Takaisin Perehtymässä EU-päätöksentekoon keväällä 2025

Blogi – Kansainvälinen toiminta

Perehtymässä EU-päätöksentekoon keväällä 2025

26.06.2025

Viisi kuukautta MTK:n Brysselin-toimistolla on ollut täynnä maatalouspolitiikkaa, oppia ja oivalluksia. Olen saanut seurata EU:n maatalous- ja ympäristöpolitiikan tekoa parlamentin, komission, neuvoston ja Copa-Cogecan kautta, sekä olla mukana keskusteluissa alan huippuasiantuntijoiden kanssa. Kevät 2025 on ollut poikkeuksellisen kiinnostava ja tapahtumarikas, ei pelkästään maailmantilanteen ja kauppapoliittisen tilanteen vuoksi, vaan myös siksi, että uusi komissio on saanut työnsä käyntiin ja esitellyt ensimmäiset visionsa ja ohjelmansa.

Vaikka maatalousekonomian ja -politiikan opinnot Viikissä ovat luoneet hyvän pohjan, Brysselissä asiat saivat aivan uuden ulottuvuuden. Paikan päällä konkretisoitui, miten monitasoista vaikuttaminen on ja kuinka tärkeää se on suomalaiselle alkutuotannolle. Vaikuttamistyö on tärkeää erityisesti tässä tilanteessa, jossa myös vastustajia riittää ja yhteisille rahoille on enemmän ottajia kuin koskaan.

Kevään aikana erityisesti kotieläinkysymykset, CAP-rahoitus, metsäpolitiikka ja koko yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuus olivat keskiössä. Oli innostavaa huomata, miten Suomen erityisolosuhteet ja hyvät käytännöt osataan tuoda yhä paremmin esiin, vaikka parannettavaa toki aina olisi. Eri esiintymisissään myös maatalouskomissaari toi Suomen hyviä piirteitä ilmi useaan otteeseen, ja täysin hyvästä syystä.

Huoltovarmuuden merkitys on käynyt vihdoin ilmi myös EU-tasolla, ja metsäasioissa Suomen osaaminen on esillä. Jotta biopohjaisista tuotteista ja kestävästä metsänhoidosta syntyy aitoa yhteisymmärrystä myös muiden jäsenmaiden kanssa, tarvitaan vielä paljon työtä.


 

Yksi ikimuistoisimmista tehtävistä kevään aikana oli osallistua Itävallan, Ruotsin ja Suomen EU-jäsenyyden 30-vuotisjuhlan suunnitteluun ja järjestelyihin. Tarjoilussa esiteltiin jokaisen maan omia ruoka- ja juomakulttuurin erikoisuuksia.

En olisi etukäteen osannut arvata, että päätyisin itsekin keittiöön, mutta kun belgialais-ranskalainen catering ei tiennyt, miten poromousse valmistellaan ja tarjoillaan tai miten itävaltalaisia juustoja leikataan, vedimme itävaltalaiskollegani kanssa essut juhlavaatteiden päälle ja siirryimme keittiöön viimeistelemään tarjoiluja cateringin avuksi. Itse juhlat olivat lopulta hienot ja arvokkaat.

Bryssel yllätti myös kaupunkina. Vehreät puistot ja arboretumit tarjosivat hyvää vastapainoa työlle. Lenkkeily puiden keskellä oli mieluisaa vaihtelua kokoushuoneille ja kevätpäivien kiireelle. Urakkaluonteisena ihmisenä vapaa-aikaa ei kuitenkaan liiemmin jäänyt, sillä kirjoitin kevään aikana myös graduni. Urakka palkittiin kesän kynnyksellä, kun sain lähetettyä valmiin työn ja samalla valmistumispyynnön maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi.

On vaikea uskoa, miten vaikeaa on saada suomalaisia nuoria hakeutumaan töihin tai harjoitteluun Brysseliin, sillä aiheet ja työtehtävät ovat aidosti valtavan mielenkiintoisia. Harvassa paikassa pääsee näin suoraan kiinni siihen, missä aikamme tärkeät linjat vedetään.

Brysselin erilaiset työyhteisöt vaikuttivat poikkeuksetta kannustavilta ja lämminhenkisiltä, ja kaikki tapaamani ihmiset ovat olleet avoimia huipputyyppejä. Toivoisin todella, että yhä useampi Suomessa huomaisi tämän mahdollisuuden ja rohkaistuisi hakeutumaan Brysseliin – edes harjoittelun ajaksi.

EU:n toimielinten ja päätöksenteon ymmärrys ei tulevaisuudessa ainakaan menetä merkitystään. Maatalouden näkökulmasta on erityisen tärkeää pitää mielessä, miksi erilaisia päätöksiä tehdään ja kuinka jäsenvaltioiden erityisolosuhteet huomioidaan. Siksi tarvitsemme Brysseliin myös suomalaisia vaikuttajia, jotta oma ääni kuuluu ja omaa todellisuuttamme ymmärretään.

Uskon, että nykyajan viljelijällekin on suuri etu ymmärtää, miten ja miksi yhteistä maatalouspolitiikkaa rakennetaan, etenkin kun suuri osa Suomeakin koskevasta lainsäädännöstä ja rahoituksesta tulee EU:n kautta.

Kaiken kaikkiaan jatkaisin enemmän kuin mielelläni, vaikka vielä toisen viiden kuukauden jakson Brysselissä. Heinäkuussa julkaistaan EU:n uusi rahoituskehys, syksyllä komission kotieläintyö jatkuu, ja Suomi järjestää kansainvälisen seminaarin aiheesta. CAP-uudistus on vasta alkutekijöissään ja Tanskan puheenjohtajakausi olisi myös kiinnostavaa nähdä lähietäisyydeltä.

Ehkä parasta Brysselissä olemisessa onkin ollut nähdä asiat siellä missä tapahtuu, ja jokaisesta päivästä saat jotain uutta irti. Varmaa on, että nämä aiheet kulkevat mukanani jatkossakin.

Olen nyt monta oppia rikkaampi, suuri kiitos koko MTK:n väelle siitä. Ja kuka tietää, ehkä Bryssel kutsuu vielä uudelleen. Tällä hetkellä jätän oven ehdottomasti auki.

- Riikka Karjalainen

Riikka Karjalainen

harjoittelija

+32 471 330924