Essayah: "Metsämarssi on mielenilmaus tulevaisuuden puolesta” – Metsämarssi-viikon avaustilaisuus kannusti katsomaan eteenpäin

Takaisin Essayah: "Metsämarssi on mielenilmaus tulevaisuuden puolesta” – Metsämarssi-viikon avaustilaisuus kannusti katsomaan eteenpäin

Tiedote – Metsätalous ja metsänomistaminen

Essayah: "Metsämarssi on mielenilmaus tulevaisuuden puolesta” – Metsämarssi-viikon avaustilaisuus kannusti katsomaan eteenpäin

12.09.2023

Metsämarssin historia juontaa vuoden 1950 kesäkuuhun, jolloin se järjestettiin ensimmäisen kerran. Tapahtuman aloitustapahtuma järjestettiin tuolloin Tuusulassa Malmarin tilalla, johon kokoonnuttiin tiistaina 12. syyskuuta myös vuoden 2023 Metsämarssin osalta. Tallenne avaustilaisuudesta katsottavissa.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toi valtiovallan tervehdyksen Metsämarssin avaustilaisuuteen. Kuvassa Mikko Tiirola (MTK), Nina Talvela (Malmarin Tila), Anders Portin (SLC), Mikko Kriikku (MTK), Juha Marttila (MTK), Veli-Pekka Talvela (Malmarin tila). Kuva: Juho Hämäläinen

Vuoden 1950 Metsämarssin tavoitteet olivat hyvin kouriintuntuvat. Päämääränä oli, että jokainen metsänomistaja käyttäisi ainakin yhden työpäivän ”perheineen ja talonväkineen oman metsänsä kunnostamiseen ja kohentamiseen”, jotta yksityismetsien puuntuotantoa saataisiin lisättyä.

Vuonna 2023 voidaan kiistatta todeta, että tässä kauaskantoinen metsänhoito on onnistunut. Yli 70 vuotta myöhemmin, on Suomen metsien puuston määrä lähes tuplaantunut.

Metsät sekä metsänomistajat ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana, mutta silti metsien monipuolisella käytöllä on jatkossakin vankka jalansija suomalaisessa yhteiskunnassa, korostaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

”Monikäyttöinen metsä on vuosikymmenten määrätietoisen työn tulosta. Se on jotain, mitä olemme taitavasti luoneet plantaasimetsätalouden ja totaalisuojelun välimaastoon. Se on ihan oma suomalainen malli. Se on perhemetsätalouden malli, missä metsällä on taloudellinen, ekologinen ja henkinen merkitys. Kaikki mitä metsissä tehdään, tehdään seuraavien sukupolvien hyväksi”, Marttila korosti Metsämarssin avaustilaisuudessa.

Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Ministeri nosti puheessaan esille Marttilan tavoin pitkäjänteisen metsänhoidon merkityksen.

”Metsämarssi on mielenilmaus tulevaisuuden puolesta. Tulevaisuudessakin me jatkamme taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää metsien hoitoa siten, että kaikki kokevat metsät voimavaraksi”, Essayah linjasi puheessaan.

Tilaisuuden päätteeksi MTK:n Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola luovutti Essayahille oman vesurin, jota ministeri pääsi käyttämään heti historiallisella paikalla.

”Kansanterveystyö voisi lähteä siitä liikkeelle, että haastaisimme yhä useamman metsänomistajan hankkimaan itselleen personal trainerin, eli raivaussahan, jolla samalla voidaan tehdä sen hyvän metsänhoidon eteen töitä”, korosti Tiirola vesuria luovuttaessa.

Tilaisuudessa puheenvuoron pitivät myös SLC:n Anders Portin sekä Malmarin Tilan isäntä Veli-Pekka Talvela.

Tallenne 12. syyskuuta järjestetystä Metsämarssin avaustilaisuudesta.

Metsämarssi-viikolla järjestetään useita alueellisia tapahtumia, joiden järjestäjinä toimivat paikalliset Metsänhoitoyhdistykset. Lista viikon tapahtumista.

www.metsamarssi.fi

Lue myös: Valtakunnallisessa Metsämarssissa juhlitaan hyvän metsänhoidon merkitystä suomalaisille

Metsämarssin järjestäjinä toimivat MTK, Metsänhoitoyhdistykset ja SLC.

MARTTILA

Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK

Olen toiminut MTK:n puheenjohtajana vuodesta 2009. Sitä ennen vaikutin järjestön johtokunnan 2. puheenjohtajana reilun neljän vuoden ajan.
Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta. Koti ja maidontuotantoon erikoistunut maatila ovat Simossa, Lapin maakunnan eteläisimmässä kunnassa.
Taustani on maatalousekonomian tutkimuksessa, mikä varmaan tunkee vielä läpi kirjoituksissani.
Usko suomalaisen maatalouden, metsätalouden ja koko maaseudun parempaan tulevaisuuteen ei ole horjunut missään vaiheessa – eikä horju jatkossakaan. Ilman kovaa työtä ja yhteiskunnallista vaikuttamista tavoitteet eivät kuitenkaan tule toteutumaan. Maaseudun etu on koko Suomen etu.