Kokous alkoi yhteisellä illallisella, jossa Norjan maatalous- ja ruokaministeri Nils Kristen Sandtrøen piti juhlapuheen. Hän edustaa työväenpuoluetta (Arbeiderpartiet). Puheessaan ministeri korosti pohjoismaista yhteistyön ja yhteisten demokraattisten arvojen merkitystä niin kansakuntien kuin viljelijöiden välillä.

 

NBC:n puheenjohtajamaa Norjan tuottajaliiton, Bondelagetin puheenjohtaja Bjørn Gimming (kuvassa ylh.) toivotti pohjoismaiset kollegansa tervetulleiksi kokoukseen, joka pidettiin maailman korkeimpiin puukerrostaloihin lukeutuvassa Wood hotellissa.

NBC:n piti kokoustaa samaisessa paikassa jo vuonna 2020, mutta korinavirus sotki suunnitelmat. Sen jälkeen on paljon tapahtunut, ei vähiten geopoliittisen tilanteen kiristymisen vuoksi.

-Kansainvälinen yhteistyö on haasteissa, mutta pohjoismainen yhteistyö on vahvistunut, Gimming totesi.

Hän korosti, että pohjoismaisen yhteistyön tiivistämiselle on nyt tarvetta. NBC:ltä puuttuu järjestönä kuitenkin pohjoismaisen tason vastinpari ja asioiden edistäminen tapahtuu kunkin tuottajaliiton välityksellä.

 

Norjassa maataloudesta on tullut turvallisuusasia

Kokouksen keskusteluissa ja puheenvuoroissa kävi ilmi, että Norjan maatalous porskuttaa nyt muhin maihin verrattuna hyvin. Toki myönteisessä kehityksessä on huomioitava, että maa ei ole EU:n jäsen ja Norjan viljelijät saavat OECD-maiden korkeinta maataloustukea.

Viljelijät ovat tyytyväisiä etujärjestöönsä, sillä se on onnistunut neuvotelemaan viime vuosina merkittäviä korotuksia tukiin.

Vaikka kritisoitavaakin löytyy, ovat tullit sekä maataloustuotteiden hinta- ja tuotantomääräneuvottelut, joita tuottajajärjestö myös käy, olleet varsin tuloksellisia viljelijän toimeentulon turvaamisessa. Rahaa on saatu viime vuosina masinoitua lisää maatalouden tukemiseen usein eri perustein. Nyt, geopolittiisen tilanteen kiristymisen vuoksi, on, maataloudesta on alettu keskustella entistä enemmän myös varautumis- ja huoltovarmuuskysymyksenä.

Valtiotason yhteyksistä Innlandet-maakunnassa vastaava Knut Storberget on ollut mukana varautumis- ja huoltovarmuustyössä valtakunnanpolitiikassa ja muissa rooleissa vuodesta 2005. Hän kertoo, että teema koko ajan vahvistunut. Merkittävä virstanpylväs saatiin aikaan vuonna 2021, kun kansallinen varautumisraportti julkaistiin. Se on myös kuunneltavissa Spotifyssä. Storberget korosti, että maatalouden tukeminen on nähtävä investointina.

-Asian tärkeyttä alleviivaa, että kansainväliset kriisit, kuten ilmasto ja pandemiat muuttuvat kansallisiksi, hän korosti.

Varautumiseen on hänen mukaansa saatava mukaan vahvemmin myös siviilipuoli. Nyt keskustellaan eniten hävittäjien ja fregattien hankinnasta, vaikka maatalous on elinehto ja sen vahvistaminen tulee lisäksi halvemmaksi.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on vahva argumentti pohtia varautumista pohjoismaisesti. Stroberger peräänkuuluttikin yhteistä pohjoismaista varautumisstrategiaa.

-Suomesta saamme esimerkkiä viljan varastointiin ja laajempaan varautumisajatteluun, hän sanoi.

 

Lisää arvoa markkinoilta

 

 

AgriAnalysen johtaja ja tietokirailija Christian Anton Smedshaug esitteli havaintojaan ruokamarkkinoista EU:ssa ja globaalisti. Smedshaug on pohtinut kirjassaan sitä, voiko maatalous saada nykyistä enemmän arvoa markkinoilta.

Kuluttaja on ollut ruokamarkkinoiden voittajia. Hän nosti esiin, että vuodesta 1995 tähän päivään ruuan osuus kotitalousmenoista on laskenut yli 15 %:sta reiluun 10 %:iin.

-Jotkut työvoimavaltaiset maataloustuotteet kuten kahvi, kaakao, hedelmät, kasvikset ja marjat tulevat kalliimmiksi.

Vaikka väkiluku kasvaa, voi tuotannon tehostumien ja tuottavuuden kasvu kuitenkin laskea useiden maataloustuotteiden hintoja globaalisti. Näin ennustaa mm. FAO.

Pohjoismaissa on kuitenkin useita vahvuustekijöitä.

Erästä niistä, kotieläintuotantoa, soimataan julkisesti, vaikka se on keskeinen osa huoltovarmuutta. Norjassa on varauduttu siihen, että ns. planetaariseen ruokavalioon liittyvä uusi raportti julkaistaneen syksyllä ja se saanee jälleen paljon julkisuutta.

Hän muistutti, että erityisesti länsimaissa Ukrainan sota nostanut viljelijöiden kustannuksia energian, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten hintojen noustua. Globalisaation vastainen kehitys voi kuitenkin tuoda myös uusia mahdollisuuksia kotimaiselle tuotannolle.

Pyramidit pitäisi kuitenkin saada toiseen asentoon.

-Viljelijät ovat kustannuspyramidin yläpäässä, mutta arvoketjupyramidin alapäässä, hän muistutti.
 

Kauppapolitiikka huolestuttaa suurta maatalousviejää

Tanskan tuottaja- ja osuustoimintajärjestö Landbrug og Födevaratin puheenjohtaja Sören Sondergard toi esille maansa vientivetoisen maataloussektorin haasteet.




-Vapaakauppa ei enää standardi, rahoituksen saaminen maatalouteen hankalampaa ja suurvallat tekevät päätöksiä keskenään, hän summasi.

Ilmasto- ja ympäristötoimet tuovat sekä haasteita että mahdollisuuuksia. Tuotannon laadusta ja standardeista huolehtiminen on hänen mukaansa nykytilanteessa silti keskeistä, sillä ne voivat tuoda kilpailuetua.

-EU:n uudet kauppasopimukset ovat meille tärkeitä, mutta niiden pitää olla reiluja ja huomioitava EU:n korkeammat tuotantostandardit, hän sanoi.

Tanskalaiset viljelijät haluavat tuottaa markkinoiden toivomia tuotteita.

-Meidän pitäisi kuitenkin saada parempaa hintaa tuotteista, joissa huolehditaan ympäristöstä ja ilmastosta, hän sanoi.

Hän korosti, että poliittiset raamit maataloudelle neuvoteltava mahdollisimman hyviksi.

-Haluamme tarjota kasvusuunnitelman maataloudelle. Vihreän siirtymän on tarjottava uusia mahdollisuuksia ja tulevaisuudenuskoa maataloudelle.

Tähän tarvitaan vähemmän paperityötä ja byrokratiaa. Samalla innovaatioihin satsattava kilpailukyvyn ja tehokkuuden nimissä.

Haastavasta tilanteesta huolimatta hän näki tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia ja kiitteli hyvää EU-yhteistyötä maatalousasioissa.

 

Lantmännenillä kovat tavoitteet

Ruotsalaisen maatalousjätti Lantmännenin toimitusjohtaja Per Arfridsson esitteli yhtiön tavoitteita videoyhteydellä. Lantmännen on ulottanut lonkeronsa laajasti maatalousalan eri osa-alueille.

-Yrityksellämme on laaja-alainen kasvustrategia, jonka fokus on Itämeren alueella. Liiketoiminnan voiton sijoitetaan Ruotsin maatalouteen, Arfridsson kertoi.

- Ruotsin kansallinen elintarvikestrategia on kasvustrategia ja se tukee myös yrityksemme tavoitteita.

Arfridsson näkee, että yrityksen ja maatalouden on voitava vastata väestönkasvun, ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin heikkenemisen sekä huoltovarmuuden tarpeisiin.

Lantmännen haluaa olla markkinoiden paras toimija kaikilla niillä liiketoiminta-alueilla, joihin se menee mukaan.

-Laaja-alainen konglomeraatti nähdään hyvänä muuttuvissa tilanteissa. Jos jokin liiketoimiala tilapäisesti kärsii niin toinen voi kompensoida sitä, Arfridsson sanoi.

Uudet teknologiat ja innovaatiot kehityksen kärkenä
 

MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin puhui siitä, miten uudet teknologiat ja innovaatiot voivat tehdä pohjoismaisesta maataloudesta kilpailukykyisempää.
 

Tärkeää roolia kilpailukyvyn kehittämisessä näyttelevät digitalisaatio, vihreä siirtymä, täsmäviljely, kasvinjalostuksen kehittäminen, maatilatason innovaatiot (koneet, laitteet), biotalous ja resurssien optimisaatio, valtiotason ylittävä tiedonvaihto, uudet tuotantoteknologiat kuten vertikaaliviljely ja bioteknologinen tuotanto.

-Viljelijöiden kapasiteetti muutosten suhteen on kuitenkin kovilla, Wallin muistutti

Wallin korosti parempaa datan hyödyntämistä tilatason päätösten tukena ja byrokratian keventämistä.

-Viljelijät pitäisi laittaa kehitysprosessien kärkeen ja datan omistajuuden olla heillä, hän muistutti.

 

Islannissa paljon uusiutuvaa energiaa – silti energiasta pulaa

 

Islannin tuottajajärjestö Bændasamtökin  pääsihteeri Margret Agusta Sigurdadottir kertoi, että Islannissa geotermistä uusiutuvaa energiaa on riittävästi, mutta silti ajoin pulaa energiasta.




-Etenkin puutarhatilat kärsivät ajoin kovista sähkönhinnoista, hän sanoi.

Tulevaisuudessa datakeskusten rakentaminen uhkaa nostaa hintoja entisestään.

Avuksi on haettu aurinkoenergian käytön ja akkujen käytön lisäämistä tilatasolla Se ei ole kovin yleistä Islannissa.

Sigurdadottir uskoi myös, että metaanin luonti lannasta ja sen käyttö typen valmistukseen tai sähköksi saattaa tulevaisuudessa yleistyä.

 

Puheenjohtajien paneelissa keskusteltiin maatalouden muuttuneesta roolista

 

Seminaaripäivän päättäneessä puheenjohtajien paneelikeskustelussa kävi ilmi, että Suomi nähdään varautumisen esimerkkinä muissa pohjoismaissa.

 

MTK:n Juha Marttila nosti esille, että Suomessa otettu turvallisuusasiat vakavasti.

-Ruokaturva on osa kokonaisturvallisuutta Suomessa ja myös EU:ssa kuultu puheita, miten tärkeä se on. Budjetissa se ei kuitenkaan näy, hän sanoi.

Marttila korosti myös, että Itä-Suomen asutus on tärkeä asia paitsi maatalouden niin myös kansallisen turvallisuuden takia.

SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund kertoi, että Suomessa huoltovarmuuden yhteistyö rakennettu viranomaisten ja yritysten välille.

Meitä hyödyttää, että yhteiskunta toimisi myös kriisitilanteessa.

-Huoltovarmuuden rahoitus on myös eduskunnan budjetin ulkopuolella, hän kertoi.

Nylund toivoi, ettei Huoltovarmuuskeskusta muuteta viranomaiseksi, sillä se vaarantaisi nykyisen hyvän yhteistyön eri toimijoiden välillä.

-Energia, maatalous, teollisuus ja kauppa ovat nyt kaikki mukana yhteisissä keskusteluissa, Nylund kertoi.

Ruotsin tuottajajärjestö LRF:n puheenjohtaja Palle Borgströmin mukaan Ruotsin varautuminen maataloudessa on lähestulkoon nolla.

-Puolet ruuasta tuodaan ja olemme täysin riippuvaisia ulkomaisista tuotantopanoksista. Pohjois-Ruotsissa tilojen ja tuotantoja lopettaa, hän harmitteli.

Yhteiset mallit ja suunnitelmat maatalouteen liittyvän huoltovarmuuden kehittämiseksi saivat panelisteilta kannatusta.
 

Illallisella kuultiin NBC:n historiasta

Kokouspäivän jälkeen nautittiin illallista Hoel gårdissa Mjøsa-järjen rannalla.

Illallisen yhteydessä NBC:n "grand old man" ja MTK:sta jokunen vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Seppo Kallio loi katsauksen järjestön yli 90-vuotiseen historiaan. Lue Kallion puhe täältä.


 

Ruotsin LRF:n puheenjohtaja Palle Borgström piti illallispuheen, jossa hän hauskuutti yleisöä pohtimalla pohjoismaiden vahvuuksia. Hän myös muisteli hyvää yhteistyötään MTK:n väistyvän puheenjohtaja Juha Marttilan kanssa, kiitti hyvästä yhteistyöstä ja toivotti Juhalle onnea ja menestystä tulevaan.

 

 

Toisena kokouspäivänä kuultiin ajankohtaiskatsauksia NBC:n eri sektoreilta

MTK:n ja maailman tuottajajärjestö WFO:n johtokunnan jäsen Kati Partanen loi katsauksen WFO:n toimintaan. WFO:ssa on reilut 80 jäsenjärjestöä kaikista maanosista.

WFO on ollut aktiivinen useissa maailmanlaajuisissa tapahtumissa, kuten YK:n ilmastoneuvotteluissa ja FAO:n tapahtumissa.

-Ymmärryksen luominen viljelijöiden kesken tärkeä asia vaikuttamista ajatellen, Partanen korosti.

Kati Partanen on jäämässä sivuun WFO:n johtokunnasta kauden päättyessä ensi kesänä. Hän korosti, että olisi tärkeää yritää saada eurooppalainen hallitukseen joko rahastonhoitajaksi tai varapuheenjohtajaksi.

WFO:lla tulossa on mm. COP30-ilmastoneuvotelujen yhteydessä pidettävä viljelijöiden kokous Brasilian Brasilissa 6-7.11.

Nuorten viljelijöiden komitean työskentelyä kehitetään ja pyritään laajentamaan nuorten verkostoa.

-Dialogia halutaan lisätä erityisesti muiden kansainvälisten järjestöjen ja nuorten välillä, Partanen kertoi.

SLC:n Rikard Korkman kertoi Itämeren viljelijöiden yhteisen vesiensuojeluorganisaatio BFFE:n toiminnasta. Siihen toimintaan pyritään nyt hakemaan uutta tuulta ja toimintamalleja.

LRF:n Christina Furustam loi katsauksen kauppapolitiikan haasteisiin, joihin liittyvät Trumpin, Kiinan ja EU:n väliset geopoliittiset jännitteet mutta myös EU:n oma neuvotteluagenda ja tavoitteet, erityisesti Mercosuriin ja Ukrainan mahdolliseen jäsenyyteen liittyen.




Maaseutunuorten yhteisjärjestö NYSE:n edustajat järjestivät osanottajille työpajan siitä, miten nuorten ääntä ja yhteistoimintaa voisi vahvistaa pohjoismaissa.

Juha Marttila otti vastaan NBC:n puheenjohtajuuden vuosille 2025-2027. Hän korosti, että nykymaailmassa pohjoismainen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan. Marttila kiitti yhteistyöstä ja kertoi saaneensa paljon NBC-yhteistyön kautta.

NBC:n pääsihteeriyden perinyt Juha Ruippo esitteli Suomen työohjelman.

Kokouksessa hyväksyttiin myös yhteinen kannanotto.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

NBC:n työohjelma Suomen puheenjohtajuuskaudella 2025–2027

Suomi (MTK, SLC, Pellervo) haluavat keskittyä kolmeen merkittävään poikkileikkaavaan teemaan kaudella 2025–2027 NBC:n ydintoiminnan lisäksi, johon kuuluvat muun muassa komiteat, WFO, EFRD ja arktiset kysymykset. Teemat ovat:

• Ruokaturva osana kokonaisturvallisuutta 
• Ruokamarkkinoiden toimivuus 
• Maaseudun vetovoima ja yritysten hyväksyttävyys 

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

NBC laati kokouksessa yhteisen kannanoton:

Maailman myllerryksessä Pohjola näyttäytyy entistä selvemmin turvan, luottamuksen ja päättäväisyyden kotina. Turvallisuus ei kuitenkaan tarkoita vain sotilaallista puolustusta, vaan myös sitä, että maidemme perustarpeet – kuten ruoka jokaisessa pohjoismaisessa kodissa kriisin tai sodan aikana – ovat turvattuja. Pohjoismainen yhteistyö valmiuden vahvistamiseksi edellyttää yhteistä panostusta siviilipuolustukseen ja kilpailukykyiseen elintarviketuotantoon.

Pohjoismainen yhteistyö on pitkäaikaista ja monipuolista. Olemme yhdessä ratkaisseet vaikeita yhteiskunnallisia haasteita ja inspiroineet toisiamme jatkuvaan kehitykseen. Nykyiset turvallisuushaasteet korostavat tarvetta syventää yhteistyötä entisestään. Kun kaikki viisi Pohjoismaata ovat nyt Naton jäseniä, mahdollisuudet yhteisen turvallisuuden vahvistamiseen ovat entistä suuremmat.

Olemme tottuneet täysiin kaupan hyllyihin ja vakaaseen ruokahuoltoon. Pandemia, ääri-ilmiöt, Ukrainan sota ja kasvavat geopoliittiset jännitteet ovat kuitenkin paljastaneet globaaleihin toimitusketjuihin liittyviä haavoittuvuuksia. Riittävä elintarviketuotanto omassa lähialueessa on nyt sekä kansallinen että pohjoismainen turvallisuuskysymys. Ilman elinvoimaista maataloutta ja vahvoja maatalousosuuskuntia emme pystyisi ruokkimaan väestöämme kriisin tai sodan sattuessa. Ilmastonmuutoksen vaikeuttaessa ruoantuotantoa muualla maailmassa Pohjoismailla on myös mahdollisuus tuottaa enemmän muille.

Hyvin toimiva ja vakaa ruokaturva on elintärkeä myös yhteiskunnan ja puolustusvoimien toimivuudelle. Meillä Pohjoismaissa on kolme suurta haastetta, jotka on ratkaistava yhdessä:

1. Riippuvuuden vähentäminen kriittisistä tuontipanoksista

Pohjoismaat tuovat suuren osan ruoasta ja maatalouden tuotantopanoksista, kuten rehusta, lannoitteista ja polttoaineista. Tämä altistaa meidät toimitusketjujen häiriöille, kuten pandemia ja Ukrainan sota ovat osoittaneet. Yhteinen pohjoismainen strategia tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja omavaraisuuden lisäämiseksi on välttämätön. Julkisten hankintojen sääntöjä tulisi mukauttaa uuteen turvallisuustilanteeseen, ja puolustusvoimien hankinnat tulisi suunnata paikallisilta toimijoilta.

2. Toimivien kuljetusreittien varmistaminen

Kuljetukset ovat keskeisiä ruokaturvalle. Toimiva infrastruktuuri takaa, että ruoka saadaan nopeasti sinne, missä sitä tarvitaan – myös kriisin tai sodan aikana.

3. Vakaa pitkän aikavälin taloudellinen ja poliittinen toimintaympäristö

Vahva pohjoismainen maatalous on edellytys turvalliselle paikalliselle ruokahuollolle. Yhä useampi poliitikko puhuu omavaraisuuden tärkeydestä. Samalla maatalousyritykset kamppailevat kasvavien kustannusten, tiukempien sääntöjen ja epäreilun kilpailun kanssa halvemmilta tuontituotteilta, jotka eivät täytä samoja kestävyyden vaatimuksia. Pohjoisella alueella on ainutlaatuiset mahdollisuudet tuottaa laadukasta, turvallista ja kestävää ruokaa – mutta yritykset tarvitsevat vakaan toimintaympäristön.

Tärkeitä strategisia keskusteluja käydään parhaillaan Pohjoismaissa, muun muassa Pohjoismaiden neuvostossa, yhteisen valmiuden vahvistamisesta. Elintarviketuotannon tulee olla keskeinen osa näitä keskusteluja. Ruokaturva on nostettava samalle strategiselle tasolle kuin energiaturva ja kansallinen puolustus. Nordic Farmers' Council (NBC) korostaa tulevalla kaudella ruokaturvaa osana kokonaisvaltaista turvallisuutta ja sen merkitystä pohjoismaisessa yhteistyössä.

Me, pohjoismaiset maatalousyritykset ja niiden edustajat, haluamme olla vakaa ja myönteinen voima epävarmassa maailmassa. Olemme jo pitkään tehneet rajat ylittävää yhteistyötä, mutta jotta jäsenemme voivat tukea ruokaturvan vahvistamista, tarvitaan poliittisia ja taloudellisia edellytyksiä, jotka heijastavat tämän tehtävän tärkeyttä.

Pohjoismainen maatalous täydentää toisiaan. Haluamme nähdä pohjoismaisen varautumissuunnitelman ruokaturvalle, joka täydentää kansallisia suunnitelmia – strategian, joka tarkastelee muun muassa tuotantopanoksia.

Maatalous johtaa tietä vahvan pohjoismaisen ruokaturvan rakentamisessa. Nyt poliittisten johtajien on osoitettava, että he seisovat rinnallamme.

aiheet: nbc, pohjoismaat, mtk mobiili, vuosikokous, norja