MTK järjesti 14.10.2025 yhdessä Tanskan (DAFC) ja Ruotsin (LRF) tuottajajärjestöjen kanssa seminaarin, joka keskittyi pohjoismaiseen kestävään kotieläintuotantoon. Tilaisuus pidettiin Brysselissä Ruotsin pysyvän edustuston tiloissa, ja se kokosi paikalle lähes sata osallistujaa. Samassa salissa oli EU-päättäjiä, virkamiehiä, etujärjestöjen edustajia ja asiantuntijoita keskustelemassa kotieläintuotannon roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä, luonnon monimuotoisuuden tukemisessa ja eläinten hyvinvoinnin parantamisessa.

Tilaisuuden moderaattorina toimi toimittaja Rose O’Donovan, joka avauspuheenvuorossaan korosti Pohjoismaiden johtavaa asemaa kestävän maatalouden ja kotieläintuotannon edistäjinä. Åsa Webber Ruotsin pysyvästä EU-edustustosta toivotti osallistujat tervetulleiksi ja painotti puheessaan tarvetta turvata kotieläintuotannon kilpailukyky, kestävyys ja muutoskyky.

Åsa Webber.

Komission maatalouspääosaston kotieläinyksikön pääjohtaja Brigitte Misonne puhui siitä, kuinka kestävyys on avainasemassa kotieläinsektorilla. Hän esitteli maatalouskomissaari Hansenin julkaiseman kotieläintyövirran ja korosti tarvetta kotieläintuotannolle räätälöidyille lähestymistavoille. Misonne kertoi, että parhaillaan valmisteltava kotieläintuotannon strategia on määrä julkaista vuoden 2026 aikana. Hän painotti EU:n roolia eläinten hyvinvoinnin suunnannäyttäjänä ja muistutti, että yhtenäiset tavoitteet eivät tarkoita samanlaisia ratkaisuja kaikille jäsenmaille.

Brigitte Misonne.

FAO:n Paolo de Lima kuvasi kotieläintuotantoa ruokaturvan selkärankana, joka tarjoaa toimeentulon miljoonille ihmisille. Hän painotti, että tieteellinen näyttö tukee eläinperäisten tuotteiden ravitsemuksellista merkitystä ja että kestävyyttä voidaan edistää vastuullisella antibioottien käytöllä ja tehokkailla tuotantomalleilla. Hän mainitsi myös, että FAO järjestää ensi vuonna Roomassa tilaisuuden teemalla One Health.

Paolo de Lima.

Ilmasto-paneeli

Ensimmäisessä paneelissa tarkasteltiin kotieläintuotannon ilmastovaikutuksia. Ida Storm (DAFC) esitteli Tanskan suunnitelmia veromallista, joka koskee myös eläinperäisiä päästöjä. Mallin tavoitteena on kannustaa ilmastotekoihin. Christian Holzleitner (DG CLIMA) piti mallia lupaavana ja näki hiilimarkkinoiden kehittämisen tärkeänä keinona maatalouden ilmastotyössä.

Suomalainen maitotilallinen Antero Lähteenmäki toi keskusteluun käytännön näkökulmaa kertomalla, kuinka Suomessa maidontuottajat saavat jo lisähintaa vähäpäästöisestä tuotannosta. Hänen mukaansa vastuullisuutta voidaan edistää markkinaehtoisesti ilman uusia veroja. Paneelissa korostui tarve pragmaattisille ja nopeasti käyttöönotettaville ratkaisuille sekä reilulle kilpailukentälle koko EU:ssa.

Rose O'Donovan, Antero Lähteenmäki, Christian Holzleitner, Ida Storm.

Biodiversiteetti-paneeli

Toinen paneeli keskittyi luonnon monimuotoisuuteen. Professori Sigrid Agenäs (SLU) esitteli tutkimustietoa laidunnuksen merkityksestä paikallisille ekosysteemeille ja korosti, että nykyiset biodiversiteetin arviointimenetelmät eivät sovi pohjoisiin oloihin. Humberto Delgado Rosa (DG ENVI) painotti laiduntavien eläinten roolia luonnonhoidossa ja palontorjunnassa.

Elsi Katainen (MEP) nosti esiin puoliluonnontilaisten niittyjen merkityksen kestävän kotieläintuotannon tulevaisuudessa ja muistutti, että Pohjoismaiden laidunnus ei aiheuta metsäkatoa kuten trooppisilla alueilla. Hans Roust (DAFC) totesi, että monimuotoisuuden tukeminen voi olla viljelijöille haastavaa, koska tulokset eivät aina näy heti. Hän painotti kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kestävyys, taloudellisuus ja luonnon monimuotoisuus tukevat toisiaan.

Paneelissa korostettiin, että eläimet ovat osa kestävää ekosysteemiä ja että monimuotoisuutta tukevat toimet vaativat pitkäjänteisyyttä ja taloudellisia kannustimia.

Rose O'Donovan, Hans Roust Thysen, Elsi Katainen, Humberto Delgado Rosa, Sigrid Agenäs.

Eläinten hyvinvointi -paneeli

Kolmannessa paneelissa keskusteltiin eläinten hyvinvoinnin tulevaisuudesta ja asemasta Pohjoismaisessa kotieläintuotannossa. MTK:n Juho Kyntäjä totesi avauspuheenvuorossaan, että viljelijät haluavat aina eläimilleen parasta, mutta hyvinvoinnin on oltava myös taloudellisesti kestävää.

Asger Christensen (MEP) korosti EU-tasoisten yhtenäisten sääntöjen tarvetta, ja Christian Juliusson (DG SANTE) totesi, että valvonta on avainasemassa maatilojen hyvinvointia koskevassa lainsäädännössä. Hän kertoi, että työn alla olevasta kuljetusehdotuksesta on tulossa ensimmäinen ehdotus vuonna 2026, ja siihen sisältyy myös häkkikielto.

Ruotsalainen maitotilallinen Elisabeth Hidén muistutti, että eläinten hyvinvointi ei ole mustavalkoinen kysymys ja että kuluttajien maksuhalukkuus eettisestä tuotannosta on usein rajallinen.

Rose O'Donovan, Elisabeth Hidén, Christian Juliusson, Asger Christensen, Juho Kyntäjä.

Yhteenveto

Seminaari toi esiin Pohjoismaiden yhteisen tahtotilan kehittää kestävää kotieläintuotantoa, jossa ilmasto, luonto ja eläinten hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Keskusteluissa todettiin, että kestävyys ja kilpailukyky on sovitettava yhteen siten, että viljelijöillä on realistiset edellytykset toteuttaa muutoksia.

Pohjoismaiset käytännöt ja ratkaisut voivat toimia mallina koko EU:lle, erityisesti laidunnuksen, luonnonhoidon ja eläinten hyvinvoinnin osalta. Paneelit toivat esiin tarpeen käytännönläheisille, nopeasti käyttöönotettaville työkaluille päästöjen vähentämiseksi ja biodiversiteetin vahvistamiseksi. Eläinten hyvinvointi nähtiin olennaisena osana kestävää maataloutta, mutta sen edistäminen edellyttää markkinoiden ja sääntelyn tukea.

Kaiken kaikkiaan seminaari vahvisti käsitystä siitä, että Pohjoismailla on keskeinen rooli eurooppalaisen kotieläintuotannon suunnannäyttäjänä – yhdistäen ympäristövastuun, taloudellisen kannattavuuden ja korkean eläinten hyvinvoinnin tason.

Lisätietoja:
Jussi Savander  jussi.savander@mtk.fi 

Helka Hypén, harjoittelija, Brysselin toimisto, helka.hypen@mtk.fi, +32 471 330 924

Jussi Savander

kotieläin- ja osuustoiminta-asiamies, Brysselin toimisto

+32 47 733 1958

aiheet: vastuullisuus, mtk mobiili, kotielaintuotanto, elaintenhyvinvointi, kilpailukyky