MTK järjesti englanninkielisen 'Soil guardians – Farmers and forest owners for zero-pollution' webinaarin osana EU:n vihreän viikon kumppanitapahtumia 4.6.2021. Webinaari osallistuu käynnissä olevaan maaperäkeskusteluun nostamalla esiin maanviljelijöiden ja metsänomistajien roolin EU:n saasteettomuustavoitteen saavuttamisessa. Webinaarissa esitetyt ratkaisut kannustavat sidosryhmiä mahdollistamaan maanomistajien aktiivisen maaperän hoidon. Tavoitteena on parantaa maaperän hedelmällisyyttä niin biologisten, fysikaalisten kuin kemiallisten ominaisuuksien kautta. Maaperän ominaisuuksien tasapainon lisäksi ratkaisuissa otetaan huomioon myös viljelyolosuhteiden paikalliset erot ja vaihtelevat vuosittaiset sääolosuhteet. 

Webinaarin vierailevina puhujina oli EU:n komission maaperän suojelun ja kestävän maankäytön tiiminvetäjä Mirco Barbero, Euroopan nuorten viljelijöiden järjestön varapuheenjohtaja Doris Letina sekä Thünen maaseuduntutkimusinstituutin tutkija Tania Runge. EU:n maatalouden kattojärjestöjen, Copa-Cogecan, pääsihteeri Pekka Pesonen esitti lopuksi yhteenvedon webinaarista. 
 

Maaperän toiminnot ja maatilan ratkaisut ylläpitävät maaperän tuottavuutta 

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola esitteli kokonaiskuvan MTK:n ja SLC:n  vesi- ja maaperäohjelmista. Ohjelmat kokoavat yhteen maaperän tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, joita maa- ja metsätalousalan toimijat pitävät välttämättöminä maaperän tuottavuuden ja puhtauden varmistamiseksi. Ohjelmat ohjaavat lukijaa maaperän toimintojen läpi, ja esittelevät kestävän maaperän hoidon ratkaisuja. 

Pietola korostaa suomalaisten maanomistajien suurta kiinnostusta maaperästä huolehtimiseen. Maaperän suojelu on maaperän toimintojen ja rakenteen turvaamista. Tavoitteena on tuottava ja terve maaperä, jolloin voimakkaalla kasvien kasvulla poistetaan tehokkaasti ravinteita ja hiilidioksidia, päästöjen rajoittamiseksi ja vesien suojelemiseksi. 

Ympäristöjohtaja korostaa myös erilaisia ilmasto- ja viljelyolosuhteita EU:n jäsenmaiden, alueiden ja maatilojen välillä. Erilaisten olosuhteiden vuoksi vapaaehtoisia toimenpiteitä ja joustavuutta tulisi harkita sitovan maaperälainsäädännön sijaan. Viljelijät voivat yrittää suojella maaperän rakennetta ja käyttäytymistä sopeutuakseen arvaamattomiin sääolosuhteiden vain tiettyyn pisteeseen asti. 

- Emme voi hallita säätä, mutta voimme vaikuttaa maaperän tekijöihin ja tuottavuuteen -- tämä on ratkaisevaa maan kasvutekijöitä tarkasteltaessa, Pietola huomauttaa. 

EU-politiikassa sitoudutaan yhä enemmän maaperän terveyteen 

Komission puhe korostaa maaperän kasvanutta roolia EU-politiikassa. EU:n vihreän kehityksen ohjelman aloitteista maaperä on tärkeässä osassa ainakin ilmastolaissa; ilman, veden ja maaperän saasteettomuustavoitteessa sekä biodiversiteetti- että pellolta pöytään -strategiassa. 

- Maaperä ei ole vain osa ongelmaa vaan myös osa ratkaisua, Barbero korostaa. 

Maaperä tuottaa ekosysteemipalveluja, kuten ruokaa ja muuta biomassaa sekä luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjä. Lisäksi maaperä huolehtii vesi- ja ravinnetaloudesta sekä hiilivarastoista. Maaperällä arvioidaan sijaitsevan neljännes maapallon luonnon monimuotoisuudesta. 

- Maaperän ja ekosysteemien suojelu, kestävä maaperän hallinta sekä huonontuneen maaperän ja ekosysteemien ennallistaminen ovat tarpeen terveen maaperän saavuttamiseksi, Barbero korostaa. 

EU:n komissio on sitoutunut saavuttamaan terveen maaperän tekemällä ehdotuksen sitovista luonnon palauttamistavoitteista vuonna 2021 sekä maaperästrategiasta, jonka odotetaan hyväksyttävän syyskuussa 2021. 

Viljelijöille tulisi kohdistaa laaja työkalupakki  
 

Nuorten maanviljelijöiden edustaja Letina korostaa maaperä- ja vesiohjelmien laatua, ja huomauttaa niiden hyödyllisyydestä niin maanviljelijöille, päättäjille ja yhteiskunnalle. Ohjelmat tarjoavat tilallisille yleiskuvan käytännöistä, joita voidaan verrata oman tilan toimintaympäristöön. 

Letina korostaa maaperän hoidon ja vesitalouden merkitystä sekä poliittisten ratkaisujen ominaisuuksia konkreettisten esimerkkien avulla. 

- Ratkaisujen on oltava kohdennettuja tapauskohtaisesti, koska jokaisella maatilalla on omat olosuhteensa, ympäristönsä ja ilmasto-olosuhteensa, Letina korostaa. 

Viljelijöille tarjottavien välineiden kirjo tulisi olla mahdollisimman laaja kestävämmän maatalouden toimenpiteiden toteuttamiseksi. Ympäristön kestävyyden lisäksi Letina korostaa sosiaalisen ja hallinnollisen kestävyyden ulottuvuuden. 

Yhteistyötä tieteen ja maanomistajien välillä tarvitaan 
 

Tutkija Rungen mukaan vesi- ja maaperäohjelmat eivät vain esittele kasvavia ympäristöhaasteita, vaan auttavat myös löytämään yhteisen kielen ja ymmärryksen tutkijoiden ja maanviljelijöiden välillä. 

Tieteen, maanviljelijöiden ja metsänomistajien läheisen yhteistyön lisäksi Runge korostaa laadukkaan tiedon tarvetta kannustamaan maataloustoimijoita investoimaan maaperään. Lisäksi Runge korostaa viljelijöiden ja metsänomistajien tarvitsemaa joustavuutta. 

- Heidän on kyettävä valitsemaan työkalupakista, Runge huomauttaa korostaen myös vapaaehtoisia toimenpiteitä ja kannustumia. 

Tiede ja uusimmat tiedot on laitettava käytäntöön  
 

Pesonen tiivistää, että EU:n jäsenmaiden maaperän erilainen tilanne perustuu hyvin erilaisiin paikallisiin olosuhteisiin. 

- Tiede ja viimeisin tieto on laitettava käytäntöön, kun mietitään maaperän roolia kestävässä maataloudessa, Pesonen muistuttaa samalla, kun tuo esiin viimeisimmän tiedon käytön ja viljelijöiden sitouttamisen haasteet. 

Tarvitaan käytännön tietoa viljelijöiden ja muiden sidosryhmien motivoimiseksi. Esimerkiksi hiiliviljely voisi olla viljelijöiden mahdollinen tulonlähde, mutta myös mahdollisuus vedelle ja ilmalle. 

- Sitouttamalla viljelijät hiiliviljelyyn myös ilma ja vesi voittavat, Pesonen täsmentää. 

Webinaarin juonsi MTK:n, SLC:n ja Pellervon Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki. 

Webinaaritallenteen voi katsoa täältä.  

aiheet: ympäristö, maaperä, maaperäohjelma