Vieraslajit kuriin luonnonmukaisilla keinoilla? Järvi-Suomeen keskittyvä hanke keskittyy komealupiinin ja viitapihlaja-angervon torjuntaan
Vieraslajit kuriin luonnonmukaisilla keinoilla? Järvi-Suomeen keskittyvä hanke keskittyy komealupiinin ja viitapihlaja-angervon torjuntaan
Uutinen – Maaseudun edunvalvonta
Vieraslajit kuriin luonnonmukaisilla keinoilla? Järvi-Suomeen keskittyvä hanke keskittyy komealupiinin ja viitapihlaja-angervon torjuntaan
13.06.2025
Luonnonvarakeskuksen, Suomen Ympäristökeskuksen ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin yhteishankkeessa etsitään uusia keinoja vieraslajien leviämisen estämiseen. Maa – ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK osallistuu hankkeeseen viestinnän kautta.
Hanke toteutetaan Kaakkois-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla vuosien 2025–2027 aikana. Torjuntakokeiluja tehdään komealupiinilla ja viitapihlaja-angervolla. Komealupiinin torjuntaan kokeillaan kuumavesikäsittelyä ja viitapihlaja-angervolla biologista torjuntaa.
Viitapihlaja-angervon torjuntakokeilujen on tarkoitus käynnistyä Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen alueilla kesäkuun alkupuolella. Biologinen torjunta tapahtuu purppuranahakkasienen ja veden seoksella. Kuumavesi- ja sienikäsittelyt sopivat erityisesti niille alueille, joille kemiallinen torjunta ei ole normaalisti mahdollista.
”Odotamme suurella mielenkiinnolla, miten kokeilut onnistuvat. Viitapihlaja-angervopensaista puolet katkaistaan raivaussahalla ja tuoreille kantopinnoille ruiskutetaan sieniliuosta, ja muut pensaat raivataan, mutta kantopinnoille ei ruiskuteta sieniliuosta. Näin voimme verrata sienikäsittelyn tehokkuutta pelkkään raivaamiseen. Komealupiinin kohdalla taas kuumavesikäsittelyjä verrataan koskemattomaan alueeseen”, erikoistutkija Leena Hamberg Luonnonvarakeskukselta kommentoi.
Purppuranahakkasientä on tutkittu Luonnonvarakeskuksella pitkään mm. lehtipuiden kantovesojen ja kurtturuusun kasvun estämiseksi. Tulokset sienen hyödyntämisestä biologisessa torjunnassa ovat olleet hyviä.
Komealupiini ja viitapihlaja-angervo ovat arkinen näky suomalaisessa maisemassa, mutta vieraslajeina ne eivät kuulu suomalaiseen luontoon. Lupiinit leviävät erityisesti runsassatoisten siementensä avulla ja viitapihlaja-angervot valtaavat ympäristöä vahvojen maanalaisten varsiensa avulla. Molemmista lajeista tulisi tavattaessa tehdä ilmoitus kansalliselle vieraslajit.fi -sivustolle.
Hanke on EU:n maaseuturahoituksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisesti rahoittama.
Lisätietoja: Leena Hamberg, Luonnonvarakeskus, leena.hamberg@luke.fi, p. 029 532 5400

Juho Hämäläinen
viestinnän asiantuntija
metsät, maankäyttö ja ympäristö
+358 50 553 9176
aiheet: luonnon monimuotoisuus, vieraslajit, mtk mobiili