisten tehoaineiden liiallista käyttöä.

MTK:n mielestä kestävän kasvinsuojelun tavoitteisiin pääsyssä keskeistä, nyt ja tulevaisuudessa, on jatkaa hyväksi havaittuja toimia kasvinsuojeluaineiden käyttäjien koulutuksen osalta. Tietoisuuden lisääminen kasvinsuojeluaineiden turvallisesta käytöstä vähentää niiden käytöstä aiheutuvia riskejä niin käyttäjille itselleen, mutta myös ympäristölle. Käyttäjillä on suuri vastuu ja merkitys kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvien riskien vähentämisessä. Tämän lisäksi levitysvälineiden testaus on tärkeä yksittäinen ja vaikuttavuudeltaan merkittävä käytännön toimenpide, jolla päästään kohti toimintaohjelman tavoitteita.

MTK haluaa nostaa tarkemmin esiin seuraavia asioita:

Toimenpiteissä s. 12 on esitetty, että selvitetään kasvinsuojeluaineiden käytön ja käyttömäärän vähentämisen mahdollisuuksia taloudellisten ohjauskeinojen avulla. MTK ei hyväksy kasvinsuojeluaineiden käytölle esitettyjä haittamaksuja tai -veroja. Suomeen rekisteröityjen kasvinsuojeluaineiden valikoima on muutenkin erittäin rajallinen, erityisesti erikoiskasvien tuotannossa. Viljelijän valinnanvara viljelykasvin kasvinsuojeluohjelmaa suunniteltaessa on useimmiten olematon. On käytettävä niitä valmisteita, joita vielä on jäljellä. Veroluonteisilla maksuilla rangaistaisiin muutenkin ahdingossa olevaa alaa. MTK suhtautuu positiivisesti erilaisiin taloudellisiin kannustimiin, joilla tuetaan ja edistetään vaihtoehtoisten kasvinsuojelumenetelmien käyttöönottoa. Jo nykyisessä ympäristökorvausjärjestelmässä on olemassa tämänkaltaisia toimenpiteitä.

Toimenpiteissä s. 19 on esitetty, että juomaveden ottoon käytettävän pinta- ja pohjaveden suojelemiseksi asetetaan suojavyöhykkeitä, joilla ei saa käyttää eikä varastoida kasvinsuojeluaineita. Mitä tällä tarkoitetaan? MTK pitää pinta- ja pohjaveden suojelua tärkeänä. Nykyisin kasvinsuojeluaineiden hyväksymisen yhteydessä valmisteille asetetaan tarvittaessa rajoituksia, joilla kielletään valmisteen käyttö pohjavesialueilla tai vesistöjen läheisyydessä. Tämän tulee riittää, eikä ylimääräisiä rajoituksia kasvinsuojeluaineiden käytölle pohjavesialueilla tarvitse asettaa.

Kasvinsuojeluaineiden EU-laajuisen sähköisen kirjanpitorekisterin mahdolliseen käyttöönottoon EU:ssa on syytä varautua erilaisten tietojärjestelmien suunnittelun ja uusimisen yhteydessä. Mahdolliset päätökset kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvien kirjanpitotietojen luovuttamisesta viranomaisrekistereihin pitää tehdä yhteisesti EU:n tasolla. Tällä hetkellä tällaisia päätöksiä ei ole vielä tehty, joten kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvien kirjanpitotietojen luovuttamisen kolmansille osapuolille pitää olla viljelijälle vapaaehtoista.

Kasvintuotannon sekä kasvinsuojelun toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Ilmasto muuttuu, josta aiheutuu haasteita kasvinsuojelulle. EU:n lainsäädäntöuudistukset ovat vielä kesken, eikä niiden lopputulosta ja vaikutusta kasvinsuojelun mahdollisuuksiin vielä täysin tiedetä. Osittain siksi toimintaohjelmassa esitetyt toimenpiteet ovat useimmiten hyvin yleisellä tasolla ja konkreettisia, selkeitä toimenpiteitä on vaikea esittää. Tähän vaikuttaa myös se, että esitettyihin toimenpiteisiin ei ole valmista rahoitusta olemassa. Joka tapauksessa toimintaohjelman laadinnassa ja toteutuksessa on huolehdittava siitä, että Suomessa turvataan mahdollisuudet kestävään kasvintuotantoon ja -suojeluun, ottaen huomioon kaikkien tuotantosektorien erityisolosuhteet ja -vaatimukset.

Helsingissä 31.8.2023

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY

Johan Åberg
maatalousjohtaja

Mika Virtanen
kasvinviljelyasiamies

aiheet: mtk, kasvinviljely, lausunto, torjunta-aineet